1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. herneet (suku)

Herne tykkäsi helteistä – ennätyssato luvassa

Suomessa halutaan korvata tuontisoija kotimaisilla valkuaiskasveilla, minkä vuoksi herneen kysyntä on suurta. Se on tällä hetkellä kannattavin kasvi viljellä, arvioidaan Atrian rehuyhtiöstä.

Timo Latva-Koiviston (oikealla) tilalla herne on kestänyt hyvin kesän kuivuuden ja kuumuuden. Hankintapäällikkö Taneli Marttilan mukaan herne on kannattavin kasvi, mitä pelloilla tällä hetkellä viljellään. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Toinen toistaan muhkeammat herneen palot komeilevat Timo Latva-Koiviston 16 hehtaarin hernepelloilla Ilmajoen Koskenkorvalla Etelä-Pohjanmaalla.

Latva-Koiviston rehuherne sai keväällä hyvän lähdön, ja se on kestänyt hyvin kesän kuivuuden ja helteet. Luvassa on ennätyssato – niin kuin monilla muillakin hernepelloilla ympäri Suomen.

Luonnonvarakeskus Luke on arvioinut, että hernesadosta tulee tänä vuonna Suomessa yhtä suuri kuin viime vuonna, ja viime kesänä hernesato oli satavuotisen mittaushistorian suurin.

– Viime vuonna herneen kylvöala kasvoi peräti 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, Luke kertoo tiedotteessaan.

Timo Latva-Koivisto on kokeillut herneenviljelyä myös 15 vuotta sitten. Sato ei tuolloin onnistunut. Mitä nyt tehdään toisin?

– Kaikki! Siemenmäärä on pienentynyt radikaalisti. Aikanaan kylvettiin liian tiuhaan. Lannoitustasokin on nyt maltillinen. Herne ottaa itse hyvin ravinteita maasta.

Kestää kuivuutta

Vaikka viikosta toiseen jatkuneet helteet ovat kiusanneet monia viljelykasveja, herne ei ole ottanut nokkiinsa.

– Meillä alkulähtö oli hyvä. Kylvöajankohta oli oikea, kosteutta riitti ja herne lähti hyvin itämään. Herneellä on voimakas juuristo ja kasvi peittää maata niin, että kosteus ei pääse haihtumaan pellosta, Timo Latva-Koivisto selvittää.

Latva-Koivisto innostui uudelleen herneenviljelystä, kun kaikki puhuivat rehuntuotannossa kotimaisen valkuaisen tärkeydestä.

– Kotimaisen valkuaisen tarve on suuri ja tästä syystä herneelle on nyt kysyntää. Meidän tilalla asiaa helpottaa sekin, että rehutehdas sijaitsee samassa kylässä.

Herne on merkittävä valkuaisaineen tuottaja. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

Lue seuraavaksi: Suomalaiset viljelijät hurahtivat herneeseen – nyt odotetaan suurinta satoa 100 vuoteen

Muita kannattavampi kasvi

Kotimaisten valkuaiskasvien kysyntä heijastunee myös viljelijöiden tileille. Timo Latva-Koivisto odottaa saavansa sekä määrällisesti että laadullisesti ennätyssadon ja kohtuullisen palkan tekemästään työstä.

– Herne on tällä hetkellä hyvinkin kilpailukykyinen, jos sitä vertaa esimerkiksi rehuohraan tai -kauraan. Herneen siemenkustannus on toki suurempi, mutta lannoitus- ja torjunta-ainekustannukset ovat maltillisia muihin kasveihin verrattuna.

Atrian rehuyhtiön, A-Rehun, hankintapäällikkö Taneli Marttila toteaa, että herne on kannattavin kasvi, mitä pelloilla tällä hetkellä viljellään.

– Katetuotto on erittäin kohdallaan. Olen sen moneen kertaan laskenut.

Tuontisoijan korvikkeeksi

A-Rehulla ja ProAgrialla on Latva-Koiviston pelloilla koelohkoja, joilla kehitellään herneen pystyssä pysymistä ja eri lannoitetasoja.

– Haluamme kehittää viljelijöille keinoja, jotka lisäävät herneen viljelyvarmuutta ja joilla päästään hyviin satoisuuksiin. Esimerkiksi kaliumin määrällä on merkityksensä hernesadon määrään, Taneli Marttila kertoo.

A-Rehu aikoo lähivuosien aikana korvata tuontisoijan täysin kotimaisella valkuaisella rehunvalmistuksessaan.

Yhtiö ostaa hernettä eri puolilta Suomea, mutta etupäässä pohjalaisviljelijöiltä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla hernettä viljellään tänä vuonna yhteensä 5 400 hehtaarilla. Härkäpapu valkuaisaineen lähteenä ja viljelykasvina ei ole yltänyt herneen nosteeseen.

– Vuonna 2016 tämä polkaistiin käyntiin, ja olemme muutamassa vuodessa pystyneet vähentämään yli 40 prosenttia soijan käyttöä.

Suomessa viljellään tänä vuonna hernettä noin 20 000 hehtaarilla. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

Järkevämpää tuottaa kotimaassa kuin rahdata maailmalta

Taneli Marttila muistuttaa, että rehuissa käytettävä valkuainen on järkevää tuottaa omassa maassa kuin rahdata sitä Suomeen Etelä- ja Pohjois-Amerikasta.

– Herne on myös viljelykierrollisesti erittäin hyvä kasvi. Itsekin olen sivutoimisena viljelijänä huomannut, että herneen esikasviarvo on hyvä. Se sitoo typpeä, joten viljojenkin lannoitustarve on pienempi seuraavana vuonna.

Herneen viljelypinta-alat ovat olleet viime vuodet kasvussa tämän vuoden notkahdusta lukuunottamatta. Parhaimmillaan viljelyala kävi viime vuonna jo lähes 25 000 hehtaarissa. Tänä kesänä hernettä viljellään yli 22 000 hehtaarilla.

Asiantuntijat uskovat, että ennätyssato tulee korvaamaan tämän vuoden viljelyalan kutistumisen.

Lue myös:

Atrian rehuyhtiö aikoo korvata tuontisoijan täysin kotimaisilla raaka-aineilla – lihantuotannon hiilijalanjälki pienenee

Herneenviljely suosiossa Etelä-Pohjanmaalla – viljelyalat ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa