1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. viininviljely

Ulkomailta viinin saa kotiovelle, mutta kotimainen pitää hakea itse tilalta – viinitilan toimitusjohtaja uskoo kysynnän kasvavan esteistä huolimatta

Suomalaiset viinit kiehtovat ulkomaita myöten ja ilmastonmuutos laajentaa valikoimaa tulevina vuosina. Suomi ei kuitenkaan kuulu Euroopan Unionin viinintuottajamaihin, mikä vaikeuttaa viinin markkinointia ja myyntiä.

Pirkanmaalla sijaitsevan Teiskon Viinin toimitusjohtaja Kaisa Auerin mukaan alalla on meneillään nousukausi. Kiinnostus viinin valmistukseen on selkeästi kasvanut, Auer sanoo. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Viinirypälepensaiden lehdet tipahtelevat maahan, kun Teiskon viinin toimitusjohtaja Kaisa Auer karsii kasvustoa. Suuria lehtiä on leikeltävä, jotta ne eivät varjosta rypäleitä.

Viinirypäleille helteinen kesä on ollut hyvästä, sillä kasvi tarvitsee valoa ja lämpöä.

Ilmaston lämpenemisen vuoksi moni kasvilaji on laajentanut reviiriään pohjoisemmille kasvuvyöhykkeille. Suomalaisille viinintuottajille tämä on hyvä asia.

Suomen viiniyrittäjien tiedottaja ja viinitilallinen Maria Tigerstedt uskoo uusien lajikkeiden määrän nousevan tulevaisuudessa entisestään.

– Näen ilmaston lämpenemisen ainakin seuraavina vuosikymmeninä enemmän plussana kuin miinuksena.

Tosin viinirypäleet eivät Suomessa ole aivan uusi juttu. Esimerkiksi Teiskon viini on tehnyt ensimmäisen rypäleviininsä jo vuonna 2007. Tulevaisuudessa viiniä voisi valmistaa esimerkiksi mustavadelmasta tai aitokvittenistä.

Suomalainen viini kiinnostaa ulkomaiilla

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista viineistä valmistetaan vielä marjoista ja hedelmistä. Myös Teiskon viini käyttää raaka-aineinaan suurimmaksi osaksi mustikoita, vadelmia ja lakkoja.

Viinejä tuotetaan paljon myös herukoista: punaisia viinejä mustaherukasta, roseeviinejä punaherukasta ja vaaleita viinejä valko- ja viherherukasta.

Kotimaiset marjat ovatkin se, mikä suomalaisissa viineissä kiinnostaa kansainvälisesti. Tämän Kaisa Auer on huomannut kiertäessään maailmalla viinimessuilla.

– Pariisissa ja Berliinissä messuilla ollessa näin, kuinka kiinnostuneita kansainväliset asiakkaat ovat marjaviineistä. Asiakkaat haluavat tulla Suomeen kiertämään viinitiloja.

Aurinkoiset kesät ovat marjan laadun kannalta hyvä asia, mutta ne tarvitsevat tarpeeksi kosteutta kypsyäkseen. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Sekä Auerin ja Maria Tigerstedtin mukaan ulkomaisten asiakkaiden lisäksi myös suomalaiset matkailijat löytävät tiensä viinitiloille entistä paremmin.

– Etenkin nyt toisena koronakesänä, kun kotimaanmatkailu on korostunut, niin myös viinitilojen merkitys on matkailukohteena noussut huimasti.

Aina tilanne ei kuitenkaan ole ollut sama. Kun Tigerstedt aloitti alalla reilu 20 vuotta sitten, hän joutui usein perustelemaan sitä, että marjaviinikin on viini. Tätä nykyä suomalaiset viinit ovat vakiinnuttaneet paikkansa arvostettuina juomina.

Suomessa on tällä hetkellä 25 viinitilaa: pohjoisin Levillä ja eteläisin Ahvenanmaalla. Vaikka vielä 20 vuotta sitten tiloja oli puolet enemmän, on viinin laatu ja sen tunnettavuus parantunut vuosien aikana.

– Viinitilojen lukumäärä on itseasiassa iso aikajana huomioden. Tilojen lopettamisessa on kyse useimmiten siitä, että viinitilan on perustanut keski-ikäinen henkilö, eikä eläkeiän koittaessa yritykselle ole löytynyt jatkajaa, Tigerstedt sanoo.

Laki vaikeuttaa myyntiä

Vaikka suomalaiset viinit ovat tunnettuja ja ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään valikoimaa, on eräs asia, joka jarruttaa suomalaista viiniteollisuutta: lainsäädäntö.

Suomen alkoholipolitiikasta ja lainsäädännöstä vastaavat Euroopan Unioni, maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Lakien noudattamista valvoo Valvira.

Ongelmana on, että Suomi ei kuulu Euroopan Unionin viinintuottajamaihin. Tämä vaikeuttaa erityisen paljon suomalaisten rypäleviinien tuotantoa ja tuotannon laajenemista. Suomalaiset viinitilat eivät saa lähettää viinejä asiakkailleen. Käytännössä asiakkaan täytyy ostaa pullo suoraan viinitilalta.

– On aika kohtuutonta, et asiakkaan pitää ajaa pahimmillaan satoja kilometrejä hakeakseen viinipullon suoraan tilalta. Samaan aikaan suomalainen voi kuitenkin tilata ulkomailta mitä tahansa alkoholia kotiin tuotuna, Maria Tigerstedt sanoo.

Suomalaisista rypäleistä valmistettua viiniä täytyy kutsua käymisteitse valmistetuksi alkoholijuomaksi. Siitä ei siis saa käyttää nimitystä viini.  Kuva: Marjut Suomi / Yle

Tilamyynnin lisäksi viinejä myydään ravintoloihin ja Alkoon. Kuitenkin Alkon kanssa on omat haasteensa.

Kaikkien suomalaisten viinitilojen vuosituotanto yhteen laskettuna on noin 200 000 litraa. Tuotannon volyymit ovat yksinkertaisesti niin pienet, ettei Alko ole useimmissa tapauksissa ole mielekäs kumppani pientuottajille.

Teiskon viini ei ole myynyt toistaiseksi viiniä Alkon kautta.

– Yhteistyö Alkon kanssa on kuitenkin tulevaisuuden suunnitelmissa, Kaisa Auer sanoo.

Viinitilalliset ympäri Suomen toivoisivat lakiin muutosta, jotta esimerkiksi lähetysmyynti onnistuisi. Vastikään valmistunut alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus ei tuonut viinitilallisille käytännössä mitään uutta.

– Vaikka Suomen viiniyrittäjät on aktiivisesti mukana työryhmissä, joissa asioita valmistellaan, niin me olemme aika pieni ja marginaalinen ryhmä, viiniyrittäjien tiedottaja ja viinitilallinen Maria Tigerstedt sanoo.

Lainsäädännöstä huolimatta suomalaisen viiniteollisuuden tulevaisuus näyttää lupaavalta.

– Eiköhän lain laatijatkin jossain vaiheessa tule perässä, Tigerstedt kertoo.

Viinitilojen tuotanto tuskin kasvaa äärettömän suureksi, vaikka kaikki menisikin putkeen. Auer tai Tigerstedt eivät usko, että suomalaiset viinitilat haluaisivat kasvattaa volyymejaan suuren suuriin mittaluokkiin.

– Olemme tehneet tätä käsityönä 23 vuotta ja pyrkimys on, että niin jatketaan. Mutta tottakai kasvua tulee tapahtumaan, koska kysyntää on, Auer summaa.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een asti!