1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hevonen

Alisa Redman sai kuulla olevansa hullu, kun osti netistä kymppitonnien hevosen – Suomessa eletään nyt hevosbuumia, ja hinnat ovat pilvissä

Hevoskauppa käy tällä hetkellä niin kuumana, ettei kaikille ostajille riitä hevosia. Korona-aika on lisännyt harraste- ja ratsastuskouluhevosten kysyntää, kun moni on palannut harrastuksen pariin.

– Hevosen omistamisessa on hirvittävän iso vastuu. Moni ajattelee, että se on pelkkää ratsastamista. Minulle se on paljon muutakin, sanoo Espanjasta hevosen ostanut Alisa Redman. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Alisa Redmanin silmät loistavat, kun hän katselee hevostaan. Valkoinen Trisetum-niminen hevonen saapui Espanjasta Suomeen vajaa kuukausi sitten. Suomessa se sai lempinimen Tumppi.

Redman, 36, harrasti ratsasamista aktiivisesti lapsesta pitäen Tuomarinkylän ratsastuskoulussa. Parikymppisenä aktiivinen ratsastaminen jäi, ja Redman kiipesi hevosen selkään vain ulkomaanmatkoilla.

Häneen teki vaikutuksen espanjalainen hevoskulttuuri ja näyttävät esitykset, joihin yhdistyy esimerkiksi flamencoa. Viitisen vuotta sitten hän päätti, että jonain päivänä hän hankkii itselleen espanjalaisen hevosen.

– Se heppatyttö ja harrastuksen halu on kytenyt koko ajan. Mutta kun on ollut työkiireitä ja muuta, niin ei ole ollut intoa käydä ratsastustunneilla. Halusin oman hevosen ja Suomessa espanjalaisia ei riitä myyntiin asti. Sen takia se oli alusta lähtien selvää, että se pitää itse sieltä tilata ja hankkia.

– Tein klassisen virheen eli menin katselemaan ja kokeilemaan hevosia. Jokainen joka on käynyt katsomassa koiranpentuja, tietää mitä tapahtuu. Sitten minusta tuli hevosen omistaja, kertoo Alisa Redman. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Toukokuussa Redman kävi Espanjassa kokeilemassa hevosia, mutta sopivaa ei löytynyt. Hän päätyi käyttämään hevosagenttia, joka välittää yksityisten ihmisten hevosia sekä järjestää paperiasiat ja kuljetukset.

– En käynyt hevostani kokeilemassa eli hän on niin sanottu postimyyntihevonen. Aviomieheni sanoi, nettiostokseni saivat aivan uuden ulottuvuuden, Redman nauraa.

Hän kuitenkin painottaa, ettei hevosta kannata lähteä suin päin ulkomailta hankkimaan.

– Taustatyö pitää tehdä hirvittävän tarkasti. Olen käyttänyt kahta suomalaista eläinlääkäriä konsultaatioapuna. He ovat tarkastaneet kaikki röntgenkuvat ja lääkärintarkastukset.

Lisäksi Redman on saanut apua suomalaiselta espanjalaisten hevosten yhdistykselta Fin PRE:ltä.

– Hevoseni on poikkeuksellisen kallis, koska se on koulutettu ja vanhempi. Nuorempia ja vähemmän osaavia saa huomattavasti halvemmalla, sanoo espanjalaisesta hevosesta 22 000 euroa maksanut Alisa Redman. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Trisetumim hankkiminen ei tullut Redmanille halvaksi. Hän maksoi hevosesta 22 000 euroa. Hevosia saa ulkomailta puolet halvemmalla, mutta tämä on PSG-tasolle koulutettu.

– Minulle tämä oli hyvä vaihtoehto, koska minulla oli pitkä tauko ratsastuksesta. Halusin turvallisen hevosen, jonka historia on tiedossa. Se toki nostaa hintaa.

Redman laskeskelee, että kaikkineen hevosen hankkimiseen on kulunut rahaa lähes 30 000 euroa. Erilaisten varusteiden lisäksi kuluja on tullut eläinkäärin tarkistuksista ja röntgenkuvista. Hevosen kuljettaminen Espanjasta Suomeen kesti kaksi ja puoli viikkoa ja maksoi pari tonnia.

