1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki kiihdyttää pandemiaan liittyviä velkaostojaan – EKP:n uusi strategia tarkoittaa, että korot pysyvät matalina arvioitua pidempään

EKP on tukenut euroalueen talouksia pitämällä korot matalina ja ostamalla velkapapereita jo vuosikausia. Nyt keskuspankin tase vastaa jo lähes 75 prosenttia euromaiden bruttokansantuotteesta. Pankki lisää elvytystä entisestään.

Kansantaloudet pyörivät velan voimalla, ja nyt valtaosa tuosta velasta on Euroopan keskuspankin omaisuutta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Federal Reserven tase vastaa "vain" 37 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuva: Hilppa Hyrkäs / Yle

Euroopan keskuspankki julkisti heinäkuun alussa uuden strategiansa, mutta mitä strategia käytännössä tarkoittaa? Pääjohtaja Christine Lagarde avasi strategiaa torstaina tiedotustilaisuudessa.

EKP julkisti uuden strategiansa – asuntojen hintakehitykselle uutta huomiota, matalien korkojen aika saattaa jatkua entistä kauemmin

Lagarden mukaan keskuspankki käyttää nyt uudenlaista viestintää (siirryt toiseen palveluun), joka on yksinkertaista, ytimekästä ja sisältää mahdollisimman vähän ammattikieltä. Tarkoitus on siis puhua jatkossa laajemmalle yleisölle kuin vain keskuspankkianalyytikoille.

– Älkää yllättykö, jos esityksemme ei ole sitä mihin olette tottuneet, Lagarde sanoi tilaisuuden aluksi.

Lagarde nostikin nyt aiempaa konkreettisemmin esiin päätöksen kohtia, joita neuvosto pitää olennaisina. Hän linjasi aiempaa selvemmin, milloin EKP:n voi odottaa nostavan korkoja ja vetäytyvän arvopaperiostoista.

Myös perinteinen puhe, jossa pääjohtaja selittää rahapoliittista päätöstä, oli kirjoitettu yksinkertaisemmin (siirryt toiseen palveluun) kuin ennen.

EKP lupailee jatkoa velallisten kissanpäiville

Lagarden mukaan rahapolitiikkaa "ei ole järkeä kiristää ennenaikaisesti". Tämä tarkoittaa sekä sitoutumista mataliin korkoihin että pandemiaelvytyksen jatkamista vielä tulevina vuosinakin.

Esimerkiksi talletuskorko on ollut pian seitsemän vuotta miinusmerkkinen. EKP pudotti sen -0,5:een jo kohta kaksi vuotta sitten, eikä se puuttunut korkoon nytkään kokouksessaan. Myös ohjauskorko pysyy nollassa.

Torstain tiedotteen perusteella (siirryt toiseen palveluun) matalat korot pysyvät vielä pitkään.

Lainan hinta pysyy halpana ainakin siihen asti, kunnes pankki saavuttaa inflaatiotavoitteensa eli kaksi prosenttia.

Tavoitteen saavuttamisesta EKP odottaa vankkaa näyttöä: inflaation nousun pitää näkyä selvästi tulevien vuosien ennusteissa ja jäädä "kestävästi" kahteen prosenttiin, ennen kuin korkoihin puututaan.

– Nostamme korkoa vain, jos on riittävän selviä, riittävän yksiselitteisiä ja riittävän kestäviä todisteita, ja voimme luottaa siihen, että inflaatiovauhti saavuttaa pysyvästi kaksi prosenttia, Lagarde sanoi.

Sitä ei ole näköpiirissä; pankki itse ennustaa, että nykyinen kahden prosentin inflaatio on tilapäinen. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu taas alle kahteen prosenttiin.

Lagarden mukaan syyskuussa tulee tosin uusi ennuste, joka on rahapolitiikan kannalta kesäkuun ennustetta olennaisempi.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Korot ovat EKP:n pääase kahden prosentin inflaatioon pyrittäessä jatkossakin.

Suomen Pankin pääjohtaja ja yksi EKP:n neuvoston jäsenistä, Olli Rehn, kehotti (siirryt toiseen palveluun) pari viikkoa sitten velallisia ja velan ottoa harkitsevia laskemaan kuitenkin huolella, että he pystyvät tarvittaessa suoriutumaan koronnoususta "muutaman vuoden kuluttua".

Euromaiden velat jo talouden kokoa suuremmat

Euroalueen valtioiden joukkolainojen tuotot ovat laskeneet voimakkaasti viime aikoina.

