1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. veneily

Veneen ruoriin saa tarttua melkein kuka vaan ja se näkyy nyt laineilla – alan konkarit kuvailevat menoa jo lähes villiksi länneksi

Merellä ja sisävesillä riittää nyt Suomessa ruuhkaa: veneilijöiden määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana voimakkaasti, ja se teettää lisätöitä viranomaisille ja meripelastukseen. Veneilyn suosion ohella tietämättömyys vesillä liikkumisen säännöistä on kasvanut.

Ruuhkaisilla vesistöillä, kuten Helsingin edustan merialueilla, veneilijöiden taidot korostuvat. Ahtaassa tilassa pitää osata väistää esimerkiksi hyvissä ajoin ennakoiden. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Helsingin edustan vesillä riittää ruuhkaa. Yhdellä silmäyksellä näkee risteilyaluksia, suppailijoita, melojia, moottoriveneitä, purjeveneitä, uimareita, vesijettejä ja kaupungin sisäistä vesireittiliikennettä kuljettavia lauttoja.

Kuitenkin vain murto-osalla kulkijoista on virallista pätevyyttä vesillä liikkumiseen. Merenkulun ammattilaiset löytyvät suuremmista laivoista ja reittiliikenteestä: he ovat laivojen kapteeneja ja päällystöä.

Lähestulkoon kuka tahansa saa hypätä melko isonkin veneen puikkoihin ilman ajokorttia. Riittää, että kuljettajalla on ikää 15 vuotta, sekä riittävä kyky ja taito. Näitä ei kuitenkaan määritellä missään, vaan veneen kuljettajan kyky ja taito ovat veteen piirrettyjä viivoja.

Miehistön kera vuokrattavien vuokraveneiden tai yli 24 metrin mittaisten huviveneiden kuljettamiseen vesiliikennelaki vaatii täysi-ikäisyyttä ja kuljettajankirjaa.

– Veneilykulttuuri ja vesillä liikkumisen etiketti on osin edellä mainituista syistä muuttunut paljon kymmenen viime vuoden aikana, Helsingin meriveneilijöiden hallituksen jäsen Aarne Seppänen toteaa.

Seppänen on itse veneillyt jo melkein 20 vuotta Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Saimaalla.

– Nykyään vesillä on vähän kuin villin lännen meininki, ja muiden veneilijöiden liikkeitä pitää ennakoida aiempaakin tarkemmin. Näin on varsinkin viikonloppuisin, mutta onneksi nykyinen statukseni mahdollistaa veneilyn myös viikolla, eläkkeellä oleva Seppänen naurahtaa.

Kun vesillä huomioidaan toisia, ennakoidaan tilanteita, pidetään nopeudet kurissa, niin kyllä täällä aika hyvin pärjätään sitten, Aarne Seppänen toteaa. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Pari viime vuotta ovat olleet käänteen tekeviä kohtia veneilyssä. Traficomin mukaan uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin kesäkuun loppuun mennessä reilut 4 000. Viime vuoden kokonaisluku oli noin 4 800.

Koronavuodet ovat lisänneet veneilijöiden määrää. Mukaan mahtuu kaikenlaisia kulkijoita, ja päälle päin onkin mahdotonta sanoa, kuka on veneillyt vuoden ja kuka 50 vuotta, Helsingin meripelastuseuran operatiivisen toiminnan päällikkö Jukka-Pekka Lumilahti toteaa.

– Erilaisten vesilläkulkijoiden määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti, kun on vesijettejä, suppailijoita ja muita. Näitä näkee myös kohtalaisen pitkällä Helsingin ulkovesillä.

Helteillä meripelastus joutuu antamaan usein apuvirtaa. Jääkaappit ja musiikintoistovälineet kuluttavat nimittäin paljon virtaa, ja akku voi loppua satamassa tai saaressa. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Vesiliikenteen määrän kasvu näkyy myös riskikäyttäytymisen lisääntymisenä.

– Mitä enemmän liikennettä on, sitä enemmän vesille mahtuu myös niitä, jotka ottavat riskejä. Meripelastuksessa se näkyy niin, että tilanteita tulee selvästi paljon aikaisempaan verrattuna, Lumilahti kertoo.

– Kun on enemmän veneilijöitä, taidot korostuvat. On ahtaampaa, ei ole tilaa ja pitää väistää huomattavasti paljon aikaisemmin.

Piittaamattomuudesta saavat osansa niin yksityiset veneilijät kuin viranomaisetkin

Eivät ihmiset huvikseen kuitenkaan törttöile vesillä, Lumilahti muistuttaa.

Monet ovat ajattelemattomia ja tekevät inhimillisiä virheitä: mukana ei ole kunnollisia varusteita, riittävästi polttoainetta tai ajetaan esimerkiksi alueilla, joissa ei saisi ajaa.

Jukka-Pekka Lumilahti korostaa tähystämisen tärkeyttä: mitä enemmän liikennettä, mitä ahtaammissa vesissä ollaan, ei enää riitä, että katsotaan näyttöjä tai silloin tällöin ikkunasta ulos, vaan pitää oikeesti tehdä sitä tähystämistä jatkuvasti, hän muistuttaa. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Lumilahden puhuessa hänen huomionsa kiinnittyy Helsingin Hernesaaren edustalla ajelehtivaan moottoriveneeseen. Vene on keltaisin erikoismerkein merkityn alueen sisäpuolella, josta ei saisi kulkea enää veneellä.

