1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähkön hinta

Sähkön pörssihinta on tuplaantunut viime kesästä – suomalaiset maksavat nyt sähkölaskussaan myös muun Euroopan päästöistä

Kuiva ja tuuleton kesä selittää vain osan pörssisähkön hinnannoususta. Nousu saattaa jatkua edelleen ainakin lähikuukausina, joten kuluttajan kannattaa varautua tuleviin korotuksiin.

Tänä kesänä vettä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Kuvassa Valajaskosken vesivoimalaitos Kemijoen varrella Rovaniemellä. Kuva: Aleksi Pylkkönen / Kemijoki Oy

Yleensä kesäaikaan sähkön hinta on kääntynyt laskuun, mutta tänä kesänä on käynyt toisin. Pohjoismaiden Nord Pool -sähköpörssissä keskimääräinen kuukausihinta on jotakuinkin tuplaantunut viime kesästä.

Syitä on monia. Yksi niistä on vesivarastojen hupeneminen vähäisten sateiden seurauksena. Vesivoimaa tuotetaan paljon erityisesti Norjassa, missä altaiden pinnat ovat laskeneet tuntuvasti viime vuodesta. Sama koskee Ruotsia, ja jossain määrin myös Suomea.

– Muun muassa Oulujärven ja Kiantajärven vedet alkavat olla sellaisella tasolla, että vesivoiman tuotantokustannukset nousevat ja sillä on osaltaan vaikutus sähkön hintaan, sanoo Fortumin pääanalyytikko Lari Järvenpää.

Toinen syy on tuuleton kesä. Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa kasvaa jatkuvasti, mutta tänä kesänä kuumuuden lisäksi on ollut tyyntä.

– Voi sanoa, että tuulisähköä on ollut markkinoilla rajallisesti. Tuuliolot eivät ole olleet niin hyvät kuin ne voisivat olla, toteaa Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa.

Vesi- ja tuulivoimalla tuotetaan merkittävä osa sähköstä Pohjoismaissa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kuumuus on myös lisännyt sähkön kulutusta, koska kauppoja ja koteja täytyy jäähdyttää. Lisäksi sähkön hintaan vaikuttavat suurten voimalaitosten eli Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden vuosihuollot ja viivästykset.

Päästöoikeudet tuntuvat myös Suomessa

Edellä mainitut syyt selittävät kuitenkin vain osan hinnannoususta Suomessa. Yksi merkittävä tekijä on fossiilisten polttoaineiden kallistuminen – siitäkin huolimatta, että Pohjoismaissa fossiilisia polttoaineita ei juurikaan käytetä lauhdevoimaloissa eli pelkästään sähkön tuotantoon.

Sen sijaan Keski-Euroopassa ja Baltiassa sähköä tuotetaan paljon muun muassa maakaasulla. Päästöoikeuksien kallistuminen vaikuttaa juuri fossiilisten polttoaineiden hintaan.

Sähköntuotannon liiketoimintajohtaja Juha Räsänen Savon Voimasta sanoo, että sähkön hinta lähti nousuun jo ennen kuin Norjan vesivarastot alkoivat laskea viime vuoden puolella.

– Pohjoismaista on tehty sähkönsiirtoyhteyksiä Eurooppaan. Silloin kun täällä on edullista sähköä, se voidaan viedä Eurooppaan ja tietysti päinvastoin.

Fortumin pääanalyytikko Lari Järvenpää pitää polttoaineiden kallistumista ehkä merkittävimpänä syynä sähkön hinnan nousuun sähköpörssissä.

– Näitä polttoaineita, erityisesti maakaasua ja siihen liittyvää päästöoikeutta käytetään laajasti erityisesti Keski-Euroopassa ja Baltiassa. Koska olemme Pohjoismaissa osa isompaa eurooppalaista sähkömarkkinaa, joka on liitetty yhteen siirtokaapeleilla, niin osa hinnannoususta siirtyy Suomeen asti.

Pörssisähkön kallistuminen näkyy sähkölaskussa

Pohjoismaisessa sähköpörssissämarkkinahinta eli Spot-hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Spot-hinnan kallistuminen näkyy useimmille kotitalouksille viiveellä, sillä vain osa kotitalouksista on tehnyt Spot-hintaan sidotun sähkösopimuksen. Useimmilla on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus.

