1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. verotus

Uutissuomalaisen kysely: Puolet suomalaisista kannattaa progressiivisempaa kuntaveroa

Professorin mukaan kuntien itse päättämä progressio johtaisi samanlaiseen verokilpailuun ja veropakolaisuuteen, josta juuri kansainvälisellä tasolla pyritään pääsemään eroon.

Viimeisin keskustelu progressiivisesta kunnallisverosta heräsi kuntavaalien alla, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen kuntavaalitentissä, että asiaa olisi syytä pohtia. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Hieman vajaa puolet suomalaisista kannattaa kunnallisveron muuttamista progressiivisemmaksi, jotta suurituloiset rahoittaisivat kuntien palveluita nykyistä enemmän, ilmenee Uutissuomalaisen kyselystä (siirryt toiseen palveluun).

Reilu kolmannes vastustaa ajatusta, ja 16 prosenttia ei osaa ottaa kantaa asiaan.

Progressiivinen vero tarkoittaa sitä, että suurituloisilla on korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla. Suomessa progressiivinen vero on esimerkiksi ansiotulovero. Kunnallisvero on tasavero, tosin pienituloisia suosivat vähennykset aiheuttavat jonkin verran progressiota kunnallisveroihinkin.

– Keskustelu aiheesta nousee esille aika ajoin, ja sitä käydään yleensä aika ideologisin ja tunteisiin perustuvin argumentein, kertoo Tampereen yliopiston julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Lasse Oulasvirta Uutissuomalaiselle.

Nykyistä jyrkempi progressio saa selvästi vahvimman tuen vasemmistopuolueiden kannattajilta ja pienituloisimmilta. Kokoomuksen kannattajat ja kaikkein suurituloisimmat puolestaan suhtautuvat siihen kielteisimmin.

Viimeisin keskustelu progressiivisesta kunnallisverosta heräsi kuntavaalien alla, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen kuntavaalitentissä, että asiaa olisi syytä pohtia.

"Ylemmät tuloluokat muuttaisivat matalan progression kuntiin"

Oulasvirran mukaan taloustieteissä on pidetty jo vuosikymmenien ajan selvänä, että vahvasti tulonjakoon vaikuttavat verot eivät sovi kuntien päätettäväksi.

Hän huomauttaa, että kuntien itse päättämä progressio johtaisi samanlaiseen verokilpailuun ja veropakolaisuuteen, josta juuri kansainvälisellä tasolla pyritään pääsemään eroon.

– Siitä seuraisi ei-toivottua muuttoliikettä, joka maan sisällä olisi vielä voimakkaampaa kuin maiden välillä. Ylemmät tuloluokat muuttaisivat matalan progression kuntiin vähentääkseen verorasitustaan ja köyhät korkean progression kuntiin saadakseen tulonjakoa, Oulasvirta sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa Suomessa – verotuksen pitäisi tasata tuloja, mutta se onkin yksi syy, joka kasvattaa varallisuuseroja