1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Syyria

Eteläisessä Syyriassa siviilejä uhkaa uusi humanitaarinen kriisi – protesteista tunnetussa Daraassa tuhansia ihmisiä saarroksissa

Presidentti Bashar al-Assadin hallinnon uskotaan pelkäävän protestien leviämistä uudestaan. Etelä-Syyrian Daraa oli yksi niistä paikoista, joissa protestiaalto alkoi keväällä 2011.

Syyrian hallitusta tukevat joukot valtasivat Daraan takaisin heinäkuussa 2018, mutta tilanne on pysynyt levottomana. Kuva: Mohamad Abazeed / AFP

Ihmisoikeusjärjestöjen (siirryt toiseen palveluun) ja oppositiolähteiden (siirryt toiseen palveluun) mukaan tuhansia siviilejä on joutunut saarroksiin Daraan maakunnan samannimisessä maakuntapääkaupungissa.

Syyrian hallitusta tukevat joukot ovat eristäneet useita kaupunginosia. Daraa tunnetaan siitä, että se oli runsaat kymmenen vuotta sitten yksi presidentti Bashar al-Assadin vastaisen liikehdinnän tärkeimmistä alkupisteistä.

Alue ei ole koskaan oikein rauhoittunut, vaikka Syyrian turvallisuusjoukot ottivat sen uudestaan haltuunsa vuonna 2018.

Syyriasta väitöskirjaa valmisteleva tohtorikoulutettava Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta on seurannut kaupungin tilannetta.

– Noin 40 000 ihmistä on saarrettu alueelle, jonne ei ole annettu viedä ruokaa ja muita perustarvikkeita. Piiritys on ollut käynnissä 24. kesäkuuta alkaen, joten monet perustarvikkeet ja jotkut lääkkeet alkavat loppua.

Joidenkin raporttien mukaan sähköt on katkaistu ja myös vedenjakelun kanssa on ongelmia. Ihmisiä ei myöskään ole päästetty paikallisiin sairaaloihin.

Hauras paikallinen rauhansopu

Kuva: Otso Ritonummi / Yle

Assadia tukevalla Venäjällä oli keskeinen rooli vuonna 2018, kun sovittiin ehdoista, joilla Daraan alue pyrittiin rauhoittamaan.

Venäjän välityksellä sovittiin muun muassa, että iso osa kapinallisista liitetään osaksi alueen turvallisuusjoukkoja. Tämä on myös kasvattanut jännitteitä. Alueella on ilmeisesti tehty iskuja Bashar al-Assadin hallinnon kanssa yhteistyötä tekeviä entisiä kapinallisia vastaan. Aluetta seuraavien tutkijoiden (siirryt toiseen palveluun) mukaan eri ryhmien välillä on myös ajoittain väkivaltaisia ristiriitoja (siirryt toiseen palveluun).

Turvallisuusjoukot ovat perustelleeet saartoa sillä, että piiritetyllä alueella on aseita, jotka venäläiset sotilaspoliisit ovat vaatineet luovutettavaksi. Paikallisväestö on kiistänyt, että alueella olisi enää mitään merkittäviä asevarastoja.

Saarto mahdollisesti kosto vaaliboikotista

Saarrolle saattaakin olla toinen syy, joka liittyy toukokuun presidentinvaaleihin.

Presidentti Bashar al-Assad valitutti itsensä uudelle seitsemänvuotiskaudelle farssimaisiksi luonnehdituissa vaaleissa. Hän sai 95 prosenttia annetuista äänistä.

Daraassa osoitettiin mieltä vaaleja vastaan ja tehtiin myös iskuja hallitsevaa Baath-puoluetta ja vaalihuoneistoja vastaan.

– On hyvin symbolista, että Daraassa osoitettiin mieltä presidentinvaaleja vastaan, koska juuri siellä kansannousu lähti liikkeelle vuonna 2011, kertoo Tiina Hyyppä.

