1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Urho Kekkonen

Urho Kekkoselle tilattiin arvokas lahja, jota presidentti ei ikinä saapunut noutamaan – vuosikymmenten jälkeen se on vihdoin kunnostettu

Kekkosta varten teetetty vene jäi Imatran ilmailukerhon haltuun, ja nyt liki 60 vuotta myöhemmin se on vihdoin kunnostettu.

Veneen nimi on nyt kirjailtu juhlavasti sen keulaan. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Oli kesäkuu 1964, ja Imatralla oltiin innoissaan. Itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli tulossa avaamaan Immolan lentokentällä järjestettävää maatalousnäyttelyä, ja häntä haluttiin muistaa erityisellä lahjalla.

Maatalousnäyttelyn järjestäjä, Imatran Maamiesseura oli päättänyt hankkia Kekkoselle jämerän, lasikuituisen soutuveneen. Veneen oli rakentanut paikallinen venevalmistaja Sundell-Pieponen, ja lasikuituisen materiaalinsa puolesta se oli aikansa huippua.

– Tietysti se oli paikalliselle elinkeinoelämällekin sellainen näyttö, että täällä osataan, toteaa Imatran ilmailukerhon jäsen Hannu Koho.

Mintunvihreäksi maalatun veneen ajateltiin tulevan Kekkosella kovaan hyötykäyttöön, tunnettiinhan hänet kovana kalamiehenä ja lohisoudun ystävänä. Soutuvenettä pidettiin Imatralla vielä 1960-luvulla kalastukseen erityisen hyvin sopivana kulkupelinä ja niitä oli seudulla paljon.

– Ihmiset tykkäsivät, että kyllä se meidän seudun soutuvene käy Kekkosellekin, sanoo ilmailukerhon entinen puheenjohtaja Timo Pankka .

Timo Pankka ei ollut itse paikalla 15. kesäkuuta 1964 alkaneessa maatalousnäyttelyssä, mutta tuntee tarinan hyvin. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Koho ei ollut itse todistamassa tapahtumaa, mutta on asunut seudulla pitkään, ja tuntee tarinan varsin tarkasti. Näyttelyssä oli hänen mukaansa kaikkea erikoista elefanteista strippitelttaan, ja Kekkosen vierailu oli varsinainen kirsikka kakun päälle.

Tai olisi ollut.

Kekkoselle osui nimittäin maatalousnäyttelyn aikaan ilmeisesti muuta ohjelmaa. Hän ei koskaan saapunut Immolaan, ja soutuvene jäi pölyttymään varastoon vaille käyttöä.

"Ei sitä oikein mainostettu, ettei Kekkonen tullutkaan"

Perimmäinen syy Kekkosen poisjäännille on jäänyt unholaan, mutta selitykseksi on arveltu muun muassa Imatran vahvaa sosiaalidemokraattiedustusta, joka olisi saattanut olla maalaisliittotaustaiselle Kekkoselle liikaa.

– En kyllä tiedä, oliko mikään suurempi valtakunnan kriisi meneillään siihen aikaan. Ehkä vene ei ollut riittävän iso syötti, pohtii Timo Pankka.

Kuuntele tästä koesoudun aikana tehty haastattelu, jossa Imatran ilmailukerhon jäsenet Timo Pankka ja Hannu Koho kertovat Kekkosen veneen vaiheista.

Kuljetuskaan ei olisi Pankan mukaan koitunut valtavaksi ongelmaksi, sillä aivan lentokentän vieressä kulki ja kulkee edelleen rautatie.

– Kyllä tätä venettä kaksi miestä kääntelee ja kannattelee. Nykyaikana tosin tehdään paljon kevyempiä lasikuituveneitä.

Pettymys on maatalousnäyttelykansan keskuudessa ollut varmasti suuri. Pankan läheinen ystävä Puntalan kylältä oli tuonut paikalle peräti lehmiä.

– Ei sitä oikein mainostettu, ettei Kekkonen tullutkaan, mutta olisivathan ihmiset mielellään hänet nähneet.

Vene saa silmälasit

Joitakin vuosia onnetonta sattumusta myöhemmin vene siirtyi Imatran ilmailukerholle, jonka hallussa se on pysytellyt tähän päivään saakka.

Immolan lentokentän kiitotien päässä on kerhon saunatilat sekä pikkuinen lampi, jossa veneestä on riittänyt iloa jo monille soutelijoille. Vuosien aikana "Kekkosen vene" on palvellut kerhoa erilaisissa vapaa-ajan tarkoituksissa, kuten perinteisessä ilmailulajien välisessä kolmiottelussa.

Mies soutaa venettä kohti rantaa
Mustavalkoisessa kuvassa kaksi henkilöä soutaa.
Kekkosen veneelle on taas käyttöä Immolan Niemilammella, kuten oli myös vuonna 1978. Värillisessä kuvassa soutajana on Hannu Koho.

Kova kisakäyttö ja vuosikymmenet jättivät jälkensä, ja vene ajautui vähitellen heikkoon kuntoon.

Viime vuonna ilmailukerhon jäsen ja lasikuituisten purjekoneiden huollon korjauksen ammattilainen Kimmo Pulkki päätti laittaa veneen vihdoin arvoiseensa kuntoon. Rapistuneet laidat uusittiin, hankaimet vaihdettiin ja hilseilevät maalikerrokset ehostettiin alkuperäisillä kahdella vihreän sävyllä.

– Se mitä kuvista ja muistoista saatiin selville, koetettiin etsiä näitä nykyisiä värejä, ja löydettiin aika lähelle samat sävyt.

Veneeseen on nyt vaihdettu uudet airot ja hankaimet. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Keväällä veneen keulaan kirjailtiin valkoisella maalilla URKKI. Myöhemmin viereen on tarkoitus maalata vielä Kekkosen silmälasit tai kenties koko kasvokuva.

Kohtelias kiitos

Jos Kekkonen olisi veneensä hakenut, hän olisi epäilemättä hankkiutunut itse soutajan paikalle, arvioi Hannu Koho.

– Taisi se kansanmiehen imago olla sillä niin kova juttu, että olisihan hän mielellään käynyt kuvaan airot kourassa.

Kuvat jäivät ottamatta, mutta pettymys vaihtui vuosien aikana huvitukseksi. Syksyllä 1977, kymmenisen vuotta epäonnisen maatalousnäyttelyn jälkeen, ilmailukerhon lentäjiä oli kokoontunut saunomaan lentokentän läheisyyteen kerhon saunalle.

– Aamuyön tunteina joku muisti, että Kekkosellahan on nyt synttärit. Pojat lähettivät hänelle sähkösanoman ja lisäsivät, että venekin olisi täällä paikoillaan.

Kekkosen kiitos syntymäpäiväonnittelusta on kehystetttynä Imatran ilmailukerhon tiloissa. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Kekkonen vastasikin sähkeeseen. Vastaus tuli arvokkaasti kirjeellä, johon oli allekirjoituksen yläpuolelle kirjoitettu kirjoituskoneella ainoastaan päivämäärä sekä teksti: ”Kiittäen”.

Ehkä oli aika myöntää, ettei Kekkosella ollut huutavaa tarvetta soutuveneelle.