1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. linnut

Iisalmen kulttuurikeskuksen asiakkaita ovat riivanneet hyökkäilevät tiirat – syy on selviämässä: rakennuksen katto on kuin "tiirahotelli"

Iisalmen tiiratilanne on hieman rauhoittunut, mutta edelleen siivekkäät tekevät syöksylentoja ihmisiä kohti. Kulttuurikeskuksen sammaloitunut ja sorapeitteinen tasakatto houkuttelee lintuja pesimään.

Iisalmen kulttuurikeskukselle on rakennettu turvatunneli, jotta ihmiset voivat kävellä tiiroilta rauhassa taloon. Kuva: Jarkko Kumpulainen / Yle

Iisalmen kulttuurikeskuksen katolla pesivät tiirat ovat olleet kulttuurikeskuksen ja siellä sijaitsevan kirjaston asiakkaiden riesa jo keväästä lähtien.

Iisalmen kaupungin LVI-insinööri Sami Antikainen kertoo, että tilanne on rauhoittunut viime päivinä hieman, kun poikaset ovat kasvaneet, mutta ongelma ei ole poistunut, vaan alati läsnä.

– Kyllä tämä ihan oikea ongelma on ollut, että tiirat käyvät ihmisten päälle, Antikainen myöntää.

Hän suosittaa ihmisille varuillaan oloa ja katsetta taivaalle, mikäli Iisalmen kulttuurikeskuksella aikoo liikkua.

Hyökkäilevien tiirojen takia Iisalmen kulttuurikeskukselle on rakennettu turvatunneli, jotta ihmiset voivat kävellä rauhassa taloon. Erilaisia karkottimia on myös laitettu katolle.

Sen lisäksi suunnitteilla on ollut muun muassa tiirojen tappaminen tai pesien siirtäminen. Iisalmen kaupunki aikoo hakea ely-keskukselta poikkeuslupaa pesien hävittämiseen, mutta prosessi etenee hitaasti, jos etenee.

– Todennäköisesti toimenpiteet menevät ensi kesään. Pesimisen häirinnästä on kyse ja selvitämme nyt keinoja, miten se on järkevintä toteuttaa, Iisalmen kaupungin LVI-insinööri Sami Antikainen valistaa.

Iisalmen kaupungin LVI-insinööri Sami Antikainen kertoo, että tiirojen pesien hävittämistä pohditaan parhaillaan kaupungin organisaatiossa, mutta nopeaa helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Kuva: Jarkko Kumpulainen / Yle

Kirjastonhoitajan mukaan sammalkatto on houkuttaa lintuja: se on kuin tiirojen hotelli

Iisalmen kaupungin kirjastonhoitaja Tuomo Lindfors epäilee, että kirjaston katolla oleva sammal houkuttaa tiiroja. Sammalen täyttämä katto näyttää eräänlaiselta "tiirahotellilta".

Katolla on soramursketta ja sammalta, joka ei kuulu katolle.

– Sammal on päässyt aikojen saatossa kasvamaan katolle, Lindfors kertoo.

40-vuotias kulttuuritalovanhus vetelee kuulemma jo viimeisiään, eli remonttia kaivataan. Lindforsin mukaan pesintää yritettiin häiritä ennalta erilaisilla häikäisylaitteilla, mutta tuloksetta.

Iisalmen kaupungin kirjastonhoitaja Tuomo Lindfors uskoo, että sammal ja katon pinnoite vetävät lintuja puoleensa. Tiiroja on yritetty poistaa häikäisylaitteilla ilman näkyviä tuloksia. Kuva: Jarkko Kumpulainen / Yle

Birdlifen mukaan olosuhteet erittäin otolliset tiiroille: "Jos olisin tiira, asettuisin sinne"

Lintuyhdistysten keskusjärjestö Birdlife Suomen Jan Södersved pitää Iisalmen kulttuurikeskuksen katto-olosuhteita erittäin otollisina tiiroille.

– Kuvien perusteella paikka on sellainen, että jos itse olisin tiira, hyvin hanakasti siihen asettuisin.

Södersvedin mukaan kulttuurikeskuksen katon sepeli ja sammal luovat otolliset puitteet pesintään, sillä ne vastaavat olosuhteiltaan karua rantaa tai luotoa, joissa tiirat luonnossa pesivät.

– Kattopesinnät eivät ole erityisen harvinaisia, kala- ja naurulokit ja tiirat pesivät monin paikoin juuri talojen katoilla.

Jos pesintä on onnistunut hyvin, linnut tulevat mielellään sinne uudestaan. Katot ovat turvallisia, eli siellä ei tarvitse pelätä minkkejä tai supikoiria.

Kuvasta näkyy, miten Iisalmen kulttuurikeskuksen katto on isolta osin sammalpeitteen peitossa. Kuva: Jarkko Kumpulainen / Yle

Birdlife Suomen Jan Södersved ehdottaa ratkaisuksi kulttuurikeskuksen tiiraongelmaan kattoremonttia, jossa katolta poistettaisi sepeli ja sammal.

Hän huomauttaa, että tiirojen hyökkäilevän aggressiivinen käytös ei välttämättä jatku kovin pitkään, vaan se liittyy usein vain siihen aikaan, kun poikaset ovat pieniä.

