Feministi Darja Apahontšitš menetti työn, asunnon ja kotimaansa, kun Venäjä leimasi hänet ulkomaiseksi agentiksi – eikä hän vieläkään tiedä tarkalleen miksi

Venäläinen taiteilija joutui virkavallan hampaisiin saatuaan palkkioita muun muassa Suomesta. Hänen mukaansa hallinto kiristää nyt otetaan kaikenlaisesta aktivismista.

Poliisi hajotti säännöllisesti Darja Apahontšitšin feministiset mielenosoitukset ja tempaukset Pietarissa. Hän vaatii kantamassaan kyltissä siperialaisen feministin Julija Tsvetkovan vapauttamissa. Kuva: Olga Olšina

PIETARI Kun venäläinen feministitaiteilija Darja Apahontšitš kertoo Facebookissa lapsensa hammaslääkärikäynnistä tai julkaisee piirroksiaan, päivitykset näyttävät oudoilta.

Tavallisen tekstin joukossa on joka kerta seuraava ilmoitus.

Tämän viestin (materiaalin) on luonut ja (tai) levittänyt ulkomaisen agentin tehtävää toteuttava ulkomainen tiedotusväline ja (tai) ulkomaisen agentin tehtävää toteuttava venäläinen oikeushenkilö.

Ilmoitus agenttitoiminnasta on kirjoitettava päivityksiin isoilla kirjaimilla. Kuvissa näkyy monikymmensivuinen raportti tuloista, menoista ja toiminnasta. Sen Apahontšitš joutuu täyttämään neljä kertaa vuodessa. Kuva: Kuvakaappaus / Facebook

36-vuotias Apahontšitš joutuu lisäämään tekstin jokaiseen somepäivitykseensä, koska Venäjä on määritellyt hänet ulkomaiseksi agentiksi.

Muodollisesti ulkomaisten agenttien rekisteriin joutuu tahoja, jotka saavat rahoitusta ulkomailta ja edistävät ulkovaltojen etuja Venäjällä.

Käytännössä ulkomaisen agenttien rekisteriin on lisätty vallanpitäjille epämieluisia kansalaisjärjestöjä ja tiedotusvälineitä, kuten ihmisoikeuksia puolustava Memorial, vaaleja tarkkaileva Golos ja itsenäinen verkkomedia Meduza.

Vakoojat ja petturit mieleen tuova nimitys tahraa näiden organisaatioiden maineen suuren yleisön silmissä. Varainkeruu ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa vaikeutuu.

Viime vuoden lopusta lakia muutettiin niin, että nimitystä voi soveltaa myös yksityishenkilöihin. Joulukuun lopussa Apahontšitš ja neljä muuta aktivistia ja toimittajaa löysivät itsensä ulkomaisten agenttien listalta (HS). (siirryt toiseen palveluun)

Seuraukset ovat olleet raskaita. Hän muutti keväällä pois Venäjältä oman ja lastensa turvallisuuden vuoksi.

– Minulla oli paljon suunnitelmia, mutta menetin työni, kotini ja ammattini, koska nyt yksikään koulu ei palkkaa minua, Darja Apahontšitš sanoo Ylen videohaastattelussa.

Apahontšitš opettaa ammatikseen venäjää vieraana kielenä.

Darja Apahontšitš käsittelee taiteessaan feministisiä teemoja. Kuvan viestinä on, ettei nainen ole vain keho vaan henkilö. Kuva: Darja Apahontšitš

Palkkio Suomesta vei vaikeuksiin

Oikeusministeriö ei ole tähän päivään mennessä kertonut Apahontšitšille, miksi juuri hän päätyi ulkomaisten agenttien listalle.

Neljästä muusta samaan aikaan rekisteriin lisätystä kolme on työskennellyt Yhdysvaltain rahoittaman RFE/RL-kanavan venäjänkielisille toimituksille ja neljäs on tunnettu ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov.

Apahontšitš ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti tunnettu eikä hänellä oli yhteyttä ulkovaltoihin.

– En usko, että valtio kertoo sitä minulle selvästi koskaan, Apahontšitš sanoo.

