1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hirvien metsästys

Ville Lepistö ampui hirven jo 15-vuotiaana ja on siksi poikkeus – valmistaa saaliinsa itse: "On ekologisempaa syödä lähimetsässä kasvanutta riistaa"

Nuoria on pitkään houkuteltu metsästyksen pariin esimerkiksi tekemällä harrastuksesta kiinnostavampaa alusta alkaen. Silti metsästysseurojen keski-ikä on yhä korkea, mutta onko sillä oikeastaan väliä?

Ville Lepistö kävi ensimmäisillä metsästysreissuillaan mummon ja enon kanssa yhdeksänvuotiaana. Hän ampui ensimmäisen hirvensä täytettyään 15. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Seitsemäntoistavuotias Ville Lepistö ampui ensimmäisen hirvensä kaksi vuotta sitten.

– Suoritin metsästäjäntutkinnon kymmenen vuoden iässä. Isä suoritti sen samaan aikaan, jotta minä pääsin hänen kanssaan metsälle, kertoo Lepistö.

Hänen vuoden kiertoonsa kuuluvat hirvijahdin ohella muun muassa kyyhkyjahti, vesilinnunpyynti, rusakon metsästys, teerijahti ja pienpetopyynti.

– Metsästys on minulle tärkeä harrastus. Siinä pääsee liikkumaan luonnossa, ja aina joskus saa saalistakin, sanoo Lepistö.

Metsästetty liha on terveellisempää ja eettisempää kuin tuotantoeläinten liha. Lähimetsästä haettuna riista on hailuotolaisen Ville Lepistön mukaan myös lähiruokaa. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Hän kertoo käsittelevänsä kaikkea riistaa kunnioittavasti. Hän myös valmistaa itse ruokaa pyytämästään saaliista.

– On ekologisempaa ja eettisempää syödä lähimetsässä kasvanutta riistaa kuin hakea kaupasta lihaa tai muuta muualla tuotettua ruokaa, sanoo Lepistö.

Seitsemäntoistavuotias seitsemänkymppisten joukossa

Oulun edustalla sijaitsevassa Perämeren suurimmassa saaressa Hailuodossa hirviporukoiden keski-ikä on noin 70 vuotta, ja Ville Lepistö on siellä selvä poikkeus. Hänet on kuitenkin otettu hyvin vastaan.

Alle 30-vuotiaita metsästäjiä on 13 prosenttia metsästyskortin lunastaneista. Pohjois-Suomessa eli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla nuorten osuus on suurempi – osin siksi, että alueella on helpompi päästä metsästysseuroihin.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lähes 17 prosenttia metsästyskortin lunastaneista on nuoria.

Kaikki uudet nuoret metsästäjät eivät kuitenkaan hakeudu hirvenpyyntiin, koska pohjoisessa on paljon valtion maita, mikä tarjoaa monenlaisia metsästysmahdollisuuksia.

Nuoria houkutellaan hirviporukoihin muun muassa ampumasimulaattoreilla, päästämällä heitä hyville ammuntapaikoille ja rukkaamalla seuran sääntöjä vähemmän sitoviksi.

Hailuodossa hirvimerkki pitää ampua joka vuosi. Yleensä ammuntakokeessa käydään vain joka kolmas vuosi. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Onko ukkoutuminen ongelma?

Hirviporukoiden ukkoutuminen eli ikärakenteen painottuminen eläkeikäisiin on ollut puheenaihe jo pitkään. Metsästäjien ikääntyminen vaikuttaa muun muassa perinteiseen ajopyyntiin. Siihen tarvitaan iso metsästysporukka, sillä osa ryhmästä ajaa hirviä maastosta passissa olevien ampujien näkösälle.

Vaikka metsästäjien ikääntymisestä on oltu huolissaan, kaikista se ei kuitenkaan ole ongelma, koska koirilla tapahtuva pyynti on yleistynyt 2000-luvulla. Koiralla pyytäessä metsästäjiä ei tarvita yhtä paljon.

Hailuodon metsästysseuran puheenjohtaja Hannu Viitaluoma kertoo, että koirilla hirvet kyllä saadaan metsästä pois, vaikka väki ukkoutuisikin niin ettei ajometsästys enää onnistu.

– Mutta sosiaalista kanssakäymistä nuotion ääressä se ei korvaa, sanoo Viitaluoma.

