1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. yhtiöittäminen

HKL halutaan yhtiöittää, ja se huolestuttaa liikennelaitoksen työntekijöitä – tutkija: "Ei ole täysin selvillä, mihin muutoksilla tähdätään"

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) yhtiöittäminen etenee elokuussa kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Virkamiesjohto katsoo, ettei nykymuotoinen liikelaitos voi vastata tulevaisuuden tarpeisiin.

Raitiovaunukuljettajat Robert Vierling ja Tommi Salo haluavat herättää keskustelua HKL:n yhtiöittämisestä. Kuva: Matti Myller / Yle

Tietoiskuja, nostatuspuheita ja suosituille meemialustoille tehtyjä letkautuksia yksityistämisestä ja kapitalisteista.

Tätä on Instagram-tili paatepysakkiratikka_metron sisältö. Meemitilin tarkoitus on herättää keskustelua Helsingin kaupungin liikennelaitoksen eli HKL:n mahdollisesta yhtiöittämisestä.

– Muodon on pakko olla nopea. Viesti halutaan isolle yleisölle, ei porukka lue mitään kolmen sivun manifestia netissä, HKL:n raitiovaununkuljettaja Tommi Salo kertoo.

Instagram-tilillä on hieman yli 1 300 seuraajaa ja lisää tulee koko ajan.

Salo ja hänen kollegansa Robert Vierling tiivistävät viestinsä seuraavasti: kaikki toimii nyt hyvin, mahdollinen yhtiöittäminen vaikuttaa arveluttavalta. Salo ja Vierling toimivat kollegoidensa kanssa epävirallisena liikkeenä, koska he eivät halua hyppiä asiassaan ay-liikkeen varpaille.

– Haluamme vain työntekijöiden äänen kuuluville. On perusolettamus, että ay-liikkeen piiristä työnantajalle viestitään, että työntekijät ovat tyytymättömiä. Meidän tavallamme pääsemme ison yleisön kuultavaksi, Vierling toteaa.

Salo ja Vierling olivat mukana yhtiöittämistä kyseenalaistavassa adressissa, joka keräsi 600 allekirjoitusta HKL:n hieman päälle 1 200 työntekijän joukosta.

Helsingin kaupungin ja HKL:n virkamiesjohto katsovat, ettei nykymuotoinen julkisomisteinen liikelaitos voi vastata tulevaisuuden tarpeisiin pääkaupunkiseudun raideliikenteen kehittyessä ja kasvaessa.

– Yhtiörakenne mahdollistaa investoinneille ja rahoitukselle monipuolisemman mallin kuin kaupungin liikelaitoksena toimiminen. Nykyinen 50 kilometrin ratikkaverkosto on kolminkertaistumassa, toteaa HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Laura Rissanen (kok.).

Rissanen on ollut mukana ajamassa yhtiöittämistä, mutta jää pois HKL:n johtokunnasta uusien kaupunginvaltuutettujen aloittaessa kautensa 2. päivä elokuuta. HKL:n johtokunta käsittelee yhtiöittämistä 11.8.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Instagramissa

Tällä hetkellä HKL on kunnallinen liikelaitos, jonka toimintaa säätelee kuntalaki. Rissasen mukaan tulevaisuuden raitiovaunuilla toteutettava seutuliikenne on avainasemassa yhtiöittämisasiassa.

HKL haluaisi seudulliseksi organisaatioksi, toimia yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa kaupunkeja yhdistävien ratikkalinjojen pyörittämisessä. Yhtiöittämisen kautta esimerkiksi Vantaa voisi ostaa osan yhtiöstä, jolloin seutuliikennettä voitaisiin pyörittää yhdessä sen sijaan, että kaupungeilla olisi omat toimijansa. HKL:n johto näkee tämän monen kunnallisen toimijan vaihtoehdon epätehokkaana osaoptimointina.

Toiseksi syyksi Rissanen mainitsee organisaatiorakenteen kehittämisen ja sen, että raideliikenneosaajia ei ole Suomessa rajatonta määrää. Yhtiömuodossa osaajista voisi Rissasen mukaan kilpailla paremmin. Rissasen mukaan HKL menetti työntekijöitä esimerkiksi Tampereen ratikalle.

Raitiovaunukuski Vierlingin ja Salon mukaan HKL on tällä hetkellä varsin hyvä työnantaja. He näkevät yhtiöittämisellä lähinnä negatiivisia vaikutuksia työnantajaimagon kannalta.

Akatemiatutkija tunnistaa tutut vastakkainasettelut

Jos HKL, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyvät suunnitelmat, HKL muuttuu osakeyhtiöksi jo 1.1.2022. Alkuvaiheessa yhtiön omistaisi Helsinki ja pieneltä osin Vantaa.

– Samaan aikaan yhtiöittämisen kanssa valmistellaan omistajastrategiaa eli päätetään, millaisia tavoitteita yhtiölle asetetaan, Rissanen kertoo.

Rissasen mukaan yhtiö ei lähde hakemaan voittoja, vaan tarjoamaan parasta mahdollista liikennöintiä kaupunkilaisille. Rissasen mukaan yhtiöittämisellä saadaan rajapinnat selkeämmäksi ja rahoitus läpinäkyvämmäksi.

– En nyt sano, että rajapinnat ja rahoitus ovat olleet epäselkeitä. Espoo ja Vantaa eivät halua nykyiseen liikelaitokseen mukaan, mutta yhtiömuotoon on helpompi tulla osakkaaksi.

Aalto-yliopiston akatemiatutkija Pasi Nevalainen on aiemmin tarkastellut valtion liikelaitosten yhtiöittämisiä ja tunnistaa HKL:n tapauksessa tutut vastakkainasettelut.

