1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hirvi

Helsingin poliisi joutui tänään lopettamaan kaksi hirveä Roihuvuoressa – eläimet päätyivät Korkeasaaren leijonien ruoaksi

Helsingin asutuskeskittymiin hirviä eksyy kesäisin keskimäärin noin kymmenen. Kokemuksesta stressaantuneet hirvieläimet eivät pärjäisi luonnossa.

Hirvi kävelemässä tiellä. Arkistokuva. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Helsingin poliisi sai tänään aamulla useita ilmoituksia kahdesta Roihuvuoressa liikkuvasta hirvestä. Kirsikkapuiston lähistöllä liikkuneet hirvet olivat matkalla Itäväylää kohti, minkä vuoksi poliisi joutui lopettamaan ne liikenteelle aiheutuvan vaaran takia.

Virka-apuna paikalla oli Helsingin riistanhoitoyhdistyksen väkeä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Paula Laukkasen mukaan riistanhoitoyhdistys hoitaa lopetettujen eläinten jälkityön.

– Helsingissä emme saa käyttää asetta, joten poliisi hoitaa aina eläimen lopettamisen. Muualla Suomessa taajama-alueiden ulkopuolella riistanhoitoyhdistys saa lopettaa kolarieläimiä. Se tapahtuu aina poliisin virka-apupyyntönä.

Laukkasen mukaan syvälle kaupunkiin joutuneet hirvieläimet joudutaan käytännössä aina lopettamaan. Eläin voi saada kokemuksesta niin kovan stressireaktion, että se kuolisi luontoon joka tapauksessa.

– Näiden eläinten lihakset rupeavat stressin takia hajoamaan. Puhutaan usein stressilihasta, joka tarkoittaa sitä, että eläimen lihaksista tulee ihan hyytelöä ja ne eivät enää toimi, sanoo Laukkanen.

Hyvälaatuinen liha myydään Laukkasen mukaan usein huutokaupassa. Roihuvuoressa lopetetut hirvet olivat kuitenkin niin stressaantuneita, että ne menivät suoraan Korkeasaaren leijonien ravinnoksi.

Helsingin riistanhoitoyhdistys toimittaa usein ihmisille käyttökelvotonta lihaa juuri kissalaaksoon.

– Näille kissaeläimille on hirveän tärkeää, että ne saavat sen raadon kokonaan luiden, suolien ja nahkojen kera. Niiden ruoansulatus tarvitsee sitä.

Hyvin vastaavanlainen tapaus oli myös noin viikko takaperin Rastilassa, jossa poliisi joutui lopettamaan huonokuntoisen hirven.

– Raukka ei jaksanut edes liikkua. Nojasi vaan tienpientareen aitaan suu vaahdossa. Se ei olisi selvinnyt luonnossa, sanoo Laukkanen.

Holtittomia vasoja

Laukkasen mukaan asutuskeskuksiin joutuvat hirvet ovat yleensä edellisvuoden vasoja, jotka emo vieroittaa pois. Myös kova helle ajaa hirviä kohti merenrantaa viileämpien paikkojen ja veden toivossa. Osa tapauksista liittyy myös hirven loisina eläviin hirvennenäsaivartaja-kärpäsiin. Jos hirvellä on niitä paljon, se saattaa aiheuttaa arvaamatonta käytöstä.

– Yli 40 vuoden poliisiurani aikana olen aika monesti joutunut olemaan tekemisissä näiden puolitoista vuotiaiden vasojen kanssa, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Ari järvenpää.

Järvenpään mukaan kaiken kaikkiaan eläimiin liittyviä tehtäviä poliisilla on Suomessa noin 6 500 vuodessa. Kiireellisintä aikaa hirvien suhteen on nimenomaan kesän alku. Erityisen paljoa hirviä ei kuitenkaan Helsingin taajama-alueelle eksy.

– Hirvien lopettaminen kaupunkialueella on taitolaji, koska se täytyy tehdä turvallisesti, sanoo Järvenpää.

Paula Laukkasen mukaan Helsingin riistanhoitoyhdistyksellä on ollut hirvieläimiin liittyviä virka-aputehtäviä tämän kesän aikana 58, joista kymmenen on koskenut nimenomaan hirviä.

Tapauksia on ollut suurin piirtein saman verran kuin edellisinä vuosina. Laukkanen arvio, että hirviin liittyvät tehtävät ovat vähentyneet, mutta kauriit työllistävät entistä enemmän.