1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonsuojelu

EU ohjaa laskua hiilipäästöistä kansalaisille, onko se poliittinen itsemurha? Näin kotitalouksia tuettaisiin uudella 144 miljardin euron jättirahastolla

Jos EU siirtää laskua ilmastonmuutoksesta tavalliselle kansalle, bensan ja lämmityksen hinta nousee lähivuosina. Uudesta rahastosta tuettaisiin siirtymäkaudella vähävaraisia, mutta myös keskiluokkaa. Katso paljonko suomalaiset saisivat ja maksaisivat uudesta rahastosta.

Viime päivien tuhoisat tulvat voivat muuttaa keskieurooppalaisten kantoja EU-ilmastotoimia kohtaan myönteisemmiksi kuin aiemmin. Kuva Belgian Liègestä, jossa Meuse-joen rannat evakuoitiin. Belgiassa ja Saksassa uhriluku on noussut jo liki 200:een. Kuva: Philippe Bourguet / AOP

Saksan, Belgian ja Hollannin tulvatuhot ja pohjoisen Euroopan kesämyrskyt ovat kuin esimakua siitä, millaista tuhoa ilmastonmuutos voi kiihtyessään saada aikaan.

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että kesän ääri-ilmiöt voivat kääntää kansalaismielipidettä myönteisemmäksi koviakin ilmastotoimia kohtaan.

Sitä toivoo ainakin EU-komissio, joka esitteli keskiviikkona valtavan lainsäädäntöuudistuksen. Paketin vaikutukset voivat olla mullistavia monella alalla.

EU haluaa uusista autoista päästöttömiä 14 vuodessa, päästökaupan autoiluun ja asumiseen sekä tukea köyhille – täältä löydät ilmastopaketin sisällön sekä eri tahojen reaktiot

Keski-Euroopan tulvatuhoissa puhutaan miljardien eurojen laskusta yhteiskunnalle, Sitran ilmastoasioiden vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sanoo videohaastattelussa Belgiasta.

Jos ei ole valmis hyväksymään komission esittämää ilmastotoimien sosiaalirahastoa, Sitran ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen kehottaa pohtimaan, mikä sitten olisi vaihtoehto. Yle haastatteli Belgiassa olevaa Oras Tynkkystä videoyhteydellä. Kuva: Yle

– On hyvä palauttaa mieleen iso kuva, miksi lakikokonaisuutta tehdään. Voi olla, että valmius tehdä aika isojakin päätöksiä ilmaston puolesta saattaa nyt lisääntyä, kun nähdään kouriintuntuvasti, millaisia vahinkoja ilmastokriisi aiheuttaa jo tänään.

Etenkin lakipaketin kansalaisiin kohdistuvat esitykset ovat herättäneet jo kovaa kritiikkiä eri puolilla. Niin Ranskan, Italian ja Espanjan kuin Unkarin ja Irlanninkin hallitukset ovat älähtäneet (siirryt toiseen palveluun) sitä, että päästökauppa tuotaisiin myös tieliikenteeseen ja asuntojen lämmitykseen.

Ranskalainen meppi on kutsunut esitystä jopa poliittiseksi itsemurhaksi (siirryt toiseen palveluun).

Tavallisen tielläliikkujan tai öljyllä ja hiilellä lämpenevän talon asukkaan pitäisi jatkossa alkaa maksaa päästöistään. Lue jutusta alempaa, miten hinnat nousisivat.

– Siitä tulee todellinen poliittinen vääntö. Esimerkiksi Ranskan, Italian ja Espanjan päättäjät pelkäävät äänestäjien reaktioita. Juuri Ranskassa keltaliivien jälkeen tämä on hyvin herkkä asia, Bruegel-ajatushautomon tutkija, professori Simone Tagliapietra arvioi.

Bruegelin ilmastoon ja energiaan perehtynyt tutkija ja professori Simone Tagliapietra pitää välttämättömänä, että ilmastotoimien aiheuttamaa talousrasitetta korvataan kansalaisille. Yle haastatteli häntä videoyhteydellä. Kuva: Yle

Jotta kansa ei pillastu ja lähde barrikadeille keltaliivityyliin, tarvitaan vastaantuloa. EU-komissio esittelikin pakettinsa yhteydessä uuden ilmastotoimien sosiaalirahaston, joka lieventäisi pienituloisten mutta myös keskiluokan ahdinkoa.

Tutustuimme lakiesityksen pykäliin ja selvitimme, miten rahasto toimisi.

Rahat tulisivat päästökaupasta ja jäsenmaiden budjeteista

Rahat kerättäisiin uuden tieliikenteen ja lämmityksen päästökaupan tuotoista. Kukin jäsenmaa voisi pitää itse 75 prosenttia päästötuloista ja luovuttaisi loput 25 prosenttia sosiaalirahastoon.

