1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Liettua

Sisäministeriö vakuuttaa viranomaisten varautuneen suuriin siirtolaismääriin Suomen rajoilla – Liettuan poikkeuksellista tilannetta seurataan

Sisäministeriö seuraa Liettuan tilannetta tarkasti. Siirtolaisia on tullut Valko-Venäjältä Liettuaan lyhyen ajan sisällä moninkertainen määrä verrattuna koko viime vuoteen. Asiantuntijat epäilevät, että Valko-Venäjä käyttää siirtolaisia hyväkseen politiikassaan.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen sanoo, että Suomessa on otettu opiksi aiemmista kokemuksista. Hieman alle 2 000 turvapaikanhakijaa tuli Venäjältä Suomeen vuonna 2015. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Sisäministeriö vakuuttaa, että Suomi on varautunut tilanteeseen, jollainen on parhaillaan käynnissä Liettuassa. Noin 1 400 siirtolaista on saapunut Liettuaan Valko-Venäjältä pelkästään heinäkuun aikana.

Tilanne on Liettuassa poikkeuksellinen. Viime vuonna Liettuaan pyrki 76 siirtolaista.

Asiantuntijat ovat epäilleet, että Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka käyttää siirtolaisia politiikkansa välineenä.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen on samaa mieltä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Siirtolaiset alkoivat tulla Liettuaan pian sen jälkeen, kun EU oli asettunut lisäpakotteita Valko-Venäjälle toukokuun lopussa.

– Ei tässä oikein mitään muuta johtopäätöstä voi tehdä. Tämä ilmiö, jossa siirtolaisia käytetään politiikan välineenä, näyttää koko ajan entistä tavanmukaisemmalta. Tästä meillä on esimerkkejä Turkin ja Kreikan välillä ja tuoreempi tapaus Espanjan ja Marokon välillä, Hulkkonen sanoo.

Suomikaan ei ole jäänyt osattomaksi ilmiöstä, jossa naapurimaa pyrkii vaikuttamaan toisen valtion asioihin siirtolaisten avulla.

Venäjän on epäilty päästäneen tarkoituksella siirtolaisia rajan yli (siirryt toiseen palveluun), kun hieman alle 2 000 turvapaikanhakijaa tuli itärajan yli Suomeen lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana.

Sisäministeriö: Paljon on tehty sitten vuoden 2015

Suomessa on ehtinyt tapahtua paljon sitten vuoden 2015. Silloisen pääministerin Juha Sipilän hallitus teki paljon muutoksia erityisesti ulkomaalaislakiin.

Suomeen ja muihin EU-maihin saapui 2015 ennätyksellisesti noin miljoona turvapaikanhakijaa, joista osa tuli Syyrian sodan jaloista, osa esimerkiksi Irakista ja Afganistanista. Suomeen asti turvapaikanhakijoita tuli yhteensä 32 000.

Sipilän hallitus tiukensi ehtoja, joiden nojalla turvapaikanhakijat saavat jäädä Suomeen. Hallitus tiukensi muun muassa perheenyhdistämisen edellytyksiä, valitusten muutoksenhakuaikoja lyhennettiin ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tiukennettiin.

Turvapaikanhakijoita saapui polkupyörillä Raja-Joosepin rajanylityspaikalle Venäjän puolelta vuonna 2015. Kuva: Yle

Hallitus myös käynnisti tuolloin varautumistyön, jolla pyritään valmistautumaan uuteen laajamittaiseen maahantuloon. Nyt työ on tuottanut hallituksen lakiesityksen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.

Esityksessä viranomaisten tehtävänjakoa selkeytettäisiin ja Maahanmuuttovirastolle annettaisiin laajamittaisen maahantulon tilanteessa operatiivinen johtovastuu.

Samalla muiden kuin viranomaisten osallistumista ulkomaalaisten säilöönotossa helpotettaisiin ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä parannettaisiin.

Vuosia kestänyt työ saa Hulkkosen sanomaan, että Suomi on varautunut laajamittaiseen maahantuloon hyvin. Tosin epäilyjäkin riittää.

– Ne, mitkä meitä aina mietityttävät, ovat resurssit. Jos tällainen tilanne olisi päällä, tarvitsisimme paljon ihmisiä, tiloja ja välineitä, Hulkkonen sanoo.

Varautumisen perusongelma on se, että sen lähtökohtana ovat koetut tilanteet. Varautuminen sellaiseen, mitä ei vielä osata nähdä, on vaikeaa.

Tämän takia sisäministeriön virkamiehet tarkkailevat nyt Liettuan tapahtumia, jos sieltä nousee esille uudenlaisia uhkakuvia.

Sisäministeriö haluaa uudistaa valmiuslakia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kantaa Liettuan tilanteeseen MTV:n haastattelussa viime viikolla (siirryt toiseen palveluun).

Hän penäsi hallitukselta suunnitelmaa sitä varten, jos itäraja jälleen aukeaa kuten vuonna 2015.

Vaikka Hulkkosen mukaan Suomen varautuminen on hyvällä tolalla, kaikki ei kuitenkaan ole valmista.

Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan valmiuslain uudistamista. Sisäministeriö haluaa, että uudessa valmiuslaissa otettaisiin huomioon myös laajamittainen maahantulo.

– Muutostarpeet liittyvät hyvin käytännönläheisiin asioihin kuten siihen, miten voimme käyttää henkilöstöä tilanteissa, joissa normaalit työvuorot ja -ajat eivät ole mahdollisia, Hulkkonen sanoo.

Tämän lisäksi valmiuslain yhteydessä pitäisi pohtia, miten viranomaiset voisivat ottaa tiloja käyttöönsä henkilöstölle ja varusteilleen.

Hulkkosen mukaan uuden valmiuslain valmistelussa pitäisi miettiä, miten hybridivaikuttaminen osana laajamittaista maahantuloa otetaan uudessa laissa huomioon.

Valmiuslaki tuli voimaan noin yhdeksän vuotta sitten. Laissa säädetään viranomaisten toimintavaltuuksista poikkeusolojen aikana.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella jutusta perjantaihin 23.7.2021 kello 23 asti.

Oikaisu 23.7.2021 kello 00:14: Tarkennettu tietoa turvapaikanhakijoiden määrästä. Suomeen saapui 32 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. EU:n jäsenvaltioiden alueelle noin miljoona.

Lue lisää:

Yle Liettuassa: Valko-Venäjältä tulleet rajanylittäjät tarttuivat tilaisuuteen, kun Lukašenka uhosi avaavansa rajan – irakilainen Firas haluaisi Suomeen

Rajavartiolaitos lähettää kaksi partiota Latviaan ja Liettuaan – taustalla Valko-Venäjältä laittomasti tulevien siirtolaisten suuri määrä

"Tilanne voi ryöpsähtää hyvin nopeasti", arvioi Suomen Liettuan-suurlähettiläs laittomia rajanylityksiä Valko-Venäjältä