1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. broilerit

Suomalaiset syövät nyt eniten broileria ja kalkkunaa, mutta siipikarjanlihan tuottaja ei kulutuksen kasvusta pääse nauttimaan

Kuluttajien lihankulutus on siirtynyt yhä enemmän siipikarjan lihaan eli käytännössä broilertuotteisiin. Samaan aikaan tuottajat tuskailevat kasvaneiden kustannusten kanssa. Viljan hinnannousu on syönyt kannattavuuden.

Suomalaiset syövät nyt eniten siipikarjanlihaa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Syökää kanaa! -kehotus on toiminut tehokkaasti suomalaisten keskuudessa. Siipikarjanlihaa syödään koko ajan enemmän ja kasvun ei odoteta pysähtyvän ihan heti.

Tänä vuonna broilerin ja kalkkunan lihan kulutus on ohittanut sianlihan kulutuksen. Yhteensä linnunlihaa syötiin tammi-toukokuussa 64,2 ja sianlihaa 63 miljoonaa kiloa. Suomen siipikarjaliitosta kerrotaan, että broileria syötiin 60 miljoonaa kiloa.

Määrät ilmoitetaan luullisena lihana, jolloin luuttoman määrä on noin 80 prosenttia ja kypsennyshävikki 10-30 prosenttia tuotteesta riippuen.

Samaan aikaan sian- ja naudanlihan tuotanto on laskussa, mutta siipikarjanlihan tuotanto kasvaa kysynnän myötä. Oheinen tilasto kertoo tilanteen viime vuoteen asti. Nyt siipikarjan lihan kulutus on ohittanut sianlihan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaupassa punainen liha on jo monessa myymälässä väistynyt sivuhyllyille broileri- ja kalkkunatuotteiden tieltä. Liedon lihakauppa toimii paikallisen marketin yhteydessä ja myymäläpäällikkö Jenna Silfverin mukaan myös grillikaudella broilerituotteet tekevät kauppansa.

– Meillä menee hyvin broileria. Myydään useampi kymmenen kiloa viikossa marinoituna ja maustamattomana.

Pitkällä lihatiskillä on silti enemmän sian- ja naudanlihaa. Myymäläpäällikkö Jenna Silfverin mukaan niitä menee vielä enemmän grillattavaksi. Broilerin etuna on hinta.

– Edullinen liha se on naudanlihaan verrattuna. Se vaikuttaa joidenkin asiakkaiden ostopäätökseen, Silfver sanoo.

Kaupan hyllyillä broilertuotteiden rivi kasvaa.

Tuotantokustannukset nousussa

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Broileritiloilla tulopuoli ei näytä kasvavan lihan kulutuksen tavoin.

Varsinais-Suomi on siipikarjanlihan ydintuotantoaluetta Satakunnan ja Pohjanmaan kanssa. Laaksosen tilalla Marttilassa tuotetaan broilereita neljässä rakennuksessa, joihin odotetaan taas lähipäivinä 250 000 untuvikkoa. Tuotantokierto on sellainen, että vuodessa kasvaa kuusi, seitsemän erää.

Tuottaja Eeva Korimäki nostaa esiin alan nykyiset ongelmat. Ne kuulostavat varsin tutuilta suomalaisessa alkutuotannossa. Tuotantokustannukset nousevat, mutta se ei näy broilereista saatavassa hinnassa.

– Tällä hetkellä lihan hinta on vuoden 2020 alusta laskenut ja pohja nähtiin nyt tammikuussa. Samaan aikaan rehun hinta on vuoden alusta tähän päivään noussut tilallamme 20 prosenttia. Ollaan kannattavuuskriisissä tavallaan, Korimäki kuvaa tuottajan tilannetta.

Omalle työlle ei hänen mukaansa jää juurikaan palkkaa näillä tuotantohinnoilla. Kotimaisen viljan hinta on noussut, kuten myös ulkomailta tuotavien soijan ja muiden rehutuotteiden. Myös saatavuudessa on ollut ongelmia.

Tuottaja Eeva Korimäen mukaan alan kannattavuus on kriisissä. Kuva: Markku Sandell / Yle

Kuiva ja kuuma kesää ei lupaile hyvää viljasatoa, joten vehnän ja kauran hintojen uskotaan pysyvän korkealla.

Kulutus kasvaa, hinta ei nouse

Teurastamoille on viestitty tilanteesta, mutta vastakaikua ei ole kuulunut.

Kevään kuluessa broilerin kulutus on kasvanut viitisen prosenttia, mutta lisääntynyt kysyntä ei ole nostanut vähittäiskaupan hintoja. Eeva Korimäki ihmettelee kehitystä.

– Kaupan hintajaksot, jotka teurastamot antavat, ovat hyvin pitkiä. Niihin toivoisi sellaista, että jos nyt jo annetaan ensi vuoden hintoja, niin siinä olisi myös kuluihin joku mekanismi. Jos kulut täällä alkupäässä muuttuvat, niin niihin pystyisi reagoimaan näissä sopimuksissa, Korimäki pohtii.

Suomalaiset söivät alkuvuonna enemmän siipikarjan kuin sianlihaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Korimäki tuottaa broilereita Naapurin Maalaiskana -yhtiölle, joka on varsin tuore tulokas liha-alalla. Maajohtaja Samuli Eskola sanoo tuntevansa tuottajien ahdingon, mutta vähittäiskaupan hintajaksot lyödään lukkoon aina monta kuukautta etukäteen.

– Nyt lihatalot tekevät tarjouksia vähittäiskaupalle hintajaksolle, joka alkaa ensi vuoden helmikuussa, Eskola sanoo.

Paineet tuottajahintojen nousulle ovat olemassa, mutta keskustelu Eskolan kanssa antaa vaikutelman, että joka sentistä pitää erikseen vääntää neuvotteluissa kaupan kanssa.

Muuttuvien kustannusten huomioiminen pitkälti etukäteen hinnoittelussa on hankalaa.

Broilertuottajat ovat investoineet ja tuotantomäärien nousu on saatu tilakokoja kasvattamalla. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

Vuonna 2020 siipikarjanlihaa kulutettiin Suomessa 152 miljoonaa kiloa (luullisena lihana), mutta tuotettiin 145,3 miljoonaa kiloa.

Kotimaisen tuotannon ohella broilerinlihaa tuodaan muuan muassa Brasiliasta, Thaimaasta ja Liettuasta.

Lue myös

Lihaa kului Suomessa vähemmän kuin edellisvuonna – Miksi sika yhä ohittaa kanan usealla kärsänmitalla?

HKScan investoi Euraan – uusi linjasto välipalatuotteiden valmistukseen

Atrian jätti-investointi rakentuu kolmen vuoden aikana Nurmoon

Suomi on koukussa halpaan lihaan vaikka terveys, lihantuottajat ja ilmasto kärsivät – Lihaa pitäisi syödä vähemmän, sanovat suomalaiset Ylen kyselyssä

Marttilan suuri broilerikasvattamo kasvattaa rajusti tuotantoaan