Hevosen ylläpitokustannuset ovat noin tuhat euroa kuussa.

– Mieheni vitsailee, että maksamme tonnin kuussa siitä, että saan siivota paskaa. Se pitää paikkansa, ja se on rentouttavaa, Redman sanoo.

Ihmiset ovat suhtautuneet Redmanin hevosen hankkimiseen ulkomailta myös epäillen. Kommentteja on tullut aviomieheltä ja vanhemmilta.

– Olen saanut kuulla olevani hullu. Sieltä tulee kuitenkin joku kolmijalkainen muuli, Redman kertoo kuulemistaan vitsailuista.

Redmanille tärkeintä on kuitenkin oma hevonen, jonka hoitamisesta hän saa paljon nautintoa.

– Aivot saa ihan eri tavalla narikkaan, kun tekee fyysistä työtä. Lakaisen käytäviä, siivoan karsinoita ja harjaan hevosia. En muista puhelinta, ja aika pysähtyy täysin. Ihminen palaa tietyllä tavalla juurilleen. Olen saanut siitä fiiliksestä kiinni, ja se on ihanaa.

– Olen taas se pikku-Alisa 8 vee, joka kulkee ämpäri keikkuen. Tämä on jotenkin niin sydäntä lämmittävää.

– Hän on täydellinen herrasmies. Hän on kiltti ja seurallinen, mutta ehkä vähän koiramainen luonne. Hän ottaa mielellään ihmisiin kontaktia. Jos on liian pitkä hiljaisuus, niin hän pitkästyy. Hän on tottunut, että Espanjassa on menoa ja meininkiä, Alisa Redman kuvailee Trisetum-hevostaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ratsastajien määrä lisääntynyt

Viime vuonna Suomessa oli 160 000 ratsastuksen harrastajaa. Suomen Ratsastajainliiton mukaan harrastajamäärä on lisääntynyt korona-aikana.

Kun moni muu harrastelaji on ollut jäissä, ratsastaminen on ollut mahdollista. Hevosten kanssa ollaan ulkona, ja kahden metrin turvaväli tulee luonnostaan. Talleilla on ollut jopa ruuhkaa.

– Suurin osa talleista raportoi, että ratsastustunnit ovat aika täynnä. Joudutaan myymään jopa ei oota, kertoo Ratsastajainliiton puheenohtaja Marjukka Manninen.

– Meillä on tutkimustietoa, että nuoret oppivat vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista eläimeen. Eläimen kanssa pitää olla johdonmukainen ja siitä pitää oikeasti pitää huolta. Jos hevosta kouluttaa, niin se on oppimisprosessia myös itselle, sanoo Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtaja Marjukka Manninen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Korona-aikana moni on palannut vanhan harrastuksen pariin.

– On ollut paluumuuttajia harrastuksen pariin. On otettu enemmän tunteja tai aloitettu uudestaan ratsastusharrastus. Monella on ollut vaikea harrastaa työn takia, jos on ollut paljon reissuja, mutta nyt on pystynyt sitoutumaan lajiin.

Manninen uskoo, että ratsastamisessa kiehtoo paluu juurille ja luontoon.

– Elävän eläimen kanssa toimiminen kiehtoo. Nykyihmiset ovat joutuneet erilleen luonnosta, ja tämä on turvallinen tapa päästä lähelle sitä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

8 minuuttia -ohjelmassa haastatetavana Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtaja Marjukka Manninen.

Pulaa hevosista

Ratsastuskoulujen oppilasmäärät ovat olleet kovassa kasvussa, joten myös hevosille on kysyntää. Sopivista hevosista on suorastaan pulaa.

– Terve, kiltti ja jonkin verran koulutettu ratsastuskoulukäyttöön sopiva hevonen on erittäin vaikea löytää. Yleensä sopivat hevoset ovat kuudesta vuodesta ylöspäin, ja kun niitä on tietty määrä, niitä ei voi tilata lisää, sanoo hevosten välittäjä Pekka Larsen.

Viime vuonna Suomessa oli 74 000 hevosta ja uusia varsoja syntyi 3 000. Kotimaiset hevoset eivät riitä vastaamaan kysyntään, joten niitä tuodaan tänne muualta Euroopasta.

