1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Raskaus lisää vaikean koronan riskiä – Emilia Merimaa, 25, sai tartunnan: "Kun oireeni pahenivat, vauvan selviäminen ei ollut enää itsestäänselvyys"

THL on kesän alusta suosittanut, että raskaana olevat voivat halutessaan ottaa koronarokotuksen. Rokotettujen määrästä ei ole tietoa. Naistenklinikalla on hoidettu noin 50 koronan saanutta odottajaa, joista 20 prosenttia joutui tehohoitoon. Emilia Merimaa päätyi sairaalaan Seinäjoella.

Emilia Merimaa ja hänen puolisonsa sairastivat koronan, mutta perheen esikoinen, Nuutti, syntyi terveenä. Kuva: Emilia Merimaa

Raskaana olevien koronarokotuksista ei ole vielä luotettavaa tilastotietoa, kerrotaan sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta että HUS:n Naistenlinikalta.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) raskaana oleva voi halutessaan ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Naistenklinikalta suositellaan ottamaan rokote.

Naistenklinikan ylilääkäri ja linjajohtaja AydinTekay suosittaa sitä erityisesti perussairautensa takia riskiryhmiin kuuluville odottajille.

Tutkimusten mukaan raskaus lisää vaikean koronataudin riskiä.

Raskaana olevia aihe puhuttaa. Keskustelua käydään esimerkiksi vauva.fi- ja libero.fi-keskustelupalstoilla.

Moni tuntuu aprikoivan rokotteen ottoa, ja useat kieltäytyvät: "Mulla on rv 20 nyt menossa. En todellakaan aio ottaa rokotetta. Onneksi mies + muut läheiset ottavat."

Koronarokote saa myös kannatusta: "Otin rokotteen toisen kolmanneksen alussa, kun oli jo runsaasti kokemusta. Satojatuhansia [raskaana olevia maailmalla] on jo rokotettu."

Reilun kuukauden ikäisen Nuutin äidillä Emilia Merimaalla ei ollut mahdollisuutta odotusaikana koronarokotteeseen, koska maan rokotusjärjestys ei ollut ehtinyt vielä lähellekään hänen ikäluokkaansa. THL ei vielä tässä vaiheessa edes suositellut rokotetta automaattisesti kaikille raskaana oleville.

– En olisi ottanut, vaikka olisi jo silloin suositeltu, koska en pitänyt koronaa niin vaarallisena.

Nyt rokote olisi tarjolla, vauva syntynyt, eikä THL:n mukaan imetyskään olisi esteenä rokotteen ottamiselle. Silti hän on päättänyt edelleen kieltäytyä.

Esikoistaan odottava Merimaa sairastui koronaan maaliskuussa 2021 raskausviikolla 27 ja kantaa edelleen veressään vasta-aineita.

– Lääkärit sanoivat, että sain sairastamalla koronaa vastaan suojan 6–10 kuukauden ajaksi. Luotan siihen, ja uskon, että koronatilanne on sitten jo rauhoittunut Suomessa.

Lue myös: Odottavien rokottamisessa on enemmän hyötyjä kuin haittoja, sanoo THL:n ylilääkäri

Tartuttaja jäi mysteeriksi

Raskaus lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan mahdollisuutta vakavan koronatautiin. Odotusaikana ja synnytyksessä on verisuonitukosten riski, jota koronavirusinfektio lisää entisestään. Loppuraskautta kohti suurentunut kohtu puolestaan painaa odottavan äidin keuhkoja ja vähentää keuhkojen kapasiteettia.

Emilia Merimaa ei tiedä, mistä korona tuli perheeseen: luultavasti oireettomalta tartuttajalta tai kaupassakäyntien yhteydessä. Puoliso sairastui pari päivää ennen Merimaata ja selvisi parilla kuumeisella päivällä.

Merimaa sanoo, että ymmärsi taudin vakavuuden vasta, kun sairastui itse.

Raskausviikolla 27 oli meneillään raskauden keskikolmannes, jonka aikana vauva ja kohtu ovat jo kasvaneet ja elinjärjestelmät alkaneet kypsyä.

Korona ei huolettanut niin kauan, kun oireet olivat siedettäviä. Merimaa oli karanteenissa ja poti kotona. Ensin alkoi vartaloa särkeä, sitten nousi vähitellen kuume ja puhkesi kova yskä.

Pelkäsin, että minua kartettaisiin kuin ruttoa, mutta minua kohdeltiinkin kuin normaalia ihmistä. Henkilökunta suhtautui todella lämpimästi ja mukavasti, vaikka sairastin yleisvaarallista tartuntatautia.

Emilia Merimaa

Kurkku kipeytyi niin, että ääni katosi kokonaan.

– Ensimmäiset kolme päivää kirjoitin miehelle WhatsAppissa, vaikka hän seisoi vieressäni. Puhuminen sattui tosi kovaa.

Samaan aikaan keuhkoista alkoi limaneritys. Merimaa helpotti oloaan nenäkannu-huuhdonnalla, jotta hengitys olisi kulkenut edes jotenkin.

Lopuksi iski hengenahdistus, kun hengitystiet menivät lähes tukkon. Merimaa kiidätettiin ambulanssilla kotoa Ylistarosta Seinäjoen keskussairaalan ensiapuun.

Onko vauvan synnyttävä jo nyt?

Äidin koronavirusinfektio raskauden aikana saattaa lisätä riskiä ennenaikaiseen synnytykseen sekä vastasyntyneen riskiä joutua osastohoitoon. Myös riski muihin raskauskomplikaatioihin kasvaa.