Tämä johtuu osin siitä, että koronaviruksen uuden muunnoksen leviäminen on saanut sijoittajat etsimään turvallisia kohteita. Valtionlainojen korot laskevat. Toisena syynä markkinoilla pidetään EKP:n suuria arvopaperiostoja.

Esimerkiksi kesäkuussa EKP kertoo ostaneensa arvopapereita 80 miljardilla eurolla (siirryt toiseen palveluun)pandemiaelvytyksessään. Tähän mennessä se on hankkinut velkapapereita yhteensä lähes 1 200 miljardilla eurolla.

Torstaina pankki kertoi, että pandemiaelvytystä jatketaan nopeutetusti kolmannen vuosineljänneksen aikana alkuvuoteen verrattuna.

Samalla EKP jatkaa jo ennen koronaa käynnistämäänsä arvopapereiden osto-ohjelmaa. Sen kautta velkamarkkinoita tuetaan 20 miljardilla eurolla kuukaudessa.

Kuva: Hilppa Hyrkäs / Yle, valokuva: Ronald Wittek / EPA

Keskuspankki toimii ikään kuin velkaantuvien euroalueen maiden takaajana. Valtiot tarvitsevat velkaa alijäämien kattamiseen koronataloudessa.

Eurostat kertoi torstaina (siirryt toiseen palveluun), että keskimääräinen alijäämä oli vuoden alussa 7,4 prosenttia. Suomessa budjettivajetta kertyi 5,2 prosenttia.

Euromaat ovat velkaa keskuspankille ja sijoittajille keskimäärin jo yli sata prosenttia (siirryt toiseen palveluun) suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen.

Jos EKP päättäisi yhtäkkiä nostaa korkoa tai kertoisi vetäytyvänsä arvopapereiden ostoista, valtionlainojen korot voisivat ampaista nousuun ja valtioiden velanhoitokyky joutua kyseenalaiseksi.

Niinpä pankki tekee uudella strategiallaan selväksi, että ainakaan ihan lähiaikoina näin ei käy. Valtioiden lainojen korot ovat laskeneet strategianmuutoksen julkistamisen jälkeen. Sijoittajat luottavat nyt, että keskuspankki jatkaa osto-ohjelmiaan vielä nykyisenlaisen pandemiaohjelman jälkeenkin.

Saksan kymmenvuotisen valtionlainan korko oli torstaina miinuksella 0,41 prosenttia, Suomen 0,21 prosenttia.

Sijoittajien suhtautuminen myös Italian velkaan (siirryt toiseen palveluun) on rauhoittunut.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Mitä tekee kuluttaja?

Keskuspankin kannalta tilanteen tekevät hankalaksi kuluttajat. Ihmiset panevat yhä rahaa sukanvarteen sen sijaan että kuluttaisivat. Tulevaa talouskehitystä on vaikea ennustaa.

– Koronaviruksen delta-muunnos on nyt uusi riski taloudelle etenkin turismissa ja palvelualoilla, Lagarde sanoi.

Esimerkiksi Barclays-pankki arvioi Bloombergin mukaan (siirryt toiseen palveluun), että ylimääräisiä säästöjä on kertynyt 600 miljardia euroa korona-aikana. Etenkin ikäihmiset laittavat rahaa talteen.

Siitä voi seurata peruuttamatonta vahinkoa viihdealalle, hotelleille ja lentoyhtiöille.

Pandemian taloudelliset vaikutukset ovat hyvin erilaiset eri euromaissa ja eri aloilla. Näin ollen myös riskit kasaantuvat tiettyihin paikkoihin.

EKP arvioi nyt myös ilmastonmuutoksen olevan riski rahoitusjärjestelmän kannalta. "Siirtymäriski" syntyy muun muassa siitä, että hiilestä riippuvaisten yritysten kustannukset kasvavat. Kuva Jänschwalden hiilivoimalasta Saksasta. Kuva: AOP

Aiheesta lisää:

Pitääkö asuntovelallisen huolestua inflaatiosta? Kokeile‌ ‌laskurilla,‌ ‌miten‌ ‌koronnousu‌ ‌vaikuttaa‌ ‌lainakuluihisi

Onko Eurooppa alhaisten korkojen ansassa? EKP:n Isabel Schnabel Ylelle: Korkoja nostetaan, jos todellisia uhkia ilmestyy

Milloin keskuspankkiirit lopettavat valtavan velkaelvytyksen? EKP:n huolena on nyt euroalueen jääminen kilpailijamaiden toipumisvauhdista

Euroopan keskuspankki varoittaa rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta – listasimme kahdeksan asiaa, jotka ovat nyt EKP:n mielestä talousriskejä