1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. marjanpoiminta

Tuhannet ulkomaalaiset marjanpoimijat aloittavat työnsä Suomen metsissä tällä viikolla – nyt heidän oikeuksiaan suojaa uusi laki

Suomeen saapuu tänä kesänä tuhansia ulkomaalaisia marjanpoimijoita, kun hillan keräys pääsee vauhtiin tällä viikolla. Marja-alalta on vuosien varrella uutisoitu väärinkäytöksistä ja epäkohdista, mutta tänä kesänä voimassa on uusi poimijoiden oikeuksia suojaava laki.

Ukrainalainen Zinkovitsin perhe poimii marjoja Savukoskella: "Tämä auttaa meitä paljon taloudellisesti"
Ukrainalainen Zinkovitsin perhe poimii marjoja Savukoskella: "Tämä auttaa meitä paljon taloudellisesti"

Viktoria Zinkovits saapui perheensä kanssa Suomeen Ukrainasta muutama viikko sitten poimimaan luonnonmarjoja.

Perhe kerää pääasiassa hillaa, koska siitä saa tällä hetkellä parhaimmat tulot, noin 10 euroa kilolta. Yksi poimija voi ansaita luonnonmarjan poiminnalla jopa 5000 euroa, joskus enemmänkin.

Se on noin yhden vuoden ansio Ukrainassa tai jopa pidemmänkin ajan.

– Aiomme jokainen ansaita enimmäismäärän marjoja, mutta se riippuu Suomen sääolosuhteista. Tärkeää on olla nopea ja kestävä, miettii Savukoskella sijaitsevalla hillasuolla Viktoria Zinkovits.

Eduskunta hyväksyi kesäkuun puolivälissä lain, jolla pyritään kontrolloimaan paremmin marjanpoimintayritysten toimintaa.

Lue lisää aiheesta: Ulkomaisten marjanpoimijoiden rahastaminen perehdytyksellä tai rekrytoinnilla kielletään

Viktoria Zinkovits esittelee perheen päivän hillasaalista. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Vuosien varrella on kuultu surullisia tarinoita, joissa ulkomaalaisia marjanpoimijoita on rahastettu ja marjoista on maksettu alihintaa. Majoitusolosuhteet ovat olleet heikot ja peseytymismahdollisuudet huonot.

Sääntöjä ja sopimuksia noudattaneiden yrittäjien mielestä uusi laki karsii vilppiyrittäjät ja puhdistaa alaa.

– On erikokoisia yrityksiä, joista osa on ollut mallioppilaita ja osa ei ole sitten hahmottanut kaikkea. On hyvä asia, että tämä saatiin viimeinkin ratkaistua ja viimeinkin tuli laki, sanoo Pohjoismaiden suurimman marjayrityksen Polarican toimitusjohtaja, yrittäjä Jukka Kristo.

Uutta lakia sovelletaan henkilöihin, jotka eivät ole työsuhteessa suomalaisiin marjayrityksiin, vaan he poimivat Suomessa luonnonmarjoja yrittäjästatuksella.

Poimijoille minimiansio ja koulutusta kotimaassa

Suomeen saapuu tänä vuonna noin 3 000 thaimaalaista ja 500–600 ukrainalaista marjanpoimijaa. Yrityksen täytyy lähettää heille virallinen kutsu, jotta he voivat saapua Suomeen.

Polarica Finland Oy vie hedelmiä ja marjoja eri puolille Eurooppaa vuosittain noin 22–23 miljoonaa kiloa. Suomesta yhtiö odottaa saavansa varastoihinsa tänä kesänä luonnonmarjaa noin 6-7 miljoonaa kiloa ja se on kutsunut Suomeen noin 1 000 thaimaalaista poimijaa.

– Meillä on heille kahden päivän koulutus Thaimaassa, mutta tulossa on paljon poimijoita, jotka ovat olleet täällä vuosia. Parhaimmilla on menossa jo 16:s tai 17:s poimintavuosi Lapissa, laskee toimitusjohtaja Kristo.

Marjayrittäjän on nyt lain mukaan ilmoitettava viranomaiselle kilohinta, joka poimijalle maksetaan. Laki edellyttää myös, että maahantulon järjestävä yritys ei ota ulkomaalaiselta poimijalta välityspalkkiota.

– Ukrainastakin olen kuullut paljon tapauksia, joissa on kerätty ihmisiä ryhmiin ja heiltä on rekrytointikuluina peritty esimerkiksi 700 euroa. Nyt laissa vaaditaan, että kutsuja on vastuussa poimijoista ja toimintaa seurataan, sanoo Lapin Tuorelakka Oy:n toimitusjohtaja Jari Huttunen.