Toinen meripelastusseuran vene kiirehtii selvittämään tilannetta. Hernesaaren rantaa on alettu täyttämään, koska sinne ryhdytään rakentamaan uutta. Sen vuoksi siellä voi olla kymmenen metriä vettä yhdessä kohdassa ja metri toisessa, Lumilahti selittää.

Voi olla, että vene on ajanut vedenalaiseen kiveen tai vastaavaan, hän pohtii. Ohi kulkee koko ajan veneitä.

– Hernesaaren edustalta on aiemmin saanut ajaa veneellä, mutta nyt reittiä on muutettu maantäytön takia, ja se on osoitettu keltaisella erikoismerkillä. Veneilijät eivät sitä kuitenkaan huomaa tai tiedä, miksi erikoismerkki ylipäätään on paikallaan, Lumilahti arvioi.

Moni veneilijä jättää myös pelastusliivit pukematta. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Vaikka vapaa-ajalla vesillä liikkuvia kuohuttavat kovat nopeudet ja piittaamattomuus muita veneilijöitä kohtaan, saman kohtalon jakavat myös viranomaiset. Suomenlahden merivartiosto hoitaa vesillä muun muassa vesiliikenteen valvontaa, meripelastusta ja ensihoidon kuljetuksia.

– Veneet ajavat kovaa vauhtia läheltä ohi, kun olemme pysäyttäneet jonkin toisen veneen. Siitä aiheutuu rajua peräaallokkoa. Samaa tapahtuu, kun esimerkiksi hinaamme veneitä satamaan, Suomenlahden merivartioston Helsingin merivartioaseman varapäällikkö Jani Ratinen huokaisee.

Tavallinen viikonloppu on hyvin vilkas Helsingin edustalla niin liikenteen kuin viranomaistehtävien osalta, Jani Ratinen sanoo. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Hyvät merimiestavat ovat yhä useammalta veneilijältä hukassa sekä Seppäsen, Lumilahden että Ratisen mukaan. Vuosi sitten uudistunut vesiliikennelakikaan ei ole kaikilla hallussa, eivätkä myöskään perustavanlaatuiset vesiliikennettä koskevat kiellot ja rajoitukset, Ratinen huomauttaa.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on paljon vesijettikieltoaluetta, Helsingin alueella suuri osan rantojen tuntumasta eli vain väyliä pitkin saisi ajella. Samoin nopeusrajoitusalueet ovat hakusessa, kun vene ilmoittaa nopeuden solmuissa, mutta nopeusrajoitusopasteet ovatkin kilometrejä tunnissa.

– Osalla veneilyyn liittyy myös alkoholin käyttö. Niitä sitten käydään tuolta poimimassa, Ratinen sanoo.

Huvialuksilla tapahtuu melko vähän laittomia rajanylityksiä, ja suurin osa niistäkin Suomen itäisimmillä merialueilla. Rajavartiolaitos vartioi Suomen rajoja myös vesillä. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Vesille mahtuu liikkujia – turvallisesti

Palataan ajokortittomuuteen ja vesillä liikkumisen etikettiin.

Lisääntynyt veneilijöiden määrä näkyy siinä, että veneilijöiden osaamisen kirjo on laajentunut selvästi sieltä huonommasta päästä, Aarne Seppänen toteaa.

– Kokemattomuus näkyy. En usko, että se on piittaamattomuutta säännöistä, vaan ei tiedetä eikä ymmärretä mitä veneellä ajaminen on.

Toisten huomioimatta jättäminen ja huonontunut vesillä liikkumisen kulttuuri ärsyttää joskus, Aarne Seppänen myöntää. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Hiljaiset kohteliaisuussäännöt uupuvat myös monelta. Venematkan aikana vain noin puolet ohi ajavista veneilijöistä on tervehtinyt Seppästä, vaikka se kuuluu sanomattomana sopimuksena veneilyyn samoin kuin karavaanereilla, jotka tervehtivät toisiaan ohiajaessaan.

Vesille kyllä mahtuu kulkijoita, kun kaikki noudattaisivat vain yhteisiä pelisääntöjä. Jonkinlainen pikakoulutus ei olisi pahitteeksi, Seppänen pohtii. Hän itse kävi aikoinaan laivurikurssin ennen veneilyn aloittamista.

– Sanon vain, että jos ennen veneeseen astumista katsottaisiin vaikka tunnin mittainen video, missä käytäisiin läpi perusasiat, me oltaisiin aivan eri tasolla sen jälkeen.

Kun vuokravenesäännöstely muuttui sellaiseksi, että kuka tahansa saa vuokrata veneitä, se lisäsi vesillä kulkijoiden määrää entisestään. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Jonkinlainen kontrolli isompiin ja nopeisiin veneisiin ja muihin vesikulkuneuvoihin olisi ainakin hyvä olla, Ratinen miettii. Hyvä vesiliikennekäyttäytyminen lähtee kuitenkin jokaisesta itsestään, Lumilahti muistuttaa.

– Vaikka mikä tahansa ajokortti tai koulutus tehtäisiinkin, me tiedämme sen, että osalle se menee paremmin läpi.

Pitäisikö vesillä liikkuessa olla jonkin sortin ajokortti tai pikakurssi käytävänä? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 25.7.2021 klo 23:een asti.

Lue myös:

"Hommataan vene, mutta ei osata kulkea sillä", sanoo järvipelastaja – vesillä pärjää jo pitkälle, kun asenne on kunnossa ja ottaa toiset huomioon

Merten valtateillä on nyt vilkasta – venepoliisilla apuna 20 vesijettiä, merivartiosto huolissaan vuokraveneilijöiden taidoista