– Ensiavussa lääkärit ja hoitajat tekivät tutkimuksia. Kamalin oli valtimoverikoe, Emilia Merimaa muistelee.

Valtimoverinäytettä tarvittiin veren happipitoisuuden ja keuhkojen toiminnan tutkimiseen. Yleensä näyte otetaan olka-, reisi- tai värttinävaltimosta.

Kokeiden jälkeen hänet siirrettiin keuhko-osastolle, jossa hän sai lisähappea ja kipulääkettä. Hengenahdistus ja muut oireet toivat huolen vauvasta. Merimaa mietti, että jos hän joutuu hengityskoneeseen, vauva on synnytettävä ennen sitä.

– Kun oireeni pahenivat, vauvan selviäminen ei ollut enää itsestäänselvyys, ja pelkäsin, että joudumme luopumaan hänestä. Niin vähillä raskausviikoilla selviäminen ei olisi ollut mitenkään varmaa.

Lääkärit lohduttelivat nuorta odottajaa, että on epätodennäköistä, että vauva saisi kohdussa tartunnan. Tulevaa äitiä itseään huoletti, mitä tapahtuisi, jos vauva saisi heti synnyttyään koronatartunnan. Se olisi aivan varmasti ollut liikaa niin pienelle keskoselle.

Kätilö kävi osastolla säännöllisesti tutkimassa vauvan vointia ja näytti siltä, että kohdussa oli koko ajan kaikki hyvin.

– Koronatartunta ei huolettanut itseni puolesta, luotin sairaalaan ja siihen, että tarvittaessa saan hyvää hoitoa, kertoo Emilia Merimaa. Kuva: Emilia Merimaa

Seinäjoen keskussairaala oli jo hoitanut muutamia rasaana olevia koronapotilaita ennen Merimaata. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:n Naistenklinikalla on tähän mennessä ollut noin 50 koronaan sairastunutta odottajaa. Heistä parikymmentä prosenttia päätyi tehohoitoon.

Koronan vaikutuksista raskauteen kertyy jatkuvasti lisää tietoa. Äidin koronavirusinfektion ei ole todettu aiheuttavan sikiölle kehityshäiriöitä.

Tartunta voi siirtyä sikiölle, mutta tämän hetken tietämyksen mukaan vastasyntyneeet toipuvat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin koronavirusinfektiosta.

– Meillä [Naistenklinikalla] ei ole yhtään tapausta, että odottava äiti olisi tartuttanut vauvan, enkä ole kuullut näin tapahtuneen muuallakaan Suomessa, kertoo ylilääkäri ja linjajohtaja Aydin Tekay.

Emilia Merimaalla on pelkkää hyvää sanottavaa hoidostaan Seinäjoen keskussairaalassa.

Hoitohenkilökunnalla oli osastolla yllään täydet suojavarusteet, eivätkä he käyneet huoneessa turhaan. Esimerkiksi ruoka tarjoiltiin seinässä olevasta luukusta.

– Pelkäsin, että minua kartettaisiin kuin ruttoa, mutta minua kohdeltiinkin kuin normaalia ihmistä. Henkilökunta suhtautui todella lämpimästi ja mukavasti, vaikka sairastin yleisvaarallista tartuntatautia, hän kiittelee.

Vauvan vointia seurattiin synnytykseen asti äitipolilla

Vauvan ei tarvinnut syntyä huomattavasti etuajassa, eikä Merimaa joutunut hengityskoneeseen.

Pahimmat oireet alkoivat helpottaa kolmessa vuorokaudessa, ja toipuminen jatkui kotona. Lääkäri neuvoi ottamaan rauhassa ja varautumaan pitkään toipumisaikaan.

Puoliso pisti napapiikin Merimaan vatsaan kerran päivässä veritulpan estämiseksi. Lääkepiikki tarvittiin 30 vuorokauden ajan.

– Kun paraneminen käynnistyi, aloin nopeasti toipumaan, mutta hengitystiet olivat jonkun aikaa hieman kovilla. Hengästyin herkästi ja saattoi heikottaa mutta raskaus vaikutti varmasti tuohon oloon.

Vauvan kasvua seurattiin tarkasti parin viikon välein äitiyspoliklinialla ultraamalla ja sydänääniä kuuntelemalla. Merimaata myös neuvottiin ottamaan herkästi yhteyttä synnytysosastolle, jos tulisi erikoisia tuntemuksia.

Myös äitiysneuvolan käynnit jatkuivat normaalisti. Vain yksi neuvolakäynti jouduttiin siirtämään yhteensä 21 päivää kestäneen eristyksen takia.

– Täysin terve Nuutti poikamme syntyi Seinäjoen keskussairaalassa 11.6. kello 23. Synnytys oli pitkä käynnistyksen vuoksi, mutta meni kaikin puolin muuten hyvin, Merimaa iloitsee.

Potra poika painoi syntyessään 3,6 kiloa ja oli 50,5 cm pitkä. Lääkäreiden mukaan vauva sai äidistään vasta-ainetta koronaa vastaan, eikä kummallekaan ole enää erityistä seurantaa.

Oletko raskaana? Aiotko ottaa koronarokotteen? Vai oletko Emilian kohtalotoveri ja sait koronatartunnan raskaana? Voit keskustella aiheesta 26.7. kello 22 asti.

Artikkelia korjattu 25.7. kello 15.46: Korjattu keskusteluaika ja täsmennetty 18.46, että THL:n mukaan raskaana olevat voivat halutessaan ottaa koronarokotteen.