– Tämä on iso juttu ja koskettaa kaikkia käyttäjistä työntekijöihin ja poliitikoihin, jotka näkevät asian omista näkökulmistaan. Vaikeinta on saada eri näkökulmat keskustelemaan keskenään.

Nevalaisen mukaan yhtiöittäminen on ajan henki. Tutkijan näkökulmasta HKL on siinä mielessä merkittävässä risteyksessä, että Suomessa kunnallisten palveluiden tuottamisesta ei ehkä aina keskustella riittävästi.

– Mikä minulle jäi silmään oli, että HKL:n tiedottamisesta ei täysin selvinnyt minkälaista yhtiötä ollaan oikein tekemässä. Vasta-argumentit ovat siinä mielessä ytimessä, että se ei ole täysin selvillä, mihin muutoksilla tähdätään, Nevalainen sanoo.

Nevalainen kuitenkin lisää, että joukkoliikenteessä toimiva HKL on vaikeasti ennustettavalla alalla, jossa ketteryyteen pyrkiminen on sinänsä täysin loogista.

– Osakeyhtiöllä on esimerkiksi paremmat valmiudet toimia yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa liikelaitokseen verrattuna, joka on usein hidasliikkeisempi, Nevalainen sanoo.

Helsinki panostaa tulevina vuosikymmeninä vahvasti raitiovaunuliikenteeseen, esimerkiksi valtavassa Kruunusillat-hankkeessa. Kuva: Matti Myller / Yle

Työntekijät peloissaan yksityistämisestä ja etujen poistumisesta

Tommi Salon ja Robert Vierlingin pahimmat epäilyt yhtiöittämisen suhteen liittyvät osakeyhtiömuodon mahdollistamiin toimenpiteisiin.

– Kauhuskenaario olisi se, että tämä päättyy yksityistämiseen ja kaikki myydään pois ja palveluajattelu vaihtuu siihen, että miten saadaan halvemmalla ja tehokkaammin, Vierling sanoo.

Vierling ja Salo näkevät tämän voivan johtaa tinkimiseen turvallisuudessa, työntekijöissä ja laadussa.

Kun työntekijät eivät olisi enää kunnallisten työehtosopimusten piirissä, niin sanottu työehtoshoppailu eli yksityisen toimijan työehtosopimuksilla tekemä kustannuskikkailu olisi mahdollista. Vierling ja kumppanit ovat sitä mieltä, että tehokkuutta ja säästöjä on saatu ja saadaan aikaiseksi jo nykyisenkaltaisessa organisaatiossa.

Mutta tulevaisuuden mahdollisten uhkakuvien lisäksi työntekijät ovat huolissaan eduistaan: kaupungin työntekijöillä on työsuhdeasuntoja ja kaupungin henkilöstökassa, josta voi saada edullisen asunto- tai kulutuslainan.

HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Laura Rissanen ymmärtää huolia, mutta kyseenalaistaa hieman niiden tarpeellisuutta.

– Koko nykyinen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen ja esimerkiksi heidän eläke-etuudet pidetään ennallaan, kuten palvelussuhteen ehdotkin.

Rissasen mukaan kaupungin päättäjille on kristallinkirkasta, että työntekijöiden edut eivät heikkene. Rissasen mukaan tämä on kaikkien yhteinen etu.

– Jos päästetään seudulle syntymään useita keskenään kilpailevia toimijoita, eikä hankita esimerkiksi kalustoa yhdessä isoilla hankinnoilla, niin tämän minä näkisin uhkana kaikille. Toimimalla kaupunkien yhteisen yhtiön kautta saavutetaan synergiaedut, jotka realisoituvat vähintään miljoonina euroina jo tämän vuosikymmenen raitioliikenteen hankinnoissa.

Rissanen ei ymmärrä, mitä työehtoshoppailulla tässä yhteydessä tarkoitetaan.

– Yhtiön tuleva hallitus päättää järjestäytymisestä tältä osin. Tarkoitus on mennä samalla kaavalla kuin Tampereen ratikka, eli päästään yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, joka estää tällaisen shoppailun.

Uuden yhtiön alle siirtyvien vanhojen työntekijöiden tilanteen ei siis pitäisi juuri muuttua. Yhtiön tulevien työntekijöiden asema jää kuitenkin vielä nähtäväksi.

– Jatkossa voi olla, että asiat muuttuvat. Se on yhtiön ja omistajan eli kaupungin konsernin ratkaistavissa, miten toimitaan.

Rissanen ei usko, että Helsingin kaupungilla on intressejä yksityistämisen suhteen, eikä HKL tai sen osaset ole päätymässä myytäväksi. Tämä on kuitenkin omistajan eli Helsingin kaupungin päättäjistä kiinni.

– Teknisesti yksityistämisestä tulee mahdollista, mutta se on kulloisista päättäjistä riippuvaa, mihin toimiin ryhdytään. Yhtiön omistajastrategiassa kuitenkin määritellään, että kaupungilla on strateginen intressi yhtiön omistamiseen, Rissanen toteaa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 27. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Raide-Jokeria liikennöi tulevaisuudessa kaupallinen taho, HKL jäämässä pois kilpailutuksesta – Toimitusjohtaja: "Ansaitaksamme paikkamme meidän täytyy olla parhaita"

Helsingin Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio on täsmentynyt – reitin viimeisen osuuden rakentamista ehdotetaan lykättäväksi

Jättimäiset raideinvestoinnit etenevät Helsingissä, vaikka satojen miljoonien budjetit paukkuvat – liikenneinsinööri: "Olemme toki yrittäneet oppia"

Kokematon Mika Nykänen ohitti joukkoliikennekonkarin arvalla HSL:n johtajan valinnassa – miten uusi pomo kehittää 1,5 miljoonan ihmisen liikkumista?