1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesiliikenne

"Hommataan vene, mutta ei osata kulkea sillä", sanoo järvipelastaja – vesillä pärjää jo pitkälle, kun asenne on kunnossa ja ottaa toiset huomioon

Erilaisten veneiden lisäksi vesillä liikkuu vauhdikkaita vesijettejä, verkkaisia suppailijoita sekä huomaamattomia melojia ja avovesiuimareita. Toisten huomioon ottaminen on turvallisen vesillä liikkumisen a ja o.

Vesillä liikkuu usein samanaikaisesti erikokoisia kulkuneuvoja. Video: Eija Heikkilä / Yle
Vesillä liikkuu usein samanaikaisesti erikokoisia kulkuneuvoja. Video: Eija Heikkilä / Yle

– Tämä kesä on ollut vielä viime kesää vilkkaampi.

Ala-Keiteleen Järvipelastajien viestintä- ja valmiusvastaava Sara Huhtanen kertoo, että Keiteleellä riittää liikennettä. Veneiden lisäksi suosiotaan ovat kasvattaneet vesijetit.

Ala-Keiteleen Järvipelastajien käytössä on tällä hetkellä kaksi alusta. Pelastustehtävien ohella yhdistys valistaa turvallisuusasioista esimerkiksi somessa, kertoo Sara Huhtanen. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Huhtasen havainto saa vahvistusta myös tilastoista. Venekauppa on jatkunut vilkkaana myös tänä vuonna.

Traficomin (siirryt toiseen palveluun) tietojen mukaan uusia vesikulkuneuvoja, käytännössä moottoriveneitä ja vesijettejä, on rekisteröity kesäkuun loppuun mennessä reilut 4 000. Viime vuoden kokonaisluku oli noin 4 800.

Veneiden ja vesijettien ensirekisteröinnit ajoittuvat kevääseen ja kesään. Kesäkuussa rekisteröitiin 1 266 uutta vesikulkuneuvoa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Veneet ovat muuttuneet nopeammiksi, ja yhä useammalla on mahdollisuus hankkia vene, sanoo Savonlinnan Järvipelastajien hallituksen puheenjohtaja Mikael Fyhr. Vesillä liikkuu nyt ihmisiä, joilla ei ole paljoa kokemusta.

– Heillä ei ole perimätietona vesiliikennesäädöksiä tai merimiestapoja. Hommataan vene mutta ei oikein osata kulkea sillä.

Turvallisuus on asennekysymys

– Itsekkyyden lisääntyminen näkyy myös vesillä. Ei välitetä muista vaan mennään oma etu edellä, toteaa turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg Suomen Meripelastusseurasta.

Jokaisella on velvollisuus ottaa muut vesillä liikkujat huomioon ja auttaa tarvittaessa, muistuttaa Marko Stenberg. Kuva: Suomen Meripelastusseura

Kyse voi olla esimerkiksi ylinopeudesta. Sara Huhtasen mukaan nopeusrajoitukset ovat osalle veneilijöitä epäselviä, ja pahimmillaan veneilijällä menevät solmut ja kilometrit sekaisin. Solmu on nopeuden yksikkö, ja yksi solmu on 1,852 kilometriä tunnissa.

Huhtasen mukaan vesiliikenteen nopeusrajoitukset pitäisi saada luonnossa yhdenmukaisiksi Väyläviraston karttojen kanssa.

– Kartan nopeusrajoitukset on laadittu turvallisuuden edistämiseksi, mutta jostain syystä asiaa ei ole luonnossa toteutettu tai sitten kyltit ovat hukkuneet maaston kasvillisuuteen.

Maasto tulisikin Huhtasen mielestä raivata säännöllisesti. Tällä hetkellä vesillä liikkuja ei voi muuta kuin noudattaa näkyviä nopeusrajoituskylttejä.

Asikkalassa Vääksyn kanavalla kuvattu nopeusrajoitusmerkki (km/h) näkyy hyvin veneilijöille. Kuva: Petri Niemi / Yle

Liian kovan nopeuden seurauksena syntyvä peräaalto voi olla toisille vesillä liikkujille jopa vaarallinen. Stenbergin mukaan kyse on osin asenteesta ja osin tietämättömyydestä.

– Ei tiedetä, että on sääntöjä. Vesillä kenelläkään ei ole etuajo-oikeutta ja yhteentörmäystä pitää välttää riippumatta siitä, mistä suunnasta tulet, Stenberg sanoo.

Vaaratilanteita syntyy erityisesti suurten kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä edustoilla.

Vesillä liikkumista ja hyviä merimiestaitoja voi opiskella verkossa esimerkiksi Suomen Meripelastusseuran (siirryt toiseen palveluun) tai Venealan keskusliiton (siirryt toiseen palveluun) materiaaleista. Tärkeintä Stenbergin mukaan on kuitenkin oma asenne.

Käytännössä turvallinen asenne tarkoittaa pelastusliivien käyttämistä ja muiden vesillä liikkujien huomioimista, tietoisuutta ympäristön tapahtumista.

– Vakavampien onnettomuuksien yhteydessä nousee aina esiin riittämätön tähystys. Puuhataan ajon aikana jotain muuta, ajetaan plotterilla, seurustellaan, ei ymmärretä nopeuksia, Stenberg sanoo.

Juhannuksen aikaan Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset auttoivat vesillä liikkujia 147 kertaa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Vapaaehtoiset meripelastajat tekivät viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen, 2168 pelastustehtävää. Stenbergin mukaan tänä kesänä tullaan yltämään samoihin lukuihin.

Lainsäädännön mukaan jokaisella veneilijällä on lakisääteinen velvollisuus auttaa hätään joutuneita.

Vesillä on otettava toiset liikkujat huomioon

Tähystyksen ja ympäristön havainnoinnin merkitys on erityisen tärkeää pienempien vesillä liikkujien näkökulmasta.

Myös suppailijoiden kannattaa tarkkailla aktiivisesti sekä säätä että muita vesillä liikkujia ikävien yllätysten ehkäisemiseksi. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Suppailijoiden, melojien ja avovesiuimareiden kannattaa pitää mielessä, että näkyvyys veneestä heikentyy jo pienessä aallokossa. Hämärässä, pimeässä tai sumussa veneilijän voi olla mahdotonta huomata tällaista kulkijaa.

Lisäksi suppailijat eivät aina ymmärrä, missä kannattaa liikkua. Suppilaudan kanssa tulisi pysytellä rannan tuntumassa ja huomioida tuuliolosuhteet.

– Veneväylille ei pitäisi mennä missään tapauksessa, Marko Stenberg sanoo.

Sara Huhtasen mukaan suppailijoita näkee kaukana rannoista, ja usein ilman pelastusliivejä.

– Oikein puettu pelastusliivi auttaa veden varaan joutunutta. Uimataito ei aina pelasta, vaikka vesi olisi lämmintä, Huhtanen muistuttaa.

Kanootti ei välttämättä erotu aallokossa, joten melojan kannattaa liikkua mahdollisimman paljon veneväylien ulkopuolella. Kuva: Camilla Kivivuori / Yle

Melojat saavat Marko Stenbergiltä kiitosta pelastusliivien käyttämisestä. Liivi on hengenpelastaja, jos kajakki kaatuu vaikkapa peräaallon takia. Kajakissa voi myös käyttää erityistä huomiolippua havaittavuuden parantamiseksi.

Erityisen huonosti vedestä erottuvat avovesiuimarit.

– Pelkkä pää voi olla hyvin vaikea havaita, varsinkin jos nopeus on kova, Sara Huhtanen sanoo.

Suomessa on tuhansia avovesiuinnin harrastajia. Harrastajille suositellaan uimarinpoijun käyttöä, mutta se ei takaa sitä että uimari tulisi vedessä huomatuksi. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Avovesiuimari Tuomas Kaario on samaa mieltä. Harrastuksen suosio on kasvussa, ja Kaario suosittelee kaikille harrastajille uimarinpoijun käyttöä. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että uimari tulisi huomattua: poiju on kooltaan melko pieni, ja tietynlaisessa valossa veneilijä ei välttämättä huomaa sitä.

– Ainoa turvallinen keino on pysyä pois veneväyliltä. Suosittelen uimaan paikoissa, joissa on mahdollisimman vähän vesiliikennettä, Kaario sanoo.

Jos väylä pitää ylittää, uidaan suoraan sen poikki eikä sen suuntaisesti.

Säännöt koskevat myös vesijettejä

Nopeuden kasvaessa tähystyksen merkitys kasvaa. Tämä koskee myös vesijettejä: nopeus ja ajolinjat on sovitettava siten, että ei ole vaaraksi muille vesillä liikkujille.

– Esimerkiksi hitaan uppoamarunkoisen veneen on käytännössä mahdotonta väistää suurella nopeudella kulkevaa vesijettiä, muistuttaa Mikael Fyhr.

Mikael Fyhrillä on kaksi neuvoa vesille: pidetään pelastusliivi puettuna eikä käytetä alkoholia. Kuva: Mikael Fyhr

Fyhrin mukaan vesijetin nopeus voi olla kymmenkertainen hitaaseen veneeseen verrattuna, ja sen vuoksi jetteilijöitten on korostetusti muistettava väistää muita. Hän ymmärtää hyvin, että vauhdikkaat jetit jakavat mielipiteitä.

– Ne ovat kuin moottoripyörät tieliikenteessä. Vesijetti on äärimmäisen hyvä väline oikein käytettynä, mutta äärimmäisen vaarallinen, jos sääntöjä ei kovassa vauhdissa noudateta.

Vesijetillä ajavien on suhteutettava oma nopeutensa toisiin vesillä liikkujiin vaaratilanteiden välttämiseksi. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Vesiliikennelaki edellyttää, että veneen tai vesijetin vuokraaja varmistaa kuljettajan kyvyn käsitellä laitetta.

– Vesijetin voi kuitenkin vuokrata ilman mitään kokemusta, vaikka niiden nopeudet ja voimat ovat suuria, Marko Stenberg kertoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä perjantaihin 23.7 kello 23 saakka.

Lue myös:

Merten valtateillä on nyt vilkasta – venepoliisilla apuna 20 vesijettiä, merivartiosto huolissaan vuokraveneilijöiden taidoista

Hellekesän synkkä tilasto: kesäkuussa hukkuneita eniten yli 20 vuoteen – omien kykyjen yliarviointi voi johtaa hukkumiseen, sanoo onnettomuustutkija