Jari Huttunen on ollut marjabisneksessä mukana jo 1990-luvulta saakka ja nähnyt koko alan kirjon. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Rekrytointimaksuista huolehtii uuden lain mukaan yritys, joka ostaa marjat. Marjayritykset myös vakuuttavat maahan saapuvat poimijat ja tarjoavat majoituksen.

– Samaan tapaan edetään kuin viime vuonna. Sen lisäksi Thaimaan viranomaiset ovat asettaneet minimipalkkavaatimuksia, mikä meillä on 30 euroa netto, kertoo kainuulaisen Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston harteilla on seurata lain toteutumista Suomessa. Se tutkii niiden yritysten luotettavuutta, jotka kutsuvat ulkomaalaisia marjanpoimijoita Suomeen. Asiantuntija Hanna-Liisa Ylikorven mielestä laki yhdenmukaistaa toimintaa.

– Kun samat oikeudet ja velvollisuudet ovat kaikilla, niin se parantaa myös yritysten asemaa. Sitten näitä harmailla alueilla toimivia yrityksiä tulee vähemmän eteen.

Marjametsään kolmen testin kautta

Useat ulkomaalaiset poimijat saapuvat tänä vuonna jopa pari viikkoa aiemmin Suomeen kuin edellisinä vuosina.

Koronaturvallisuudesta huolehditaan kolmella testillä: ensimmäinen lähtömaassa 72 tunnin sisällä ja toinen, kun saavutaan Suomeen. Suomessa ollaan karanteenissa ja otetaan kolmas testi kolmen vuorokauden jälkeen maahan saapumisesta.

– Siinä on ollut omat haasteensa erityisesti Bangkokin päässä, jossa koronatilanne on ollut kesäkuun alusta lähtien tosi paha. Se on aiheuttanut erikoisjärjestelyjä, mutta poimijoita on tulossa, kertoo Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

Yrittäjät ovat ottaneet tosissaan koronaohjeet ja heidät ovat ohjeistaneet alueiden sairaanhoitopiirit sekä aluehallintovirastot. Mistään ei haluta lipsua, jotta pienillä paikkakunnilla korona ei pääsisi leviämään.

– Olemme pitäneet omaehtoista karanteenia myös testien jälkeen. Koko autokunta ei kulje kaupassa tai huoltoasemalla, vaan yksi henkilö ostaa tarpeelliset tavarat ja käyttää tarvittavia suojavarusteita, kertoo Jari Huttunen.

Poika Denis (vas.) ja äiti Viktoria Zinkovits, hänen isänsä Viktor Pavlenko sekä Viktorian aviomies Oleksander viihtyvät Lapissa, vaikka päivä suolla saattaa venähtää pitkälle yöhön. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Työ on kovaa, mutta parhaimmillaan palkitsevaa

Savukoskella, erämaan suolla, vilisee paarmoja ja hyttysiä. Viktoria Zinkovits levittelee suolla käsiä, sillä hilloja ei näy kuin muutamilla mättäillä ja niistäkin osa on vielä raakoja, niitä ei poimita.

Zinkovits on käynyt perheensä kanssa tutkimassa jälleen yhden tutun jängän. Hän ponnistaa ojan yli ja levittelee käsiään.

– Sain täältä viimeksi päivässä kaksikymmentä kiloa hillaa, mutta nyt jänkä on tyhjä, hillaa ei ole nimeksikään.

Hänen kanssaan on Lappiin marjanpoimintaan saapunut myös aviomies Oleksander Zinkovits, poika Denis ja isä Viktor Paulenko.

Perhe on kotoisin Chernihivin kaupungista, joka sijaitsee läntisen Ukrainan pohjoisosassa. Zinkovits on Suomessa jo kymmenettä kertaa ja ylistää Suomen luonnon kauneutta.

– Työ on erittäin kovaa, kuumaa ja hyttysiä on paljon. Silti jokin vetää meitä tänne ja odotamme, että pääsemme Lappiin.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin erämaissa riittää soita, mutta harvat tarjoavat tänä vuonna hyvän hillasadon. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Marjayrittäjien arviot hillan ja muiden luonnonmarjojen määrästä vaihtelevat, mutta yhteinen arvio on, että luonnonmarjoja on vähemmän kuin vuosi sitten.

Kainuulaisen Arctic International yrityksen toimitusjohtaja Janne Naapanki kiteyttää muidenkin yrittäjien toiveen.

– Vettä tarvittaisiin nyt, sillä sato on vedestä kiinni. Nyt näyttää ihan hyvältä, mutta kuivuus voi olla kohtalokas. Mustikat esimerkiksi ovat tällä hetkellä hyvin pieniä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 22.7. kello 23 saakka.

Muutettu 21.7.2021 klo 7.55 sana palkkaa muotoon on kutsunut.

Lue myös: Yle tapasi Kiovassa Savoon marjoja poimimaan tulevan pariskunnan – "Unelmoimme muutosta Suomeen"