1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. toisen asteen koulutus

17-vuotias Thy Nguyen vaihtaa Saigonin hälyn Suomeen ja Mänttään – lukio-opintojen jälkeen haaveena on suomalainen yliopisto

Suomalaislukioita Aasiassa mainostava Finest Future uskoo ulkomaalaisopiskelijoiden olevan ratkaisu pikkulukioiden opiskelijapulaan. Ensimmäiset kymmenkunta opiskelijaa Vietnamista ovat juuri saapuneet. Yrityksen tavoitteena on tuoda heitä vielä satoja.

Thy Nguyen (vasemmalla) ja Minh Tran ovat vanhoja koulukavereita Saigonista. Minh Tran kertoo, että äidin huolta pojan Suomeen lähdöstä helpotti sekin että hän tuli tuttujen kanssa. Kuva: Annu Passoja / Yle

Kun lukuvuosi elokuussa alkaa, useat Suomen lukiot saavat uusia oppilaita Vietnamista ja Uzbekistanista. Yltiöpäisenä yrittäjänä tunnetun Peter Vesterbackan tavoite on välittää ensi vuonna jo satoja nuoria maailmalta Suomen lukioihin.

Ensi askel on nyt otettu: kymmenkunta vietnamilaisnuorta totuttelee koleaan kesäsäähän Itä-Lapin Sallassa.

17-vuotias Minh Tran on tapahtuneesta itsekin aavistuksen yllättynyt. Hänen piti oikeastaan lähteä Yhdysvaltain Arizonaan, mutta hän opiskeleekin seuraavat kolme vuotta Salon lukiossa.

– En saanut huolestunutta äitiäni vakuutettua, että Yhdysvalloissa olisi pandemia-aikana turvallista. Suomi on eri asia ja kustannuksetkin ovat täällä halvemmat. Ja Suomihan on vähän kuin Arizona, rauhallinen ja luontoa ympärillä.

Samaa koulua Saigonissa (Ho Chi Minh) kävi myös Thy Nguyen. Nyt hän kiskoo villatakkia tiukemmin ympärilleen Lapissa, mutta kun lukukausi alkaa, hän istuu Mäntän lukion pulpetissa. Thy haki myös muualle kuin Suomeen.

– Joihinkin paikkoihin en päässyt sisään ja jotkut olivat liian kalliita. Tämä on minulle kaikin puolin sopiva.

Vesterbacka yrityskumppaneineen taas ajattelee, että aasialaisnuoret ovat juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee. Pienet lukiot saavat lisää oppilaita ja Suomi kielitaitoista työvoimaa, jos nuorista osaa jää pysyvästi.

Lue lisää aiheesta: Suomea uhkaa hidas nuorisokato – Angry Birds -pelin kehittäjä alkaa tuoda nuoria pieniin kuntiin ulkomailta: ''Vaihtoehto on, että lukiotoiminta loppuu''

Vaikeinta on puhekieli

Thy Nguyenin mainitsemat kustannukset tarkoittavat noin 800 euroa, jotka perhe maksoi suomen kielen opetuksen ja maahantulojärjestelyt hoitaneelle Finest Future -yritykselle, jonka osakkaisiin Vesterbacka kuuluu.

Yrityksellä oli jo valmiiksi yhteyksiä Vietnamiin, joten ensimmäiset markkinointiponnistukset suunnattiin hyvämaineiseen saigonilaiskouluun. Opettajalta Minh Trankin sitten kuuli maasta, joka ei aiemmin ollut juolahtanut mieleenkään.

Opetuksen ja majoituksen nuoret saavat ilmaiseksi, kuten suomalaisnuoretkin. Elämiseen Thy arvelee kuluvan muutama sata euroa kuukaudessa.

Vietnamilaisnuoret preppaavat suomen kieltä lähiviikkojen ajan Sallassa. Sitten he jakautuvat eri puolille Suomea. Kuva: Annu Passoja / Yle

Vietnamilaisnuoret kertovat moitteettomalla englannilla, että ulkomailla opiskelu on hyvin yleistä yliopistotasolla. Lukiotasolla se on harvinaisempaa, mutta ei mitenkään tavatonta.

Suomeen tulo tarkoitti uuden kielen opettelua etäopetuksena, aikaa oli puoli vuotta. Englannin seasta putoilee suomen sanoja, sellaisia kuin "puhekieli". Sen he otaksuvat tuottavan vielä ongelmia, koska Suomessa puhuttu kieli tunnetusti poikkeaa harvinaisen paljon siitä, mitä kirjoissa opetetaan.

– Opintojen kannalta kieli on kova haaste, mutta toisaalta tärkein aineeni fysiikka mittausmenetelmineen on kansainvälinen. Uskon, että pärjään, sanoo Minh Tran.

Myös Thy Nguyen luottaa selviävänsä, etenkin jos opettaja puhuu hitaasti.

Esikuvana Sallan malli

Nuoret preppaavat suomea kesälukiossa Sallassa, jonka esimerkkiä Peter Vesterbacka suitsuttaa. Pienessä Sallan lukiossa on 15 vuoden ajan opiskellut venäläisnuoria, jotka opiskelevat suomea ennen Sallaan tuloa.

Heistä 80 prosenttia on jäänyt Suomeen lukion jälkeen.

– He kotoutuvat Suomeen, jatkavat korkeakouluun ja työelämään. Tämä on loistava malli koko Suomelle, Vesterbacka sanoo.

Finest Future on rakentanut hakuportaalin, jossa lukiot kertovat painotuksistaan ja asumismahdollisuuksistaan. Haku tapahtuu yhteishaun kautta ja valinnat tekee rehtori. Nyt yritys suuntaa markkinointia Indonesiaan, Malesiaan ja Brasiliaan.

Lukiot maksavat markkinoinnista 2500 euroa vuodessa. Opiskelijoille kulut suomen opetuksesta ja maahantulojärjestelyistä ovat Vesterbackan mukaan 1400 euroa. Jatkossa suomea on tarkoitus opettaa vuoden ajan ennen maahan tuloa.

Peter Vesterbacka kertoo satojentuhansien aasialaisnuorten lähtevän jo lukioikäisenä opiskelemaan esimerkiksi Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Yhdysvaltoihin. Yrittäjän mielestä heitä pitää saada myös Suomeen paljon nykyistä enemmän. Kuva: Annu Passoja / Yle

Lukiolaki on uuden tilanteen edessä

Sen lisäksi että teräväpäiset nuoret kenties paikkaavat tulevaisuudessa Suomen työvoimapulaa, Vesterbacka näkee heidät välittömänä pelastuksena pienille lukioille. Alkavan lukukauden osalta yrityksellä on sopimus seitsemän kunnan kanssa.

Joukossa on Rautjärven, Luumäen ja Rantasalmen kaltaisia pikkukuntia, mutta myös Pori ja Salo, joissa lukioiden kuihtumisvaaraa ei ole. Salon lukion rehtori Juha-Markus Koistinen näkee kahden vietnamilaisoppilaan olevan osa koulun kansainvälisyystyötä.

– Kansainvälisyyteen velvoittaa nykyinen lukiolakikin. Olen itse toiveikas tämän kokeilun suhteen, olisi hienoa jos he jäisivät Suomeen.

Salossa on jo kyselty isäntäperheitä ja ehdokkaita on.

Kevään mittaan on ollut epäselvyyttä, saavatko lukiot valtionosuusrahoitusta myös näistä ulkomaalaisopiskelijoista. Opetusministeriöstä ei vastausta saa, koska asiaa tuntevat ovat lomalla.

Aiemmin opetusministerinä toiminut Jussi Saramo (vas.)on todennut, että julkisrahoitteista lukiokoulutusta ei ole tarkoitettu kolmansien maiden opiskelijoiden järjestelmälliseen kouluttamiseen. Vesterbacka itse sanoo, että pykälät on käyty juristien kanssa läpi ja valtionosuusrahoituksen saamisen pitäisi olla selvää.

Koistisen käsitys on, että asiaa selvitetään yhä. Salon lukiossa valtionosuus on reilut 6000 euroa lukiolaista kohden.

– Jos valtionosuutta ei saisi, niin ei se ole ratkaisevaa. Luokkiin mahtuu aina, jos tahtotilaa on, Koistinen toteaa.

Porissa ollaan samalla kannalla. Sivistystoimenjohtaja Esa Kohtamäki on tulkinnut pykäliä niin, että valtionosuus maksetaan myös uusista vietnamilaisopiskelijoista, mutta heidän opiskelunsa ei siihen kaadu, vaikka rahat jäisivät saamatta.

– Emme me voi sanoa, että "ei vaiskaan, lähtekää kotiin".

Minh Tran on kolmilapsisen perheen kuopus. Hän kertoo isänsä aina tukeneen ajatusta ulkomailla opiskelusta, äitiä ajatus vähän huolestutti. Kuva: Annu Passoja / Yle

Toiveissa yliopisto-opiskelut Suomessa

Kotiin Minh Tran pääsee käymään ehkä ensi kesänä, näin ainakin perhe toivoo. Nuorukaisen omat ajatukset ovat nyt Suomessa ja tulevassa lukuvuodessa. Hän on selvitellyt, mitä tuleman pitää.

– Luokkakoko on Suomessa pienempi ja ote opiskeluihin aktiivisempi. Vietnamissa yritämme oppia asioita ulkoa, Suomessa yhdistellään ja sovelletaan tietoa. En ole mikään asiantuntija sanomaan, kumpi on parempi, mutta pidän itse enemmän aktiivisesta opiskelusta.

Saigonin koulukaverilla Thy Nguyenilla on suunnitelmia jo lukion jälkeiseenkin aikaan. Hän haluaisi opiskella tapahtumatuotantoa.

– Mieluiten Suomessa, jos se on mahdollista. Jos ei, niin jossain päin Eurooppaa.

Päämäärätietoisella nuorella naisella on lista valmiina vapaa-ajan viettoon Mänttä-Vilppulassa.

– Ensimmäiseksi haluan saunaan, siitähän aina puhutaan. Toiseksi haluan kokeilla urheilulajia nimeltä jääkiekko, jota kaikki pelaavat, Thy mainitsee.

Vietnamilaisnuoret ovat viettäneet ensimmäiset päivänsä Suomessa Sallassa, kunnassa joka mainostaa itseään sloganilla "keskellä ei mitään". Se sopii molemmille.

– Saigon on täynnä ihmisiä, autoja, kiihdytteleviä moottoripyöriä. Kaikki se melu on oikeastaan aika stressaavaa, aprikoi Minh Tran kovin toisenlaisissa olosuhteissa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 23.7. kello 23 saakka.

Lue myös: Yli kymmenen kuntaa haluaa aasialaisia lukio-opiskelijoita – Peter Vesterbackan yrityksen välittämien opiskelijoiden rahoituksesta epäselvyyttä