1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Mars (planeetat)

Nasan Perseverance-mönkijä valmistautuu keräämään ensimmäiset kivinäytteensä – katso tuoreet kuvat Marsista

Perseverance-mönkijä laskeutui Marsiin helmikuussa. Mönkijä ottaa näytteitä Jezero-kraatterin alueella, jossa Nasan tieteilijät uskovat olleen muinaisen järven. Tehtävänä on selvittää, onko Marsissa joskus ollut elämää.

Perseverance-mönkijä valmistautuu näytteenottoon Marsin pinnalla – katso tuoreet kuvat
Perseverance-mönkijä valmistautuu näytteenottoon Marsin pinnalla – katso tuoreet kuvat

Yhdysvaltain avaruushallinnon Marsiin lähettämä Perseverance-mönkijä valmistautuu keräämään ensimmäiset kivinäytteet muinaisesta järvenpohjasta.

Tämä merkitsee varsinaista alkua mönkijän tehtävälle selvittää, onko planeetalla joskus ollut elämää.

– Kun Neil Armstrong otti ensimmäisen näytteen Rauhallisuuden merestä 52 vuotta sitten, hän aloitti prosessin, joka kirjoittaisi uusiksi sen, mitä ihmiskunta tietää Kuusta, Nasan edustaja Thomas Zurbuchen sanoi.

– Minulla on täydet odotukset, että Perseverancen ensimmäinen näyte Jezeron kraatterista ja sitä seuraavat tekevät saman Marsille.

Nasa esitteli keskiviikkona muun muassa mönkijän Marsista lähettämiä kuvia, joissa näkyy tuulenpuuskia ja pölypyörteitä.

Kohteena muinainen järvenpohja

Näytteiden keräämisen on määrä tapahtua kahden viikon sisällä Jezero-kraatterin alueella.

Nasan ryhmä uskoo, että kraatterin paikalla sijaitsi aikoinaan muinainen järvi, joka on voinut luoda edellytykset elämän muodostumiselle.

Nasan mukaan mönkijän instrumentit ovat paljastaneet, että kraatterissa on savea, jollaista voi muodostua vain veden läsnäollessa.

Perseverance laskeutui punaiselle planeetalle 18. helmikuuta. Kesän aikana se on siirtynyt noin kilometrin matkan etelään laskeutumispaikaltaan.

Mönkijä on tähän mennessä testannut ja harjoitellut tieteellisten välineidensä käyttöä.

Ensiksi Perseverance käyttää kahden metrin pituista robottikättään selvittääkseen, mistä se tarkalleen ottaa näytteen.

Sitten mönkijä käyttää hankaustyökalua raaputtaakseen pois kiven päällyskerroksen, mikä tuo esiin rapautumattomat pinnat.

Näitä analysoidaan mönkijän torniin asennetuilla tieteellisillä välineillä, jotta kiven kemiallinen ja mineraalikoostumus saadaan selville. Samalla etsitään orgaanista ainetta.

Yksi välineistä on SuperCam, joka ampuu kiveä lasersäteellä ja ottaa lukemia syntyvästä pilvestä.

Katse kauas aurinkokunnan historiaan

Kivien analyysista saadaan johtolankoja niiden kemiallisesta ja mineraalikoostumuksesta. Geologisen tietämyksen lisäämisen ohella mönkijä etsii merkkejä muinaisista mikrobeista.

– Me katsomme hyvin, hyvin kauas aurinkokuntamme historiaan ja se tarkoittaa, että elämällä ei ole voinut olla paljon mahdollisuuksia kehittyä kovin pitkälle, Nasan Perseverance-projektin tieteilijä Ken Farley sanoi lehdistötilaisuudessa.

– Jos siellä on ollut elämää, me odotamme, että se on ollut mikrobista, hän sanoi.

Mönkijä kerää kaikista analysoimistaan kivistä koskemattomat kaksoiskappaleet.

Nasa suunnittelee mönkijän hakemista yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Näin mönkijän varastoimat näytteet voidaan analysoida Maassa. Tämä tapahtuisi joskus 2030-luvulla. Vasta sitten tieteilijät voivat sanoa suuremmaööa varmuudella, onko mönkijä löytänyt merkkejä muinaisista eliöistä.