Hyppää sisältöön

Suomalainen kärsii mieluummin nahoissaan kuin riitelee lakituvassa – lakimiehet haluavat, että oikeutta voisi hakea nettilomakkeella

Useissa riita-asioissa oikeudenkäyntikulut nousevat suuremmiksi kuin oikeusteitse vaadittu rahamäärä. Suomen Lakimiesliitto ehdottaa uudeksi ratkaisuksi sähköistä menettelyä, joka olisi nykyistä halvempi ja nopeampi.

Suomessa tuomioistuimissa käsitellään vähemmän riita-asioita kuin missään muussa EU-maassa. Yhtenä syynä tähän on se, että oikeusprosessit ovat pitkiä ja kustannukset nousevat usein kohtuuttomiksi. Kuva: Pekka Tynell / YLE

Vuokralainen on maksanut vuokranantajalle parin tuhannen euron vuokravakuuden. Muuttaessaan pois asunnosta hän pyytää vuokranantajaa palauttamaan vakuussumman. Vuokranantaja kuitenkin katsoo, että vuokralainen on jättänyt asunnon huonoon kuntoon.

Vuokralainen puolestaan on sitä mieltä, että kyseessä on normaali asuinkäytöstä johtuva kuluminen, joka kuuluu vuokranantajan vastuulle.

Vaikka kumpikin pysyy kannassaan, ennen pitkää toinen yleensä luovuttaa viimeistään, kun puheeksi tulee oikeuskäsittelyn mahdollisuus. Harva uskaltaa lähteä riitelemään tuomioistuimeen parista tuhannesta eurosta.

Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

Suomen Lakimiesliitto ehdottaa uutta menettelyä, jota käytettäisiin nimenomaan esimerkkitapauksen kaltaisissa pienemmissä riita-asioissa. Ehdotetussa mallissa riita-asian voisi panna vireille sähköisellä alustalla tai lomakkeella.

– Menettelyä käytettäisiin tapauksissa, joissa vaatimus on korkeintaan 10 000 euroa, sanoo Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna.

Hävinnyt osapuoli joutuu omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi yleensä korvaamaan myös voittaneen osapuolen kulut.

Suomessa riita-asioiden käsittely on hidasta ja kallista.

Tuula Linna, Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja

Ehdotetussa menettelyssä kulut rajoittuisivat ennalta määriteltyihin taulukkosummiin, jotka voisi tarkistaa ennen asian vireillepanoa.

– Kyse olisi luultavasti muutamasta sadasta eurosta, Linna kertoo.

Menettely ei vaatisi asianajajaa. Linnan mukaan avustajan puuttuminen ei silti vaarantaisi osapuolten oikeusturvaa. Käsittely toteutettaisiin niin, että maallikon olisi mahdollista esittää asiansa ilman oikeustieteen osaamista.

– Perusteluja ei tarvitsisi kääntää oikeudelliselle kielelle. Tuomari voisi kysyä osapuolilta lisätietoja, jos jotain jää epäselväksi, Linna täsmentää.

Käsittelyt keskitettäisiin muutamiin käräjäoikeuksiin, joiden ratkaisut olisivat lopullisia ilman valitusoikeutta. Valittaminen olisi mahdollista vain, jos prosessissa epäiltäisiin tapahtuneen virheitä.

Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna työskentelee Helsingin yliopistossa prosessioikeuden professorina. Kuva: Sebastian Trzaska

Alle kymppitonnista ei yleensä riidellä oikeudessa

Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna työskentelee prosessioikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Hän on seurannut huolissaan oikeusprosessien pitkittymistä ja kustannusten nousua.

Riita-asioihin liittyvät oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet parinkymmenen vuoden aikana joka vuosi.

– Suomessa riita-asioiden käsittely on hidasta ja kallista, Linna toteaa.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, etteivät suomalaiset pääsääntöisesti uskalla lähteä lakitupaan riitelemään jutuista, joiden taloudellinen arvo on alle 10 000 euroa.

Tolvasen mukaan nykyinen menettely toimii selvissä ja riidattomissa jutuissa.

– Pulmia kuitenkin tulee, jos vastaaja kiistää kantajan mielestä riidattoman kanteen. Kiistäminen johtaa pääsääntöisesti täysimittaiseen, kalliiseen riitaprosessiin. Siinäkin on tosin vaihtoehtona tuomioistuinsovittelu, mutta sovittelu tulee kyseeseen vain, jos kaikki osapuolet siihen suostuvat, Tolvanen selvittää.

Lakimiesliiton puheenjohtaja, professori Tuula Linna huomauttaa, että Suomesta puuttuu kokonaan sellainen muoto, jossa pienemmille rahariidoille voisi hakea oikeutta kohtuullisella taloudellisella riskillä.

– Noin 40 prosentissa jutuista yhteenlasketut kulut ovat suuremmat kuin summa, josta riidellään. Nykyisessä järjestelmässä muutamien tuhansien eurojen riitoja ei missään nimessä kannata viedä oikeuteen.

Vuonna 2019 oikeudenkäyntikulut nousivat riita-asioissa keskimäärin yli 7 000 euron.

Vähäisempiä riita-asioita puidaan tuomioistuimissa keskimäärin vuoden.

Linnan mukaan näiden ongelmien takia Suomessa riita-asioita tulee vireille vähemmän kuin missään muussa EU-maassa.

– Joku voisi ajatella sen olevan hyvä asia, ettei Suomessa riidellä asioista oikeudessa. Mutta toisaalta se on haitallista, jos ihmiset eivät oikeusvaltiossa saa oikeusturvaa myös pienemmissä asioissa, Linna lausuu.

Tuomioistuimen rooli asian selvittämisessä korostuu, jos asianosaisilla ei ole juristiavustajia. Kumman intressissä tuomioistuin asiaa selvittää, kantajan vai vastaajan?

Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden professori

Tuula Linna huomauttaa, että sähköinen menettely perustuisi vapaaehtoisuuteen. Mahdollisuus nykyiseen oikeusprosessiin valitusmahdollisuuksineen säilyisi edelleen.

Oikeudenkäyntikuluja sääntelemällä valintaa voitaisiin ohjata suosimaan kevennettyä mallia.

– Osana uutta menettelyä voisi olla sovitteluvaihe. Jos se ei tuota tulosta, siirryttäisiin ratkaisun antamiseen.

Ei ongelmaton esitys

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen huomauttaa, ettei Lakimiesliiton esitys ole ongelmaton.

Hän toteaa, että myös taloudelliselta arvoltaan vähäinen riita voi olla oikeudellisesti mutkikas, eikä jutun hoitaminen välttämättä onnistu maallikolta.

– Jo riita-asioissa sovellettava käsitteistö on muille kuin juristeille vieras. Toiseksi tuomioistuimen rooli asian selvittämisessä korostuu, jos asianosaisilla ei ole juristiavustajia. Kumman intressissä tuomioistuin asiaa selvittää, kantajan vai vastaajan? Voiko tuomioistuin osoittaa asianosaisen esittämään tiettyä todistelua ilman, että toinen osapuoli kokee tuomioistuimen toimivan puolueellisesti? Tolvanen pohtii.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen uskoo, että Lakimiesliiton esittämä menettely lisäisi tuomioistuinten työtä, koska niiden rooli asioiden selvittämisessä korostuisi, mikäli juttuja hoidettaisiin ilman oikeudellisia avustajia. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Tolvanen ehdottaa kompromissia, jossa juttuja hoitaisivat jatkossakin asianajajat, mutta kuluille määrättäisiin taulukoitu katto.

– Kulukattoa vastaan esitetään yleensä se argumentti, että se estää osapuolta esittämästä riittäviä perusteluja ja näyttöä vaatimuksensa tueksi. Kompromisseja on kuitenkin tehtävä ja minun mielestäni taulukoitu kulukatto olisi ajateltavissa oleva vaihtoehto. Se on parempi vaihtoehto kuin se, ettei juttua ylipäätään uskalleta viedä kulujen pelosta tuomioistuimeen, Tolvanen näkee.

Hän lisää, että Lakimiesliiton esitys ansaitsee tulla perusteellisesti punnituksi oikeusministeriössä. Yle ei tavoittanut ketään oikeusministeriöstä kommentoimaan Lakimiesliiton ehdotusta.

Prosessioikeuden professori ja Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna toteaa, että esitys on vielä hahmotelma, jossa kaikkia yksityiskohtia ei ole mietitty valmiiksi.

– Se tapahtuu sitten lainvalmistelussa, Linna alleviivaa.

Vastaavanlaisia käytäntöjä löytyy Euroopasta paljon. Suomen Lakimiesliiton ehdottamassa mallissa on katsottu esimerkkiä muun muassa Irlannista, jossa on käytössä varsin nopeasti etenevä sähköinen menettely.

– Suomi on niitä harvoja maita, joissa tällaista kevennettyä menettelyä ei ole käytössä, Linna muistuttaa.

Suomalaista oikeusjärjestelmää on haluttu jo pitkään saada sujuvammaksi. Oikeusministeriössä on hiljattain laadittu arviomuistio oikeudenkäyntikulujen alentamisen mahdollisuuksista riita-asioissa (siirryt toiseen palveluun), ja se on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lausunnot tuli jättää ministeriölle kesäkuun loppuun mennessä.

Lue myös:

Käräjäriitojen kalleus kauhistuttaa jopa lakimiehiä itseään: "Keskituloisen kuluriski on joskus järjettömän suuri"

Monelle suomalaiselle riidan vieminen oikeuteen on liian kallista – Avun puutetta paikataan googlaamalla