Presidentti Assad äänestämässä Asma-vaimonsa toukokuun presidentinvaaleissa. Kuva: Youssef Badawi / EPA

Daraassa puhkesi mielenosoituksia keväällä 2011, sen jälkeen kun turvallisuuspoliisi oli kiduttanut paikallisia nuoria. Nuoret oli otettu kiinni syytettyinä presidentti Assadin vastaisten iskulauseiden kirjoittamisesta paikallisen koulun seinään.

Rauhanomaiset protestit hallinnolle ongelma

Erityisesti rauhanomaiset protestit huolestuttavat Assadin hallintoa ja Daraan piiritys saattaa liittyä juuri presidentinvaalien boikotointiin.

– Kansannousun alusta asti rauhanomaiset protestit ovat olleet hallinnolle kaikista vaarallisin asia, eikä niinkään aseellinen vastarinta. Hallinto ei varmastikaan halua, että tällaista laajamittaista väkivallatonta protestiliikettä syntyisi uudestaan, Tiina Hyyppä sanoo.

Tohtorikoulutettava Tiina Hyyppä on seurannut Syyriaa pitkään. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Vuoden 2011 protestiaallon jälkeen alkanut sota on muuttunut jäätyneeksi konfliktiksi, jossa Venäjän ja Iranin tukemana presidentti Assad hallitsee suurinta osaa maasta, mutta mitään pysyvää ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Vanhat tutut keinot käytössä

Daraassa nähdään nyt uusinta siitä, millaista sodankäynti monin paikoin Syyriassa on ollut. Siviilialueiden eristäminen on ollut tärkeä osa Syyrian asevoimien tapaa sotia.

Esimerkiksi Damaskoksessa ja Aleppossa kapinallisalueita saatiin vallattua takaisin siviilien nälkään näännyttämisen ja ilma- sekä tykistöiskujen yhdistelmällä.

Taktiikkaa on selitetty muun muassa sillä, että Syyrian miehistöpulasta kärsinyt armeija halusi välttää kuluttavia katutaisteluja.

Jarmukin alue Damaskoksessa kärsi pitkään taisteluista ja Syyrian asevoimien piirityksestä. Vuonna 2014 otetussa kuvassa asukkaat tulivat kaduille, kun kaupunginosaan tuotiin avustustarvikkeita. Kuva: EPA / United Nation Relief and Works Agency

Syyrian hallinto on konfliktin aikana puolestaan syyttänyt kapinallisia siitä, että ne eivät päästä siviilejä poistumaan saarretuilta alueilta. Myös kapinalliset piirittivät aiemmin joitakin alueita erityisesti Pohjois-Syyriassa.

Kansainvälisen oikeuden perusteella siviilialueiden saarrot ja asukkaiden näännyttäminen nälkään ovat sotarikoksia (siirryt toiseen palveluun), vaikka sotilaskohteiden piirittäminen on lähtökohtaisesti sallittua.

Nälkään näännyttämistä ja pelottelua

– On tosi huolestuttavaa, että nopeasti on otettu käyttöön samat taktiikat kuin kansannousun alkuvuosina, eli ensiksi saatetaan käyttää aseita ihmisiä vastaan ja sitten saarretaan alue, Tiina Hyyppä kertoo.

– Lisäksi saarretun alueen yllä on lennetty sotilashelikoptereilla ihmisten pelottelemiseksi, hän jatkaa.

Helikoptereiden pelotevaikutus perustuu siihen, että Syyriassa niitä on käytetty tuhoisiin tynnyripommi-iskuihin siviilialueita vastaan.

Toistaiseksi Daraassa ei ilmeisesti ole tehty laajamittaisia ilma-iskuja, vaan piiritystä jatketaan ja myös yksittäisiä rakennuksia on tulitettu.

Ellei tilanteeseen löydy ratkaisua pitkittynyt piiritys uhkaa pahimmassa tapauksessa johtaa nälänhätään.

Lue lisää: Syyrian sota muuttui jäätyneeksi konfliktiksi eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi – Damaskoksessa arki on jonoja, pulaa ja sähkökatkoja

Katso: Ulkolinja: Syyrian loputon sota