1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hunaja

Kuumuus aiheuttaa epävarmuutta hunajasadon suhteen, satovaihtelu voi olla jopa miljoona kiloa – "Hunajaa ei ole tullut paljon mitään"

Yle seurasi suorassa lähetyksessä aamulla, miten ilomantsilainen Paula Puolakanaho hoitaa satojatuhansia mehiläisiä Huhuksessa tsasounan pihapiirissä Pohjois-Karjalassa.

Kuumuus vaikeuttaa tänä kesänä hunajasadon ennustamista
Kuumuus vaikeuttaa tänä kesänä hunajasadon ennustamista

Hunajasadon yllä pörrää useita epävarmuustekijöitä, jotka johtuvat kesän kuumuudesta. Hunajan korjuu on normaaliin verrattuna etuajassa tänä kesänä.

– Kuivuus ja lämpö ovat vauhdittaneet kukintaa tärkeillä satokasveilla. Lisäksi mesi nousee huonosti kuumalla ilmalla, tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela Suomen mehiläishoitajain liitosta arvioi.

Lopullinen tieto sadon onnistumisesta varmistuu vasta syksyllä.

– Osa tarhaajista linkoaa satoa jo nyt ja osa vielä odottaa. Teemme syksyllä satokyselyn meidän jäsenille.

Tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpelan mukaan heilahtelut hunajasadossa voivat olla suuria, jopa miljoona kiloa. Vuonna 2019 kotimaista hunajaa kerättiin 3,3 miljoonaa kiloa, kun taas viime kesän hunajasato oli 2,2 miljoonaa kiloa.

Kuuma sää on voinut vaikuttaa myös siihen, nouseeko mesi kukinnossa ja pääseekö mehiläinen siihen kiinni. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Suomalainen hunaja loppuu, kun sato on heikko

Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 700 grammaa hunajaa. Kulutus on tasaisessa kasvussa.

– Suomessa tarjolla olevasta hunajasta puolet on kotimaista ja puolet ulkomaista. Kotimaista menisi enemmänkin, mutta se voi huonoina satovuosina loppua kesken.

Hunajantuotanto keskittyy Suomessa sinne, missä väkeä on eniten eli Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Uudellemaalle.

– Myös Keski-Suomessa on muutamia isoja hunajantuottajia, mutta pohjoiseen ja itään mahtuisi lisää, toteaa Eeva-Liisa Korpela.

Mehiläisten suosimien kasvien kukinta saattoi jäädä liian lyhyeksi kuumuuden takia. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Esimerkiksi pohjoiskarjalainen hunaja on harvinaista herkkua. Sellaista valmistaa ilomantsilainen Paula Puolakanaho, jonka mehiläistarha on Huhuksen vaaramaisemissa keskellä erämaata.

Alueella liikkuu paljon karhuja, joten mehiläispesien pitää olla hyvin suojattuja. Puolukanahon pesät ovat suojattu sähkölangoilla.

– Jos karhu pääsee käymään pesällä, niin se oppii käymään siellä myös uudemman kerran.

Kaikkiaan Puolakanaholla on 15 mehiläispesää ja 750 000 mehiläistä. Kesän kuivuus on vaikuttanut myös hänen hunajasatoonsa.

– Heinäkuun poutasäät eivät ole olleet mehiläisten ilo. Minun tilallani ei ole ollut hunajan suhteen tänä kesänä kovin hyvä tilanne, Puolukanaho toteaa.

Hyvänä kesänä yhdestä pesästä voi saada jopa 40 kiloa hunajaa. Tänä kesänä määrä jää reilusti pienemmäksi.

– Nyt kun kukista ja kasveista ei ole tullut juuri mettä, niin hunajaa ei ole tullut paljon mitään, hän sanoo.

Juttua korjattu 21.7.2021 klo 12:35: Oikea nimi on Mehiläishoitajain liitto ja yhteensä 700 g hunajaa.

Lue lisää:

Kimalaisseuranta tuottaa tärkeää tietoa pölyttäjien tilanteesta – laskentaa tehdään sadalla paikkakunnalla

Emilia Piipponen, 25, on ahertanut yli vuoden pölyttäjien vuoksi – katso videolta, miltä hänen perhospelloillaan näyttää nyt