Turvatunnelia Birdlife Suomen Södersved pitää hyvänä ajatuksena. Hän muistuttaa, että tiirojen pesimäaika on heinäkuussa ja ne muuttavat heinä-elokuun vaihteessa pois Suomesta etelään.

Kultuurinnälkäisten iisalmelaisten kiirapiina ei siis jatku enää pitkään, vaan pian ihmiset voivat jo huokaista helpotuksesta.

Jos aggressiivinen tiira pelottaa, Södersved suosittelee liikkumaan mahdollisimman nopeasti ja käden pystyyn nostamista. Käden nostamisella tiiraa voi hätistellä.

– Hyvin harvoin tiirat hyökkäävät niin, että ne koskisivat ihmistä. Yleensä ne tekevät uhkailevan lennon kohti ja nopean viime hetken väistön hieman ennen kohdetta. Eli pelkästään kohottamalla kättä se väistö tapahtuu aikaisemmin.

– Yleensä tiirat eivät vie hyökkäyksiään loppuun asti. Enemmän se vain tuntuu hurjalta, kun ne syöksyvät kohti, Södersved neuvoo.

Asiantuntija: Tiira hakeutuu katolle suojaan pedoilta

Lintututkija Timo Vuorisalo Turun yliopistosta muistuttaa, että vaikka katto näyttääkin saariston ulkoluodolta, joissa tiirat useimmiten pesivät, kukaan ei lopulta tiedä, mitä tiirat oikeasti ajattelevat.

Kattopesinnän suuri etu on Vuorisalon mukaan petojen vähyys, ainakaan minkeistä tai supikoirista ei ole haittaa.

– Monet lintulajit puolustavat pesästä lähteviä poikasiaan kaupungeissa. Varisten hyökkäilyistä valitettiin jo 1990-luvulla. Nykyään eniten huomiota saavat lokit ja tiirat, Vuorisalo pohtii.

Hän muistuttaa, että tiirojen kohdalla ei ole nyt kyse tarpeettomasta pöyhkeilystä, vaan aidosta pelosta ja poikasten suojaamista.

– Täytyy muistaa, että emo hyökkää sen takia, että se kokee lähestyvän ihmisen uhkaavan poikasen henkeä. Näin ollen voi olla hyvä pysytellä etäällä poikasesta, jos se vain on kaupungin vilinässä mahdollista. Kiusa kestää joka tapauksessa vain muutaman päivän, Vuorisalo muistuttaa.

Lintuyhdistysten keskusjärjestö Birdlife Suomen Jan Södersved muistuttaa, että tiira tekee syöksylentoja, koska se kokee poikastensa olevan uhan alla. Harvoin kuitenkaan tiira tulee ihmistä päin, vaan usein se väistää viime hetkellä. Kuva: Jarkko Kumpulainen / Yle

Iisalmelaiset ovat tyytyväisiä tunneliin, osa toivoo tiirojen tappamista

Kulttuurikeskuksella vieraileva Riitta Ålander ihastelee, kuinka tiiratunneli on kaupungilta oiva keksintö. Ålander kokee tunnelin tuovan aidosti turvallisuutta kulttuurikeskuksessa asiointiin.

Kesken Yle Kuopion toimittajan juttukeikan, tiira yrittää hyökätä Riitaksi esittäytyneen naisen päälle. Hän kertoo toivovansa, että tiirat ammuttaisiin.

– Se tuli suoraan tuolta katolta, Riitta kuvailee tiiran uhkaavaa syöksyä.

Nämä tiirat kylvävät kauhua Iisalmen kulttuurikeskuksella. Yle Kuopion toimittaja Jarkko Kumpulainen näki omin silmin tilanteen, jossa aggressiivinen tiira lensi päin kirjaston asiakasta. Kuva: Jarkko Kumpulainen / Yle

Nopean gallupin perusteella kaikki Iisalmessa eivät kuitenkaan huolestu tiiroista: ei ainakaan Heta Pitkänen. Hän kokee turvaputken hyväksi ajatukseksi.

Tiirat eivät ole vielä tehneet yllätyshyökkäystä Pitkästä kohti, mutta vaaran tunne on tiirojen takia alati ilmassa kirjastossa asioidessa, sen hän myöntää.

Myös kulttuurikeskuksella piipahtava Ossi Vornanen myöntää, että tiirat jännittävät keskuksella asioidessa ja lainauksia palauttaessa. Myös hän kehuu tunnelia oivaksi ja turvallisuutta lisääväksi ajatukseksi.

– Kyllähän niille jotain pitäisi tiedä. En tiedä, mikä se hyvä ratkaisu olisi, Vornanen pohtii.

Juttua korjattu 21.7. kello 11.30. Tiira ei yrittänyt hyökätä Riitta Ålanderin kimppuun, vaan toisen Riitaksi esittäytyneen henkilön kimppuun. Jutussa esiintyy kaksi eri Riittaa.

Lue lisää:

SS: Ihmisten kimppuun hyökkäilevät linnut kylvävät kauhua Iisalmessa – kaupunki viritti turvatunnelin kulttuurikeskuksen asiakkaiden suojaksi