Paras keino saada nuoria metsästyksen pariin on Hannu Viitaluoman mukaan se, että vanhemmat metsästäjät ottavat nuoria mukaan metsälle. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Hirvikantojen kurissa pitäminen on tärkeää koska hirvet aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja metsätuhoja ja olemassaolollaan edistävät muun muassa hirvikärpäsen ja puutiaisten leviämistä.

Viitaluoma uskoo, että nuorista saadaan jatkossakin hirvenmetsästäjiä. Seura on hankkinut ampumasimulaattorin. Sillä pidetään turvallisia ampumailtoja, joissa ammutaan oikealla aseella, mutta piipusta ei lähde luotia eikä hauleja vaan säde.

Tietokonepohjainen ohjelma kertoo, onko osuma ollut oikea vai väärä.

– Toivon mukaan perheissä huomataan, että tällainen metsästysharrastukseen tutustuminen on turvallista ja sitä kautta saadaan nuoria mukaan metsälle.

Tervolassa on ukkoutuminen saatu pysähtymään

Tervolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja 32-vuotias Ville Viitanen on hoitanut pestiään runsaan vuoden. Tällä hetkellä hän on isyysvapaalla.

Viitasen mukaan hirviporukoiden pitkään jatkunutta ukkoutumista on saatu ehkäistyä viime vuosina.

Tervolassa, eteläisessä Lapissa Kemin ja Rovaniemen puolivälissä on suoritettu tänä ja viime vuonna ennätysmäärä metsästystutkintoja. Suurin osa suorittaneista on ollut nuoria. Myös naiset ovat innostuneet metsästyksestä. Tervolassa kolmannes tutkinnon suorittajista on ollut naisia.

Viitanen aloitti itse metsästyksen 12-vuotiaana isänsä ohjaamana. Hänen mielestä nuoria pitää kannustaa ja tukea metsästysharrastuksen pariin.

– Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset voisivat järjestää nuorille teemapäiviä, joissa heille voi käytännössä näyttää, mitä kaikkea esimerkiksi hirven metsästykseen liittyy, sanoo Viitanen.

Hänestä nuoria ei saa jättää metsästysseuran toiminnassa takariviin tai laittaa kaikkein huonoimpiin passipaikkoihin.

Viitasen mukaan nuorten kanssa touhutessa pitää muistaa kohtuullisuus. Monessa seurassa on esimerkiksi vaatimuksia, että pitää olla tietty määrä päiviä syksyn hirvijahdissa. Se voi karkottaa monia hirviporukoista.

– On hyvä antaa vastuuta, mutta sitä ei saa olla liikaa. Nuorilla olisi hyvä olla matala kynnys tulla mukaan.

Hirvilupamäärät suunnitellusti laskussa

Pohjois-Suomessa hirvilupamäärät pienenivät viime vuodesta noin 20 prosenttia. Turhan tiheitä hirvikantoja on lähinnä Kittilässä ja Inarissa. Pääosassa Pohjois-Suomea hirvikanta on saatu vakiinnutettua suunnitellulle suotuisalle tasolle. Esimerkiksi Ville Lepistön kotipaikassa Hailuodossa hirvilupamäärät ovat pienentyneet kuitenkin selvästi enemmän.

Kaudella 2019 Hailuodossa kaadettiin 179 hirveä. Viime vuonna kaatui 55 eläintä ja talvehtiva kanta oli vain 30.

Hailuodossa hirvikannat ovat heilahdelleet vuosikymmenten varrella paljon rajummin kuin maassa keskimäärin.

Tämä johtuu hirvien muuttoliikkeestä mantereen ja Hailuodon välillä. Se vaihtelee suuresti ja sitä on ollut vaikea ennakoida, koska hirvien määrä on saarella laskenta-aikaan talvisin pienimmillään.

Tälle kaudelle lupia on 65 siltä varalta, että muuttovoittoa sattuisi syntymään.

Metsästys on tarkoitus aloittaa kuitenkin varovasti niin, että saaren kuusi hirviporukkaa kaataisi ensi alkuun vain 1–2 hirveä. Talvikannaksi pitäisi kuitenkin jäädä vähintään 40 yksilöä.

Tämän kauden pienehkö hirvisaalis ei hirveästi haittaa Ville Lepistöä, sillä hän harrastaa metsästystä laajemminkin.

Esimerkiksi viime syksynä hän sai kuusi kyyhkyä, ja Lepistö pitääkin kyyhkyjahtia kiinnostavimpana metsästysmuotona tällä hetkellä.

Jutusta voi keskustella 28. heinäkuuta kello 23:een asti.