Larsen on välittänyt hevosia jo vuosia. Aluksi hänen firmansa toi niitä Baltiasta, mutta nyt hevosia on etsittävä kauempaa kuten Puolasta, Hollannista, Belgiasta, Tšekistä ja Unkarista.

Alisa Redmanin espanjalaisen hevosen nimi on Trisetum. Se on latinaa ja tarkoittaa kauraa. Sillä on yllään espanjalaiseen hevoskulttuuriin kuuluvat barokkisuitset. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kun harraste- ja ratsastuskouluhevosten kysyntä on lisääntynyt, ovat myös hinnat nousseet. Ennen koronaa hevosesta piti maksaa 4 000–7 000 euroa. Nyt hinnat ovat 5 000–10 000 euroa.

Myyjien markkinat houkuttelevat myös huijareita.

– Myydään olemattomia hevosia. Tiedetään tapauksia, ettei hevosta ole ollut edes olemassa. Myydään hevosia, jotka eivät ole niin terveitä kuin niiden pitäisi olla. Kyllä siinä varovainen saa olla, kun hevosen tuolta ulkomailta ostaa, Larsen sanoo.

– Vertaisin hevosen ulkomailta ostamista tuontiautoon. Moni ei uskalla lähteä hakemaan autoa ulkomailta, mutta ne jotka ovat tehneet taustatyön, niin he saavat rahoilleen vastinetta ja vähän enemmän lisävarusteita, sanoo Espanjasta hevosen ostanut Alisa Redman. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Sama kohtalo kuin koronakoirilla?

Viime vuonna moni suomalainen hankki itselleen koiran. Samalla yleistyi kuitenkin ilmiö, missä koirista luovuttiin pian, sillä niistä ei pystytty pitämään huolta.

Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtaja Marjukka Manninen ei usko, että hevosille käy samoin kuin koronakoirille.

– Hevosten hankintahinta on iso, ja niitä ei niin helposti nyt saa. Välillä puhutaan, että pitäisi olla ajokortti ennen kuin hevosen hankkii eli että asiat ovat kunnossa ja ymmärretään, että mitä ollaan tekemässä.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun koronasta päästään ja normaalimpi elämä palaa.

– Hevosen pitäminen vie tietysti aikaa, ja jos töissä alkaa taas olla matkapäiviä, niin sitten hoksataan, ettei yksinkertaisesti pysty pitämään hevosta. Nuorisolle jokapäiväinen tekeminen ja huolehtiminen voi käydä raskaaksi, ja sitten hevonen lähtee myytäväksi.

– Tumpille on ollut jonoksi asti hoitajaehdokkaita. Kavereiden lapset ovat käyneet ratsastamassa sekä osaavampi kouluratsastaja, joka ylläpitää hevosen taitoja, sanoo espanajalaisen Trisetum-hevosen omistaja Alisa Redman. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Voit keskustella aiheesta 28. heinäkuuta klo 23 asti.

Lue myös:

Hevosopisto käy hevoskauppaa

Kun tuhannet hevoset juoksivat läpi veristen taisteluiden, pelkäävät niiden jälkeläiset nyt ilmapalloja ja potkulautoja: "Jännittäviä kokemuksia"

Olli Kinnunen asui yksiössä Helsingissä – sitten kolme miestä löi hynttyyt yhteen ja muutti maalle: "Me elämme tällaista ällöttävää maalaisromantiikkaa"

Nuori ravivalmentaja Iida Lantto onnistui yhdistämään kolmivuorotyön, ravikisat ja menestyksekkään valmennuksen

Heidi-Maria Viitanen ei kelvannut hevosalan opiskelijaksi kuuroutensa vuoksi – nyt hän avustaa kuurosokeita ratsastuksessa

Suomen ensimmäinen ravisimulaattori parantaa sekä ratsastajan että hevosen turvallisuutta – oikeaan tunnelmaan sillä ei silti pääse: "Hirnuu, mutta ei ymmärrä puhetta"

Ratsastusterapeuttien rinnalle on kasvanut monisatapäinen joukko hevosavusteisia ohjaajia – uusi ala sai ensimmäistä kertaa laatukäsikirjan