1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Tartuntamäärä kasvaa Euroopassa ja siihen on THL:n mukaan syytä varautua Suomessakin – viruksen ja rokotuksien kilpajuoksu määrittää syksyn suunnan

Vaikka koronatartuntojen nousu on mahdollista myös Suomessa, vakavimmilta vaikutuksilta vältytään, jos rokotuksia otetaan ahkerasti, arvioi THL:n johtaja Mika Salminen. Maailman terveysjärjestö varoittaa uusista varianteista, mutta virologi uskoo, että rokotukset suojaavat vakavalta taudilta myös jatkossa.

Ihmisiä osoittamassa mieltään uusia koronarajoituksia vastaan 17. heinäkuuta Pariisissa. Elokuussa muun muassa maan ravintoloihin tulee voimaan rokotepassipakko. Kuva: Yoan Valat / EPA

Euroopassa tartuntamäärät ovat olleet kasvussa, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntojen kasvuun on syytä varautua Suomessakin.

– Monessa maassa tartunnat ovat nousseet lähelle edellisen aallon tasoa. Ei se Suomessakaan täysin poissuljettu ole. Siihen on syytä varautua, että tartunnat jatkavat nousua vauhdilla.

Myös Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC on varoittanut, että tartuntojen määrä voi jopa viisinkertaistua nykyisestä tasosta.

Salminen ei kuitenkaan osaa vielä arvioida, mitä tartuntojen kasvu tarkoittaisi käytännössä rajoitusten osalta. Tilanne eroaa aiemmista tartunta-aalloista, sillä suurin osa iäkkäistä sekä suurimmassa riskissä olevista henkilöistä on rokotettu.

– Sitä pitää miettiä, mitä se sitten tarkoittaa esimerkiksi rajoitusten suhteen. Toivomus olisi, että rokotuksissa ehdittäisiin niin pitkälle, että kaikki tai ainakin suurin osa vakavista vaikutuksista saataisiin pois. Aika lähellä sitä ollaan joskus elo-syyskuussa, jos ihmiset käyvät ahkerasti hakemassa rokotteita.

Sekä Salminen että virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta painottavatkin rokotusten merkitystä syksyn koronatilanteessa. Epävarmuutta aiheuttavat uudet variantit ja tartuntojen määrän kehitys.

Syksyn tilannetta vaikea arvioida

Mika Salminen ei osaa vielä arvioida, miten tilanne kehittyy alkusyksyyn ja lomien loppumisen myötä. Hän kuitenkin toivoo, että opiskelut ja koulut päästäisiin aloittamaan normaalimmin kuin vuosi sitten.

Ulkomaanmatkoja hän ei kuitenkaan vielä syksylle suosittele.

– Monessa maassa infektiopaine tulee olemaan isompi. Mitä useampi altistus tulee eteen, sitä isompi riski on, että rokotesuoja voisi osittain murtua.

– Muiden suositusten suhteen on niin, että täysin rokotettujen toimintaa ei ole perustetta rajoittaa yhteiskunnassa.

Olli Vapalahti muistuttaa, etteivät asiantuntijatkaan tiedä, millaisessa tartuntatilanteessa ollaan kahden kuukauden päästä.

Euroopassa onkin otettu erilaisia taktiikoita arkeen viruksen kanssa: Englannissa vapautettiin viime yönä lähes kaikki rajoitukset, kun taas Ranskassa rokotuksesta tulee käytännössä (siirryt toiseen palveluun) pakollinen elokuussa.

– Kohti sellaista ollaan menossa, että jotakin voidaan vapauttaa, mutta tämä on kilpajuoksua rokotuskattavuuden kanssa. Epävarmuustekijöitä on edelleen, miten tämä pandemia etenee ja mikä varianttien merkitys sitten on, sanoo virologian professori Olli Vapalahti.

Sekä Salminen että virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta painottavat rokotusten merkitystä syksyn koronatilanteessa. Koronarokotukseen ohjaavia kylttejä Kainuun keskussairaalan pihalla. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

WHO varoitti varianteista – rokotteiden uskotaan tepsivän

Maailman terveysjärjestö WHO varoitti viime viikolla uusista, mahdollisesti vaarallisemmista virusvarianteista.

Taustalla on WHO:n huoli siitä, että virus pääsee muuntumaan sellaisissa maissa, missä rokotteita ei ole vielä saatavilla. Kun virus kiertää kehittyvissä maissa, sitä suurempi riski on, että se myös muuntuu, selittää Mika Salminen WHO:n varoituksen taustaa.

– Mikään näistä rokotteista ei täydellisesti estä tartuntoja, mutta poistaa vakavan taudin uhan. Toistaiseksi meillä ei ole käynyt niin huonosti, että variantti ei enää tätä tehtävää täyttäisi.

Myös professori Olli Vapalahti on optimistinen, että rokotteet pystyvät suojaamaan hyvin vakavalta tautimuodolta jatkossakin.

– Vaikka näköpiirissä ei ole deltan kaltaista välitöntä uhkaa, on vaikea ennakoida, mitä on syntymässä. Vaikka se voisi paeta vasta-aineiden antamaa suojaa, ne tuskin pystyvät kuitenkaan muuntumaan sillä tavoin, että rokotteiden antama suoja vakavalta infektiolta siitä muuntuisi.

Vapalahden mukaan on edelleen todennäköistä, että koronavirus muuntuu hengitystievirukseksi muiden joukossa.

– Tarvitaanko rokotetta kuinka usein, se jää nähtäväksi. Hyvä puoli on, että rokotteet on olemassa ja niitä alkaa olla kaikille tarjolla.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

THL:n asiantuntija: koronarokotteiden annostusväliä voi lyhentää muutamalla viikolla – tavoitteena täyttää käyttämättä jääviä rokotusaikoja