Rahaston kooksi tulisi näin 72 miljardia euroa kahdeksan vuoden aikana – ilmastotoimien sosiaalirahasto olisi tällä tietoa olemassa siirtymäkauden eli vuodesta 2025 vuoteen 2032.

Kukin jäsenmaa maksaisi tämän lisäksi itse omasta pussistaan puolet ohjelmien rahoituksesta. Näin rahaa jaettaisiin siis yhteensä 144 miljardia euroa.

Komissio kehottaa rahoittamaan myös kansallista osuutta päästökauppatuloilla.

Viime vuoden joulukuussa hyväksytty EU:n seitsenvuotinen rahoituskehys pitää avata vielä kertaalleen, jos jäsenmaat pääsevät rahastosta yksimielisyyteen.

– Itse päästökaupan tuomisesta autoiluun ja asumiseen on varmasti vaikea sopia, mutta en usko että rahastoon liittyy ongelmia. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että valtiot eivät rahoita sitä, vaan rahoittajana on näiden kahden sektorin hiilimarkkinat, Tagliapietra sanoo.

Tarkan esityksen tarvittavista rahoitustapojen muutoksista komissio tekee syksyyn mennessä.

Suomen ilmastoneuvottelija: EU kulkee uuden paketin myötä kohti YK:n superkokousta yhä selkeämpänä ilmastojohtajana – "tulee varmasti haastava neuvotteluprosessi"

Paljonko Suomi maksaisi?

Suomen linja on ollut, että päästökaupasta saatavat tuotot pitäisi kohdentaa elpymisvälinettä varten otettavan lainan vähentämiseen ja muiden jo sovittujen EU-menojen rahoittamiseen. Nyt näiden kahden alan päästökaupan tuotoista siis neljännes menisikin ilmastotoimien sosiaalirahastoon.

Muiden maiden ohjelmia Suomi ei joutuisi rahoittamaan.

Jos taas Suomi itse hakee rahastosta tukea kansalaisilleen, 50 prosentin kansallinen osarahoitus maksetaan verorahoista eli valtion budjetista.

Uudistukseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys.

Sosiaaliohjelmia valvoisi komissio. Esityksessä on tarkat pykälät siitä, mitä voisi tukea, miten valvonta pitäisi järjestää ja miten tuki voitaisiin evätä ongelmien ilmaantuessa.

Suomi saisi vajaat 400 miljoonaa

Suomessa hallitus ja puolueet (siirryt toiseen palveluun) eivät ole kannattaneet uuden rahaston perustamista, koska EU:lla on niiden mielestä jo välineitä ilmastosiirtymän rahoittamiseen.

Olemassaolevat rahastot eivät kuitenkaan kata kaikkia tuen tarvitsijoita, asiantuntijat huomauttavat. Esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on tarkoitettu ilmastosiirtymästä kärsivien alueiden tukemiseen.

– Näitä ovat Suomessa vaikka turvetuotantoalueet. No mitäpä, jos asuu maaseudulla turvetuotantoalueen ulkopuolella, ja on riippuvainen oman auton käytöstä? Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ei tämän kaltaiseen tilanteeseen tuo juurikaan apua, mutta tämä uusi rahasto voisi auttaa siinä, Oras Tynkkynen sanoo.

Hän kehottaa pohtimaan, miten siirtymän oikeudenmukaisuus varmistetaan, jos ei tämäntyyppisellä rahastolla.

– Miten meillä Suomessa voitaisiin huolehtia siitä, että siirtymä on reilu vaikkapa syrjäseuduilla asuvien ihmisten tai vanhoissa öljylämmitetyissä rintamamiestaloissa asuvien ikäihmisten näkökulmasta, Tynkkynen kysyy.

Suomi saisi rahastosta 390 miljoonaa euroa ja olisi yksi pienimpiä hyötyjiä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Maltan kanssa. Näiden maiden kansalaisille päästökaupasta syntyvä ilmastolasku on keskimääräistä pienempi.

18 prosenttia Kreikan kotitalouksista kertoi Eurostatin kyselyssä kaksi vuotta sitten, että heillä ei ole varaa lämmittää kotiaan riittävästi. Kreikkalaisten ongelmana ovat olleet viime vuosina myös maanjärjistykset. Maaliskuussa Thessalian maakunnassa oli voimakkaita maanjäristyksiä laajalla alueella. Kuva Larissan kylästä. Kuva: Apostolis Domalis / EPA

Kuka saisi eniten tukea?

Väkilukuun suhteutettuna rahastosta saisivat eniten tukea Bulgaria, Kreikka, Romania, Kroatia ja Puola.

