1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: Kreikassa rokotteen ottajille tarjotaan etuseteleitä, lisiä ja vapaapäiviä – onko palkitseminen pian arkea muuallakin?

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen. Linkki löytyy jutun lopusta.

Sara Saure. Kuva: Sara Saure / Yle, Ian Dagnall / AOP, kuvankäsittely Harri Vähäkangas / Yle

Ateenalaiselle klubille on kertynyt jonoa. Ovella tarkistetaan kännykkäsovelluksen avulla asiakkaiden rokotustodistuksia ja henkilöllisyyspapereita.

Liikkeenharjoittajat ovat toimineet viikon ajan "poliiseina ja lääkäreinä". Ravintoloiden, baarien ja elokuvateattereiden sisätiloihin pääsevät vain (siirryt toiseen palveluun) kahdella annoksella rokotetut tai koronan puolen vuoden sisällä sairastaneet.

Yritys saa itse päättää, ottaako se rokottamattomia asiakkaita ulkotiloihinsa. Silti tänä kesänä ravintoloitsijoiden ehkä suurin huoli on sakko joka voidaan langettaa, jos asiakkaat intoutuvat määräysten vastaisesti tanssimaan omasta pöydästään.

Kaikissa ravintolatiloissa kun olisi pysyttävä pöydissä. Edes pöytien välissä tai käytävillä ei saa tanssia, eikä konserteissa intoutua nousemaan paikaltaan.

Nopeuttaakseen laiskistunutta rokotustahtia pääministeri Kyriakos Mitsotakisin keskustaoikeistolainen hallitus vie rokottamattomat ahtaalle ja tarjoaa yhä enemmän ohituskaistoja rokottautuneille.

Aikuisväestön rokotuskattavuus olisi saatava reilusta 50 prosentista ainakin 70 prosenttiin syyskuuhun mennessä, koskien molempia annoksia. Rokotteiden alaikäraja on laskettu (siirryt toiseen palveluun) 15 vuoteen, ja kohta se lasketaan 12 vuoteen.

Rokottautumisesta on tehty myös mahdollisimman helppoa.

Rokotuspisteitä tulee yliopistojen kampuksille, ja syrjäkylissä koronapiikin saa liikkuvan yksikön vaunussa. Edes lomien ei anneta olla esteenä, sillä toisen rokoteannoksen voi siirtää kuuden viikon päähän.

Terveydenhuollon henkilöstöllä on edessä pakollinen (siirryt toiseen palveluun) rokottautuminen. Rokotteesta kieltäytyvät lomautetaan palkatta ja irtisanomisiakin on jo nähty työtehtävissä, joita ei voi suorittaa etänä.

Rokotekielteiset pitävät linjaa kiristyksenä, mikä on heijastunut mielenosoituksissa tällä (siirryt toiseen palveluun) ja viime (siirryt toiseen palveluun) viikolla.

Rokotevastaisten valistamiseen onkin valjastettu nyt koko yhteiskunta, kyläjohtajista pappeihin ja kulttuurielämän vaikuttajiin.

Kutkuttavin houkutin koronapiikille taitaa sittenkin olla taloudellinen etu.

Rokotteen ottaneet 18-25-vuotiaat ovat oikeutettuja 150 euron arvoiseen "Freedom Passiin" eli ilmaiseen rahaan, jota voi käyttää muun muassa matkailuun, elokuviin tai konsertteihin.

Perusteluna 150 euron bonukselle on ollut se, että nuoret ovat menettäneet pandemiassa opiskelukontaktit ja huvittelumahdollisuudet, eivätkä ole saaneet muuta taloudellista tukea.

Päätös nosti ikäryhmän rokotevaraukset välittömään nousuun.

Rokotetuille kaavaillaan myös alennuksia julkisen liikenteen kausikortteihin. Palkitsemistalkoisiin ovat liittyneet useat yritykset, jotka tarjoavat työntekijöille ylimääräistä palkkaa, raha-arpajaisia ja vapaapäiviä.

Joissakin EU-maissa rokotetuille on jo suotu helpotuksia, mutta näinköhän Kreikka näyttää tietä myös riihikuivalla rahalla palkitsemisessa?

Kalo Kalokairi!

Sara

Sitten kollegani Janne Toivosen poimintoja siitä, mitä Euroopassa on viikon varrella tapahtunut.

#SOME: Ainakin 43 000 rakennusta kärsi tulvissa – suomalaissatelliitit näkivät tulvatuhot

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Rankkasateiden aiheuttamat tulvat aiheuttivat Saksassa ja Belgiassa ennennäkemättömät tuhot, ja tuntuivat myös Luxemburgissa ja Hollannissa. Inhimillinen kärsimys oli mittaamatonta, kun esimerkiksi Ahrweiler ja Blessem kirjaimellisesti pyyhkiytyivät asuinkelvottomiksi.

