1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulvat

Kolmimetrinen tulva-aalto yllätti autoilijat Saksassa – Miksi Länsi-Euroopan tulvat olivat niin tuhoisat?

Saksassa keskustelun keskiöön on noussut ilmastonmuutos. Yksittäistä sääilmiötä on vaikea todistaa ilmastonmuutoksesta johtuvaksi, mutta ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Ongelmia on nähty myös varautumisessa ja kaupunkisuunnittelussa.

Veden alle jääneen valtatien raivaus jatkuu Saksan tulva-alueella
Veden alle jääneen valtatien raivaus jatkuu Saksan tulva-alueella

Saksasta maailmalle ovat levinneet kuvat B265-tieltä Erftstadtin läheltä: tulvavedessä viruvista autoista, kuorma-autojen alle kiilautuneista henkilöautoista, ja Saksan armeijan panssarivaunuista purkamassa tietä tukkivia autosumia.

Tätä kirjoitettaessa on epäselvää, onko tulvan heittelemistä autoista löytynyt ruumiita.

Kun vesimassa vyöryi viime torstaina tielle hyvin nopeasti, autoilijoilla ei välttämättä ollut aikaa ja tilaisuutta pelastautua autoistaan mihinkään.

Noin kilometrin mittaisella matkalla vesi on noussut kahteentoista metriin asvaltista, Fokus-lehti kertoo (siirryt toiseen palveluun).

– Koko tilanne eskaloitui, kun äänisuojamuuri Maariansairaalan edessä B265:n yllä murtui. Siellä ylhäällä kaikki oli jo veden alla. Aiemmin muuri esti sitä valtavaa merimaisemaa, jonka Erft oli muodostanut partailleen, valumasta B265:lle, kauppapuutarhan omistaja Torsten Kader kertoi Fokus-uutissivuston jutun mukaan.

– Silminnäkijät kertoivat meille, että aalto, joka kulki etelästä pohjoiseen tietä pitkin ja nieli autoja, oli kolme metriä korkea. Viidessä minuutissa se muuttui leveäksi ja vuolaaksi virraksi, Kader kertoi.

Kuljettajat nousivat autojensa katoille ja huusivat apua.

Tämä oli yksi kauhunäytelmistä, joita läntisessä Euroopassa koettiin tulvapäivinä.

Pelastustyöntekijät etsivät lauantaina ruumiita autoista tulvan koettelemalla tiellä.

Mikä teki tulvista tuhoisat?

Taustalla olivat poikkeuksellisen ankarat rankkasateet.

Viime viikolla läntisessä Euroopassa raportoitiin paikoin kahden kuukauden sademääristä kahden vuorokauden aikana.

Maaperä ei kyennyt imemään itseensä tällaisia vesimääriä, vaan vesimassat tulvivat yli jokien partaiden ja rikkoivat patoja.

Sateita oli kerännyt läntisen Euroopan ylle oli jämähtänyt matalapaine, josta Saksassa käytettiin nimeä Bernd.

Yksittäistä ilmiötä ei voi panna ilmastonmuutoksen syyksi

Saksassa poliitikot ovat voimakkaasti nostaneet keskustelun keskiöön ilmastonmuutoksen.

Ylen meteorologi Anne Borgström korostaa, että yhtä yksittäistä sääilmiötä ei voi panna ilmastonmuutoksen piikkiin. Ilmasto on pitkän ajan keskiarvo.

– Ei voi koskaan sanoa yhdestä sääilmiöstä, että ilmastonmuutos aiheuttaa sen, Anne Borgström sanoo.

Toisaalta poikkeuksellisten rankkasateiden kaltaisten sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen takia.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan aiheuttavan juuri Berndin kaltaisia jämähtäneitä säätyyppejä, jotka voivat johtaa pitkäkestoiseen kuivuuteen, tulviin, kylmään säähän.

Tällaisesta on hyvä esimerkki myös nykyisen kesän sitkeä lämpö Suomessa.

Tulvan alle jääneellä B256-tiellä seisoi hylättyjä autoja. Kuva: Sascha Steinbach / EPA

Pienet joet, huono varautuminen ja kaupunkisuunnittelu

Pahimmin kärsineet alueet sijaitsevat pienten jokien ja sivujokien varrella. Suuren Reinjoen varrella tulviin on totuttu ja varauduttu, kun taas pienten jokien varsilla näin ei välttämättä ole.

– Kun joet ovat hitaampia ja leveämpiä, vesi nousee hitaammin ja on enemmän aikaa varautua, hydrologi Kai Schröter sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Paikallisviranomaisia on arvosteltu asukkaiden liian hitaasta evakuoinnista.

– Sääennustajat antoivat varoituksia, mutta varoituksia ei otettu vakavasti ja valmistautuminen oli riittämätöntä, brittiläisen Readingin yliopiston hydrologian professori Hannah Cloke sanoi AFP:lle.

Jotkut asukkaista eivät osanneet ennakoida rajun tulvimisen vaaroja.

– Jotkut uhrit aliarvioivat vaaran eivätkä noudattaneet ankaran vedentulon perussääntöjä. Ensinnäkin pitää välttää kellareita, jonne vesi pääsee tunkeutumaan. Toiseksi pitää välittömästi katkaista sähköt, Saksan valtion katastrofiavun ja pelastustoimen viraston BBK:n päällikkö Armin Schuster sanoi Bild-sanomalehdelle (siirryt toiseen palveluun).

Osan tuhoisuudesta selittävät kaupunkisuunnittelun puutteet.

Kyseessä on hyvin teollistunut ja tiiviisti asutettu alue. Yhä laajemmilla alueilla maata peittää betoni ja asvaltti, joten maaperä imee entistä heikommin vettä.

– Kaupungistuminen on esittänyt roolia, ilmastotutkija Jean Joutzel sanoi AFP:lle.

– Olisiko kuolonuhrien määrä ollut yhtä suuri 40 vuotta sitten? hän pohti.