Muodollisesti ministeriö perusteli päätöstään palkkioilla, joita Apahontšitš oli saanut muun muassa ranskalaiselta korkeakoululta, ranskalaiselta Le Monde -lehdeltä ja Suomen poliittisen valokuvan festivaalilta.

Helsingissä pidetyillä festivaaleilla esitettiin vuonna 2019 Apahontšitšin prostituutiomainoksia satirisoivia valokuvia (HS). (siirryt toiseen palveluun)

– Se ei ole mitenkään rikollista, Apahontšitš sanoo.

Apahontšitš laskee olleensa mukana järjestämässä satoja mielenosoituksia ja katuperformansseja. Tämä on ilmeisesti ärsyttänyt virkavaltaa.

– Minulla on epäilys, että kaiken ytimessä on lista ihmisistä, joista he eivät pidä. Uskon, että olen ollut listalla jo pitkään, Apahontšitš sanoo.

Performansseja sortoa vastaan

Apahontšitšin ura aktivistina alkoi noin kymmenen vuotta sitten, kun Venäjällä järjestettiin suuria mielenosoituksia vaalivilppiä vastaan.

Hän kertoo alkaneensa ajan kuluessa ymmärtää, kuinka vallan ja väkivallan käyttö liittyi aina myös sukupuoleen. Hän huomasi, että feminismi puhutteli yhä enemmän.

Apahontšitš vastustaa sortoa usein huumorin keinoin.

Kun siperialaista feministiä Julija Tsvetkovaa vastaan nostettiin syytteet epäsiveellisinä pidettyjen piirrosten takia, Apahontšitš järjesti baletin, jossa mielenosoittajat tanssivat kaduilla valtavien vulvia esittävien kylttien kanssa.

Ortodoksisen kirkon tiukkaa aborttikantaa taas pilkattiin järjestämällä mielenosoitus, jossa mukamas vastustettiin miesten masturbaatiota.

Feministit tanssivat suurten vulvakylttien kanssa Mariinski-teatterin edustalla Pietarissa heinäkuussa 2020. Kuva: David Frenkel

Apahotšitš tekee myös vapaaehtoistyötä feminismin nimissä. Hän on toimittanut kaksi satukirjaa, joiden sankareina on rohkeita tyttöjä, ja opettaa venäjää siirtolais- ja pakolaisnaisille.

Apahontšitš kertoo olleensa aluksi shokissa, kun hän joutui ulkomaisten agenttien rekisteriin. Hän mietti, mitä olisi pitänyt tehdä toisin.

– Sitten ymmärsin, ettei minun tarvitse hävetä omaa elämääni. Pidän kaikesta mitä tein. Vulvabaletti oli mahtavaa, samoin pakolaisnaisten opettaminen. Satukirjat, ihania, Apahontšitš sanoo.

Vankilan uhka sai lähtemään Venäjältä

Ulkomaisena agenttina Apahontšitš on joutunut kafkamaiseen pyöritykseen. Häntä kohdellaan samalla tavoin kuin rekisteriin joutuneita organisaatioita.

Neljä kertaa vuodessa hän joutuu täyttämään kymmeniä sivuja paksun raportin tuloistaan, menoistaan ja suorittamistaan toiminnoista.

– En minä suorita toimintoja vaan olen kotona, käyn kävelyillä, syön ja nukun. Mutta raportoida täytyy, Apahontšitš sanoo.

Jos vaatimuksia laiminlyö, seurauksena voi olla sakkoa tai jopa vankeutta.

Johdonmukaisuutta ei ole. Osaa ulkomaisista agenteista on sakotettu julkaisuista, jotka ovat ilmestyneet kauan ennen agenttirekisteriin joutumista, osaa taas ei.

Alkuvuodesta poliisi teki Pietarissa kotietsinnän Apahontšitšin asuntoon. Ovi murrettiin kello viideltä aamulla, ja asunnon pengonta jatkui koko päivän. Häneltä takavarikoitiin puhelimet ja muistikortit.

– Lapset eivät nukkuneet kuukauteen sen jälkeen, hän kertoo.

Apahontšitš päätti, ettei jää odottamaan seuraavaa etsintää tai mahdollista vankilareissua vaan osti itselleen ja lapsilleen lentoliput Georgiaan.