Tätä kirjoitettaessa varmistettuja kuolonuhreja on yli 200, ja ihmisiä on edelleen kateissa. Belgiassa Liègen seudulla on kodittomana yli 10 000 ihmistä.

Eniten rakennuksia näyttää kärsineen Belgiassa, yli 27 000. Saksassa kuolonuhreja oli eniten, mutta rakennuksia kärsinyt vähemmän, runsaat 9 000. Tiedot perustuvat suomalaisen ICEYE-yrityksen satelliittidataan, josta tarkemmin täällä (siirryt toiseen palveluun).

FAKTA: Maahanmuuttajat tekevät useimmin työtä, joka ei vastaa heidän koulutustaan

Maahanmuuttajat tekevät selvästi kantaväestöä enemmän sellaisia töitä, joihin he ovat ylikoulutettuja. Asia selviää EU:n tuoreesta työvoimatutkimuksesta.

Myös Suomessa ilmiö on tuttu: moni korkeakoulutettu maahanmuuttaja siivoaa tai ajaa taksia.

TÄRPIT: Pohjois-Irlannin raja railona aukeaa (taas), jäsenmaiden ensireaktiot ilmastopakettiin

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. Kuva: Armando Babani / EPA

EU käy vielä viimeisillä kierroksillaan ennen elokuun lomakuukautta. Europarlamentaarikoista iso osa on jo vetäytynyt lomille.

Mutta vielä jatketaan hetki, tuoreimpana muun muassa Euroopan keskuspankin EKP:n (pääjohtaja Christine Lagarde kuvassa) eiliset päätökset, joista lisää tässä.

MINISTERIT JA ILMASTOPAKETTI

EU-jäsenmaiden ympäristöministerit makustelivat EU:n ilmastopakettia alkuviikosta Slovenian Ljubljanassa. Neuvotteluasemia pohjustaneen keskustelun ensireaktioita kuvattiin positiivisiksi.

– Kaikki maat etelästä pohjoiseen ja lännestä itään ovat ymmärtäneet sen, että ilmastotoimia tarvitaan ja että niillä on kiire, ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi.

Entä miten ilmastopakettiin sisältyvän uuden sosiaalirahaston tukien on määrä jakautua? Selvitimme asiaa.

POHJOIS-IRLANNIN KIPUPISTE

Brexit-keskustelu ottaa uusia kierroksia. Britannian brexit-ministeri David Frostin mukaan nykyinen sopimus on Pohjois-Irlannin osalta kestämätön. Tyytymättömyyttä herättävät erityisesti brittiläisten lihatuotteiden vientiin liittyvät rajoitukset.

Brexit-sopasta yhä sydämistynyt EU on suhtautunut kompromissinhakuun nihkeästi. Lisää aiheesta jutussamme.

URPILAINEN: EU:STA ON TULLUT KRIISIORGANISAATIO

EU on viime puolentoista vuoden ajan ollut kuin kriisiorganisaatio, sanoo EU:n Afrikka-komissaari Jutta Urpilainen. Hän perää vahvempaa Eurooppaa eli lisää yhteistyötä ratkaisuksi kriisiin, ilmastonmuutokseen ja digimurrokseen.

Yle Svenskan EU-kirjeenvaihtajan Rikhard Husun haastattelu ruotsiksi tästä linkistä.

UNKARI

Unkarin tilanne jatkaa hiertämistään. Maan pääministeri Viktor Orbán ilmoitti keskiviikkona Facebook-sivullaan, että hallitus aikoo järjestää kansanäänestyksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevasta kiistanalaisesta laista. Laki on kiristänyt suhteita muuhun EU:hun, jonka valtaosa tuomitsee Unkarin aikeet.

AREENA-VINKKI

Brysselin koneessa jatketaan Latinalaisen Amerikan teemalla ja kysytään, miksi eurooppalaisuuden jäljet näkyvät vieläkin niin vahvasti alueen kulttuurissa ja politiikassa. Haastateltavana on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.

ENSI VIIKOLLA: Valtiovarainministerit käsittelevät rahanpesua, sitten lomille

Maanantaina on vuorossa neuvoston kesän viimeinen kokous, kun valtiovarainministerit kokoontuvat epäviralliseen videoneuvotteluun (siirryt toiseen palveluun).

Neuvottelussa on määrä käsitellä jäsenmaiden elpymissuunnitelmia ja komission juuri tekemää rahanpesunvastaista lainsäädäntöehdotusta. Siinä ehdotetaan muun muassa uuden rahanpesua torjuvan viranomaisen perustamista ja 10 000 euron rajaa käteisellä tehtäviin ostoihin.

Eurooppa-kirje ilmestyy vielä ensi perjantaina ja jää sitten kesätauolle.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Voit keskustella kirjeestä perjantai-iltaan klo 23:een saakka.