1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viestikoekeskus

HS:n epäillään paljastaneen turvallisuussalaisuuden joulukuussa 2017 julkaistussa Viestikoekeskus-jutussa – miksi tutkinta on kestänyt vuosia?

KRP sai viime vuoden lopulla valmiiksi tutkinnan, jossa viittä Helsingin Sanomien henkilökuntaan kuuluvaa epäillään rikoksesta. Tutkinta tietovuotajasta on yhä kesken.

Helsingin Sanomat julkaisi jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta joulukuussa 2017. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Rikostutkinta Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemasta Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevästä jutusta on kestänyt yli 3,5 vuotta. Lehden uutisointia koskeva rikosepäily siirtyi syyteharkintaan viime joulukuussa, mutta tutkinta siitä, miten sotilastiedustelua koskevaa salassa pidettävää aineistoa päätyi HS:n haltuun, jatkuu yhä.

Helsingin Sanomien uutisointia on tutkittu turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Mahdollista tietovuotoa poliisi on kertonut aiemmin tutkivansa nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen. Keskusrikospoliisi (KRP) ei kommentoi esimerkiksi sitä, milloin rikoksen epäillään tapahtuneen. Tutkinnan on määrä valmistua syksyllä.

Poliisi ei ole ottanut kantaa siihen, ketä tietovuodosta epäillään. STT:n tietojen mukaan epäiltynä on ollut Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff. Viime vuoden toukokuussa Alafuzoff kertoi Ylelle, että poliisi oli ollut häneen yhteydessä viimeksi puolta vuotta aiemmin.

– Olen mielestäni syytön, Alafuzoff sanoi Ylen haastattelussa.

STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä ihmisestä ja poikkeuksellisen paljon keskustelua herättäneestä tapauksesta.

Lisätutkinta venyttänyt prosessia

Syyteharkinnasta vastaava apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja tutkintaa KRP:ssä johtava Kai Käkelä kertovat, että kokonaisuuden esitutkintaa on viivyttänyt se, että käytettyjen pakkokeinojen lainmukaisuutta on käsitelty korkeimmassa oikeudessa (KKO) asti.

– Meillä on ollut esitutkinnassa käsillä monellakin tapaa tutkinnallisesti haastava salassa pidettävä aineisto. Sen läpikäyminen on vaatinut tutkijoilta paljon aikaa ja työtä, Käkelä sanoo.

HS:n uutisointia koskevan tutkinnan kestoon on Rappen mukaan vaikuttanut myös puolustuksen loppuvaiheessa pyytämä laaja lisätutkinta.

– Ilman tuota lisätutkintaa asia olisi ratkaistu varmaan ajat sitten, hän sanoo.

Rappe ja Käkelä eivät kommentoi, mitä lisätutkinta koskee. Rappe sanoo, että syyteratkaisu uutisointia koskevasta osuudesta on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana.

"Tapaus on monella tavoin poikkeuksellinen"

Helsingin Sanomia Viestikoekeskus-tapauksessa edustava asianajaja Kai Kotiranta sanoo, että lisätutkintaa on pyydetty siinä vaiheessa, kun se on puolustuksen näkökulmasta katsottu tarpeelliseksi ja kun puolustuksella on ollut riittävä käsitys siitä, mitä pitäisi vielä selvittää lisää. Lisätutkinnan sisältöön Kotiranta ei ota kantaa.

Hänen mukaansa tutkinnan aikataulu on venynyt, koska asia on ollut monella tavoin poikkeuksellinen ja pakkokeinoratkaisuja on täytynyt saattaa tuomioistuinten ja viime kädessä KKO:n tutkittavaksi.

Kotirannan mukaan kyse on lehdistön- ja sananvapauden ytimeen menevistä periaatteellisista kysymyksistä, joten niihin on haluttu saada KKO:n kannanottoja.

Kotiranta kertoo, että HS:n toimituksessa kaikki rikoksesta epäillyt ovat kiistäneet mahdollisen syyllisyytensä.

KKO: Kotietsintä oli laillinen, mutta muistitikkua ei saanut tutkia

Koska Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskeva epäilty turvallisuussalaisuuden paljastaminen koskee journalistista työtä ja toimittajilla on lain mukaan tiettyyn pisteeseen asti oikeus olla paljastamatta lähteitään, tutkinnan rajoja on jouduttu hakemaan tuomioistuimista.

Ratkaistavana on ollut, oliko HS:n toimittajan kotiin tehty etsintä laillinen. Etsintä tehtiin, kun toimittaja soitti hätäkeskukseen. Hän oli vasaroinut tietokonettaan, joka alkoi savuta.

KKO katsoi toissa vuoden elokuussa, että kotietsinnän sai tehdä. Myöhemmin KKO linjasi, ettei KRP saa hyödyntää toimittajalta takavarikoitua muistitikkua, koska se olisi voinut johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.

Tämän vuoden maaliskuussa KKO antoi päätöksen asiassa, joka koski todistajana olevan HS:n toimittajan oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin. Toimittajaa haluttiin kuulla, sillä poliisin mukaan hän oli osallistunut ainakin yhden tutkinnan kohteena olleen artikkelin työstämiseen.

Toimittaja vetosi asiassa lähdesuojaan. KKO kuitenkin katsoi, ettei kysymyksiin vastaaminen paljasta tietolähdettä, eikä toimittajalla täten ollut lähdesuojan perusteella oikeutta olla vastaamatta niihin.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.

Lue lisää:

Korkein oikeus: Toimittajan on vastattava poliisin kysymyksiin turvallisuussalaisuuden rikkomisen tutkinnassa viestikoekeskuksen jutussa

Viittä Helsingin Sanomien työntekijää epäillään rikoksesta, josta vähimmäisrangaistus on vankeutta – asia siirtyi syyteharkintaan

Pääesikunnan ex-tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff kiistää rikosepäilyt tietovuotoasiassa