Komissio on laskenut maiden tarpeet kaavalla, jossa on otettu huomioon muun muassa köyhien määrä maaseudulla, kotitalouksien hiilipäästöt, kansalaisten kyky suoriutua nykyisistä energialaskuista ja ostovoima.

34 miljoonaa eurooppalaista (siirryt toiseen palveluun) kotitaloutta kertoi kyselyssä 2018, että ei pysty pitämään kotiaan riittävän lämpimänä. Heitä on eniten juuri maissa, joihin sosiaalirahaston varoja kohdennettaisiin.

Jos päästökauppa otettaisiin käyttöön tieliikenteessä ja asuntojen lämmityksessä, jäsenmaat ja kansalaiset joutuisivat eriarvoisiin asemiin.

Siinä missä puolalaisen pienituloisen lämmityslasku voisi alustavien laskelmien mukaan (siirryt toiseen palveluun) nousta 108 prosenttia, EU:ssa keskimäärin vähävaraisten kotitalouksien lasku kasvaisi 44 prosenttia.

Esimerkiksi bensan hintaan voisi tulla vajaan 400 euron vuotuinen lisälasku keskimääräiselle EU-kotitaloudelle. Lämmityksen hiilimaksut olisivat keskimäärin 429 euroa vuodessa.

Pahiten kärsivät ihmisryhmät voisivat saada investointitukea rakennusten energiatehokkuuteen. Teillä rahoitettaisiin siirtymistä nolla- ja vähäpäästöisiin liikkumismuotoihin.

Onko rahastosta hyötyä?

Rahasto olisi käytössä vain siirtymäajan, koska komissio laskee kuluttajien taakan pienenevän keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä päästökaupan seurauksena. Kun fossiilisia polttoaineita käyttävä teknologia korvautuu uudella vuosien varrella, uusi ilmastoystävällinen teknologia halpenee.

Tynkkysen mielestä rahastosta olisi hyötyä kahdella tavalla ilmastonäkökulmasta. Ensinnäkin siitä voitaisiin suoraan rahoittaa päästöjä vähentäviä investointeja kuten ilmalämpöpumppuja tai energiaremontteja.

– Toisaalta tällainen järjestely saattaa olla tarpeen, jotta paketti yleensä on hyväksyttävissä. Kun tarvitaan kaikkien EU-maiden tuki, silloin pitää miettiä myös, miten tuetaan kaikkein köyhimpiä EU-maita ja kaikkein köyhimpiä ihmisryhmiä EU-maiden sisällä.

Esimerkiksi EU-politiikkaa seuraavan European Policy Centerin ilmastoasiantuntija Thijs Vandenbussche pitää rahastoa kuitenkin riittämättömänä. Siitä saattaa kehittyä jopa pysyvä kompensaatiojärjestelmä hiilipäästöille.

– Parempi vaihtoehto olisi siirtää huomio polttoaineiden verotukseen jäsenvaltioiden tasolla, jossa verorahoja käytetään edelleen fossiilisten polttoaineiden tukemiseen, Vandenbussche sanoo.

Komissio voisi tehdä tämän energiaverodirektiivin kautta, jonka tarkistaminen kuuluu myös keskiviikkona esiteltyyn ilmastopakettiin.

Kun jäsenvaltiot poistaisivat fossiilisten polttoaineiden tukia, siitä saatuja tuloja voitaisiin Vandenbusschen mielestä käyttää kannustimiin siirtyä puhtaaseen teknologiaan.

– Komissio näyttäisi aliarvioivan sen mahdollisuuden, että ilmastotoimien sosiaalirahasto ei onnistukaan korvaamaan kotitalouksien lisäkuluja tehokkaasti, Vandenbussche sanoo.

Aiheesta lisää:

Kuinka paljon Suomi voi hyötyä ilmastopaketista? Kaikki riippuu yritysten osaamisesta, ja kilpailu EU-miljardeista alkaa nyt

Polttoaine kallistuu ja latauspisteet lisääntyvät – näin EU-komission ehdotus muuttaisi autoilijoiden arkea

Analyysi: EU:n ilmastopaketista pitäisi nyt löytää kansallinen yksituumaisuus, mutta keskiviikon ministeri-info paljasti edessä olevan kivisen tien

Näin EU:n ilmastopaketti näkyy suomalaisten arjessa – kokosimme viisi elämänalaa, joihin toimet vaikuttavat eniten

Lisätty tekstiin 18.7. klo 18:55 European Policy Center -ajatushautomon Thijs Vandenbusschen kommentit.

Korjattu klo 18.7. klo 21:18 Suomen saama summa 390 miljoonaan euroon. Tekstissä luki alunperin, että Suomi saisi 445 miljoonaa euroa, mutta se on Ruotsin saama tukimäärä.