Ote aktivisteista kiristyy

Darja Apahontšitšin mukaan on selvää, että hänen kohtalonsa vaikuttaa muihin aktivisteihin. Heidän täytyy nyt varoa ulkomaisten agenttien rekisteriin joutumista.

Uhka on todellinen. Heinäkuussa ulkomaisiksi agenteiksi nimettiin toimittajia muun muassa lakkautetusta verkkojulkaisu Projektista.

Silti Apahontšitšin mukaan suurempi vaikutus on ollut sortotoimilla, joita nähtiin oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pidätyksen jälkeen keväällä.

Tukimielenosoituksiin osallistuneita vastaan on nostettu syytteitä heppoisista syistä, ja moni on istunut kuukausia kotiarestissa. Jotkut, kuten feministiryhmä Pussy Riotin jäsen Veronika Nikulšina, ovat lähteneet maasta (RFE/RL). (siirryt toiseen palveluun)

– Nyt on uusi sääntö, että kaduilla ei saa tapahtua mitään, Apahontšitš sanoo.

Apahontšitšin aatetoverit Pietarissa ovatkin lopettaneet katuperformanssit. Toiminta on siirtynyt nettiin ja suljettujen ovien taakse.

Apahontšitšin mukaan hallinto pelkää kaikenlaista aktivismia. Ahtaalle on ajettu muun muassa ympäristön ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolustajat.

Feministiaktivistit ovat hänen mukaansa hallinnon erityinen silmätikku.

– Meistä ei todella pidetä, Apahontšitš sanoo.

Darja Apahontšitšin mukaan on ollut raskasta aloittaa uutta elämää Georgiassa. Kuva: Olga Zavarzina

Lait suojelevat naisia huonosti

Feminismiä vastaan käydään hänen mukaansa ideologista kamppailua. Venäjällä on monien muiden maiden tapaan nähty jyrkkä konservatiivinen käänne.

Erityisesti ortodoksinen kirkko on hyvin vaikutusvaltainen. Se on yrittänyt ajaa duumassa lakeja, jotka kaventavat aborttioikeutta.

Naisiin kohdistuva väkivalta on valtava ongelma Venäjällä. Lähisuhdeväkivallasta ei voi saada tuomiota, jos seurauksena ei ole vakavia ruumiinvammoja. Myös seksuaalista väkivaltaa on paljon.

Feministinä Apahontšitš näkee yhteyden lainsäädännön puutteiden ja Venäjän autoritaarisen hallinnon välillä.

– Diktatuurille on hyödyllistä, että ihmiset tappavat toisiaan kotona. Se normalisoi valtion väkivaltaa, Apahontšitš sanoo.

Apahontšitšin mukaan feminismin suosio ja näkyvyys kasvavat Venäjällä koko ajan. Netin ja sosiaalisen median ansiosta etenkin nuoret naiset voivat tutustua aatteeseen ja lukea oikeuksistaan aivan eri tavalla kuin ennen.

– Tieto on ilmaista ja se kiinnostaa, koska siitä ei kerrota kouluissa tai yliopistoissa, Apahontšitš sanoo.

Pari vuotta tehty kyselytutkimus tukee Apahontšitšin arviota siitä, että feminismi saa kannatusta etenkin nuorten parissa. 18–24-vuotiaista aatetta tuki 44 prosenttia, kun koko väestössä kannattajia oli noin kolmannes, uutistoimisto Ria kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Ei aikeita palata Venäjälle

Darja Apahontšitš on yrittänyt kumota oikeusteitse ulkomaisen agentin leimansa. Toukokuussa hän hävisi juttunsa, mutta valitus seuraavaan oikeusasteeseen on vireillä. Hän ei odota suuria.

Muut suunnitelmat ovat vasta kehittymässä. Tarkoitus on kiertää eri maita, kunhan pandemia helpottaa.

– Kaipaan valtavasti Pietariin, rakastan sitä kaupunkia. Olen valmis antamaan kaiken anteeksi, jopa huonon sään, Apahontšitš sanoo.

Paluuta Venäjälle hän ei kuitenkaan pidä mahdollisena, ellei agenttilakia muuteta tai hallinto vaihdu. Kumpikaan vaihtoehto ei näytä tällä hetkellä todennäköiseltä.

Lue myös: