1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Liettua

Yle Liettuassa: Valko-Venäjältä tulleet rajanylittäjät tarttuivat tilaisuuteen, kun Lukašenka uhosi avaavansa rajan – irakilainen Firas haluaisi Suomeen

Valko-Venäjältä saapuu Liettuaan ennennäkemättömän paljon siirtolaisia Irakista ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Liettuan mukaan Valko-Venäjä päästää ihmisiä tahallaan rajan yli. Tulijat kertovat suunnistaneensa rajametsän halki kännykkäsovellusten avulla.

Firas (keskellä) oli Suomessa 2015-17. Hänet käännytettiin Irakiin, mutta nyt hän yrittää uudestaan Suomeen. Myös Hassan (vas.) ja Abdi matkaan Irakista luettuaan Facebookista, että Valko-Venäjä avaa rajan Liettuaan.

VEREBIEJAI Liettuan maaseudusta on tullut Euroopan turvapaikanhakijakriisin viimeisin polttopiste.

Maisemat muistuttavat hämmentävän paljon maaseutua Suomessa. Pelloilla laiduntaa lehmiä, ja mäntymetsät tihenevät, mitä lähemmäs rajaa pääsee.

Näiden tiheiden metsiköiden läpi siirtolaiset kulkevat kohti EU-unelmaansa. Monet puhuvat viidakosta, toiset metsästä.

Liettualla on yli 600 km Valko-Venäjän vastaista rajaa. Suurin osa rajasta ei ole aidattua. Rajaseudulla on paljon metsiä. Kuva: Antti Kuronen / Yle

– Olin neljä päivää viidakossa, irakilainen Hassan kertoo.

Verebiejain pikkukaupungin laidalla suuri koulu on tilapäisesti aidattu vastaanottokeskukseksi. Poliisit vartioivat teltan varjosta.

Pihalla pelataan jalkapalloa ja loikoillaan varjossa iltapäivän kuumuudessa. Bajamaja-käymälöiden vieressä pestään pyykkiä.

Hassanin ystävä Firas on irakilainen ja tuntee Suomen. Vuonna 2015 Firas tuli noin 30 000 muun turvapaikanhakijan mukana Suomeen. Vuonna 2017 hänet käännytettiin Irakiin.

– Tulin Helsinkiin ja sieltä Kristinankaupunkiin, Firas sanoo englanniksi.

Toinen yritys Suomeen

Noin kuukausi sitten Firas löysi kiinnostavan uutisen Facebookista. Sen mukaan Valko-Venäjä on avannut rajan Liettuaan, EU-maahan.

Firas tarttui heti mahdollisuuteen palata Suomeen. Se on hänen tavoitteensa.

– Firasilla on paperit Suomessa, englantia vähän paremmin puhuva Hassan sanoo.

Monet turvapaikanhakijat ovat asettuneet tilapäiseen vastaanottokeskukseen, joka sijaitsee Alytauksen kaupungissa. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Hassan kertoo maksaneensa kolmetuhatta euroa matkasta Irakista Valko-Venäjän kautta Liettuaan.

– Toiset maksavat jopa 15 000 euroa. Heillä on opas. Minä tulin GPS:n avulla metsän halki, Hassan kertoo.

Kaikki, jotka tapaan, sanovat suunnistaneensa kännykkäsovellusten avulla metsän halki Liettuaan. Kaikki kertovat tulleensa taksilla. Harva puhuu oppaasta, mutta he myöntävät, että matka oli järjestetty, eli ainakin sitä varten on saatu tarkat ohjeet.

Kysyn Hassanilta, oliko rajanylitys suunniteltu jo Irakissa, ja hän nyökkää myöntävästi.

Tiheän metsän lisäksi Liettuan eteläisellä rajalla on myös pieni joki, joka on ylitettävä.

Ihmisten, tupakan ja alkoholin salakuljettaminen yli kuudensadan kilometrin pituisen rajan yli ei silti ole kovin vaikeaa.

Tavallisena vuotena Liettuassa otetaan kiinni alle sata laittomasti rajan ylittänyttä ihmistä. Tänä vuonna 2 096 ihmistä on ylittänyt rajan luvatta, heistä yli 1 400 heinäkuussa.

Liettuan mittakaavassa kyse on ennennäkemättömästä tilanteesta.

Yksi monista tilapäisistä vastaanottokeskuksista sijaitsee ilmailukerhon päämajassa Alytauksen kaupungissa. Siellä majoitetaan noin 150 henkilöä. He ovat kaikki Afrikasta. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Puolet irakilaisia

Tulijoista noin puolet on Irakista. Liettuan viranomaisten mukaan salakuljetus on järjestettyä toimintaa, jolle Valko-Venäjän viranomaiset vähintäänkin antavat hyväksyntänsä.

Laittomat rajanylitykset lähtivät rajuun nousuun toukokuussa, kun presidentti Aljaksandr Lukašenka oli uhkaillut EU:ta, että Valko-Venäjä ei enää aio pysäyttää rajan yli pyrkiviä.

Liettuan rajavartijat ovat raportoineet Valko-Venäjän kollegoiden poissaolosta. Yleensä he näkevät vastapuolen viranomaisia rajalla.

Liettuan mukaan ei myöskään olisi mahdollista, etteivät rajaviranomaiset tai paikalliset asukkaat Valko-Venäjän rajakylissä huomaisi, että sinne yhtäkkiä illasta toiseen ilmaantuu ihmisiä Lähi-idästä ja Afrikasta.

Verebiejaissa pidetään vajaata kahtasataa maahantulija koulussa. Monet heistä ovat tulleet Irakista, mutta henkilöitä on myös Iranista ja Afrikasta. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Kamerunin sisällissodan jaloista

Kolmessa tilapäisessä vastaanottokeskuksessa tapaa irakilaisten lisäksi paljon Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleita.

35-vuotias Miriam on eteläisestä Kamerunista. Hänet on sijoitettu lentokonekerhon päämajaan Alytasin pikkukaupungissa.

Sujuvalla englannin kielellä hän kertoo taustansa. Kamerunin englanninkielisillä alueilla on käynnissä sisällissota, jossa paikalliset joukot taistelevat Kamerunin armeijaa vastaan.

– Äitini surmattiin sisällissodassa ja veljeni ammuttiin kuoliaaksi. Kotimme Kumban kaupungissa sijaitsee aivan kapinallisten tukikohdan vieressä. Minun oli paettava siellä käytäviä rankkoja taisteluita, Miriam kertoo.

Hän etsi tietoa, minne voisi paeta, ja ainoaksi vaihtoehdoksi nousi Miriamin mukaan Valko-Venäjä. Hän haki Venäjän kielen kurssille Mogilovin kaupunkiin ja sai viisumin saapuessaan Minskin kentälle.

– Opiskelin kahdeksan kuukautta Valko-Venäjällä, kunnes kuulimme uutisista, että maan presidentti Lukašenka avaa rajan Liettuaan. Sitten lähdimme, Miriam kertoo.

Kamerunilainen Miriam pakeni sisällissotaa Valko-Venäjälle. Sinne hän pääsi kielikurssin turvin. Nyt hän hakee turvapaikkaa Liettuasta. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Liettuaan on saapunut ainakin viisisataa henkilöä eteläisen Afrikan maista, eniten Kongosta, Kamerunista ja Guineasta.

Miriamin mukaan Valko-Venäjällä on satoja afrikkalaisia opiskelijoita.

– Tilanteeni Valko-Venäjällä oli epätoivoinen. Yritin löytää töitä, mutta se ei ollut mahdollista. Nyt rukoilen, että minulle myönnetään turvapaikka, koska maani ei ole turvallinen, Miriam sanoo.

Hän kiittelee Liettuan toimintaa. Vastaanottokeskuksessa on ruokaa ja lääkäriin pääsee tarpeen tullen.

Kaikilla tapaamillani on silti yksi yhteinen huoli. Heillä ei ole puhelimia, eivätkä he voi soittaa koteihinsa kertoakseen olevansa elossa.

Lue lisää:

Rajavartiolaitos lähettää kaksi partiota Latviaan ja Liettuaan – taustalla Valko-Venäjältä laittomasti tulevien siirtolaisten suuri määrä

Turvapaikanhakijat politiikan pelinappuloina – Valko-Venäjän ohjaama pakolaisvirta ja Kreikan karkotukset vievät ihmisoikeuksien rippeetkin

"Tilanne voi ryöpsähtää hyvin nopeasti", arvioi Suomen Liettuan-suurlähettiläs laittomia rajanylityksiä Valko-Venäjältä