Määräaikaiseen sopimukseen Spot-hinnan nousu ei vaikuta sopimusaikana. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinta voi aika ajoin muuttua. Esimerkiksi Helen on ilmoittanut, että toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hinta nousee 12 prosenttia elokuun alussa. Helen on yksi Suomen suurimmista sähkön tuottajista ja myyjistä.

Sähkön hinnannousu on haaste kuluttajalle, joka haluaa säästää sähkölaskussaan. Pitkällä aikavälillä Spot-hintainen sopimus voi hyvinkin olla edullisin.

Määräaikainenkin sopimus suojaa hinnannousulta, mutta vain oman aikansa, sillä pörssisähkön kallistuminen valuu aikaa myöten kaikkiin sopimuksiin.

– Määräaikaisten sopimusten hinnoittelu pohjautuu hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin, ja koska sähkö hankitaan markkinoilta, sähkön hinnan nousu vaikuttaa myös näihin, sanoo Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa.

Pörssisähkölle on ominaista, että hinta vaihtelee voimakkaasti vuorokauden sisälläkin. Tarkka kuluttaja voisi siis säästää tuntuvasti käyttämällä sähköä silloin kun se on halpaa ja päinvastoin.

Käytännössä kuitenkin aika harva pystyy jatkuvasti seuraamaan sähkön hintaa.

– Eihän se kauhea realistista ole. Omakotitaloista yleensä puuttuu automatisoitu seuranta, mikä taas isoista kiinteistöistä voi löytyä, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.

Kotitaloudet ovat sähkön suhteen hyvin erilaisessa asemassa jo pelkästään lämmitysjärjestelmän vuoksi. Yksi ja sama sopimustyyppi ei sovi kaikille, Tähtikunnas toteaa.

Yllä olevassa grafiikassa on Vattenfallin hinnastoa. Hinta sisältää sähköpörssin määrittelemän sähkön hinnan, arvonlisäveron 24 % sekä Tuntisähkö- tai EKO Tuntisähkö -sopimuksen marginaalin ilman kampanja-alennusta. Spot-hinta on Pohjoismaisessa Nord Pool-sähköpörssissä muodostuva sähkön hinta jokaiselle vuorokauden tunnille.

Kotitaloudet voivat tehdä toistaiseksi voimassa olevia tai määräaikaisia sähkösopimuksia. Myös suoraan pörssihintaan sidottuja sopimuksia on tarjolla. Kuva: Sannimari Lehtilä / Yle

Hintojen nousu voi jatkua

Sähkön hinnan kehitystä on vaikea ennustaa. Päästöoikeuksien kallistuessa ja kuuman sekä tyynen sään jatkuessa, hinta todennäköisesti pysyy korkealla. Lisäksi hintaan vaikuttaa Loviisan ydinvoimalan tuleva vuosihuolto elokuun lopulta syyskuun lopulle.

Savon Voiman sähköntuotannon liiketoimintajohtaja Juha Räsänen arvioi, että hinnat pysyvät vielä syksylläkin korkealla.

– Sellaisia viitteitä on, että elo- ja syyskuussa on vielä melko korkeita hintoja, mutta ennustaminen on vaikeaa.

Fortumin pääanalyytikko Lari Järvenpää muistuttaa, että EU:n komissio esitti hiljattain uutta ilmastotavoitetta. Käytännössä se on hänen mukaansa jo merkinnyt päästöoikeuksien kallistumista.

Toisaalta sähkön osto- ja myyntisopimuksia tehdään muutamaksi vuodeksi eteenpäin niin sanotuilla johdannaismarkkinoilla. Lari Järvenpää arvioi, että näiden sopimusten perusteella nykyinen korkea hintataso saattaa olla jossain määrin tilapäinen ilmiö.

– Jos katsotaan kahden kolmen vuoden horisontilla eteenpäin niin markkinanoteeraukset ovat alempia kuin juuri tämänhetkinen hinta.

Fortum itse asiassa toivoo, että päästöoikeuksien hinta pysyy korkealla tasolla vaikka se tarkoittaa ainakin väliaikaisesti nousevaa sähkön hintaa kuluttajalle. Päästöoikeudet kuitenkin tekevät investoinnit uusiutuvaan energiaan kannattavaksi, Järvenpää sanoo.

Lisää aiheesta:

Miksi yhä vain harva ostaa sähkönsä pörssihintaan sidottuna, vaikka sen avulla voisi saada aikaan isot säästöt? Taustalla kolme syytä