1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsäpalot

Metsäpaloriski kasvaa ja vapaapalokuntien väki ikääntyy – riittääkö maastopalojen sammuttajia tulevaisuudessa?

Aluepalopäällikkö on huolissaan sopimuspalokuntien ukkoutumisesta, jonka vuoksi maastopalojen sammuttaminen voi muuttua entistä vaikeammaksi.

Kuka sammuttaa suuria maastopaloja maaseudulla tulevaisuudessa?
Kuka sammuttaa suuria maastopaloja maaseudulla tulevaisuudessa?

Sopimuspalokuntien riittävän tiheä verkosto ja vahvuus ovat keskeisessä roolissa laajoihin metsäpaloihin varautumisessa. Tätä mieltä on Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Antti Halmela.

– Etenkin maastopaloissa paikallistuntemus on erittäin tärkeää.

Halmelan mukaan Suomen vahvuus metsäpalojen torjunnassa on ollut tiheä paloasemaverkosto, joka on mahdollistanut nopean reagoinnin savuhavaintoihin.

Halmelan mukaan sopimuspalokuntien ukkoutuminen onkin suurin uhka, kun pelastuslaitokset varautuvat ilmastonmuutoksen myötä pahenevaan metsäpaloriskiin.

Sopimuspalokuntalaisten rooli pelastustoimessa on maan laajuisesti merkittävä. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana noin 60 prosentissa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä (siirryt toiseen palveluun).

Pitkä, kuuma ja kuiva kesä

Metsäpalovaarasta kertova indeksi on ollut koholla pitkän hellejakson takia.

– Siinä on se ongelma, että jos tulee se hälytys, eikä saada sopimuspalokunnasta ketään liikkeelle. Voi tulla myös tilanteita, että suurmaastopalo riehuu viidettä päivää, niin siihen täytyy johtamistasolla pystyä reagoimaan ja kierrättämään miehistöä.

Halmela ottaa esimerkiksi viime viikolla Harjavallassa sattuneet hotellipalon ja kaksi teollisuuspaloa, jotka luokiteltiin vasteeltaan suuriksi. Niitä oli sammuttamassa parikymmentä pelastusyksikköä Satakunnasta.

– Tietäähän sen, että sen alueen lähellä olevien sopimuspalokuntien tiettyjä henkilöitä tilanne on kuormittanut huomattavasti.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 20.7. kello 23.