1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. COVID-19

Kanta-Häme siirtyy epidemian perusvaiheesta kiihtymisvaiheeseen – yleisötilaisuuksien ja tapahtumien osallistujamäärää ei rajoiteta

Torstaina kokoontunut Kanta-Hämeen maakunnallinen pandemiaryhmä totesi, että Kanta-Hämeellä ei ole edellytyksiä jäädä perustasolle. Kanta-Häme siirtyy koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen. Testaus- ja koronajäljitystä kuormittavat tällä hetkellä ulkomaanmatkailijat.

Vaikka Kanta-Häme on nyt koronaepidemian kiihtymisvaiheessa, silti valoakin on tunnelin päässä. Valoa tuovat rokotukset. Kuvassa Riihimäen rokotuspiste Urheilutalolla toukokuussa, kun rokotukset ovat alkamassa kyseisessä paikassa. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Kanta-Hämeessä COVID-19-tapausten ilmaantuvuusluku 100 000 ihmistä kohden on tällä hetkellä noin 46. Positiivisten näytteiden osuus on noussut 2,3 prosenttiin. Muun muassa nämä seikat ovat vaikuttaneet siihen, että torstaina kokoontunut maakunnallinen pandemiaryhmä on todennut Kanta-Hämeen siirtyvän epidemiassa perusvaiheesta kiihtymisvaiheeseen naapurimaakuntien tapaan.

Kiihtymisvaiheesta huolimatta yleisötilaisuuksia ja tapahtumien osallistujamäärää ei rajoiteta. Lähikontakteja on kuitenkin vältettävä, ja noudatettava viranomaisten ohjeita turvalliseen kokoontumiseen liittyen.

Kanta-Hämeen ravintolarajoituksista valtioneuvosto päättänee ensi viikolla.

Puolet tartunnoista omasta maakunnasta

Tällä hetkellä ulkomaanmatkailijat kuormittavat testaus- ja koronajäljitystyötä koko maakunnan alueella. Silti ulkomaanmatkailun kautta ei ole toistaiseksi todettu merkittäviä määriä tartuntoja.

Pandemiaryhmän mukaan koronatartuntojen tartuntaketjut ovat maakunnassa pääosin tiedossa, joskin epäselviä ketjuja on todettu maakunnan kaikilla alueilla ja lisääntyvästi. Noin puolet tartunnoista on peräisin omasta maakunnasta.

Heinäkuussa todetuista koronatapauksista 74 prosenttia on rokottamattomia, 18 on saanut ensimmäisen rokotteen ja kahdeksan prosenttia täyden rokotesarjan.

Lue maakunnallisen pandemiaryhmän tiedote täältä (siirryt toiseen palveluun).

Nuorten rokotukset ja koulujen alku huolen aiheena

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen on huolissaan koulujen alkamisesta. Nuoria ei ole vielä rokotettu täydellä rokotussarjalla, eikä esimerkiksi pitkittyneiden koronaoireiden vaikutuksesta nuoriin ole tietoa.

– Nyt täytyisi pystyä suojaamaan nuoria erilaisilta lockdownin vaikutuksilta ja saada nuoret rokotettua. Tämä on varmasti muuallakin kuin Kanta-Hämeen alueella kysymys, joka tulee hyvin nopeasti vastaan. Meillä on alle kuukausi siihen, että koulut alkavat ja meidän pitäisi pystyä nuoriso suojaamaan, koska deltavariantti heidänkin joukossaan leviää.

Leskinen huomauttaa, että nuorikin voi sairastua vakavaan taudinkuvaan, vaikka riskiryhmään ei kuuluisikaan.

– Toivoisin tosiaan, että meillä on lisää aikaa ja lisää rokotteita saatavilla, jotta voidaan tehdä viisaita päätöksiä.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi Ylen aamussa, että yläkouluikäisten, eli 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten rokottaminen koronavirusta vastaan voidaan aloittaa yhtäaikaa koulujen alkamisen kanssa. Lue lisää aiheesta täältä.

Tunnelin päässä myös valoa

Vaikka Kanta-Hämeessä ollaan jälleen kiihtymisvaiheessa, jotain valoakin on tunnelin päässä.

– Kyllä se valo edelleen liittyy rokotuksiin. Vaikka täyden rokotussarjan jälkeen sairastuisikin, niin todennäköisesti vähemmän vakavaan tautiin. Ja vaikka tartuttavuus osalla säilyy, niin osalla se myös häipyy. Edelleen tie ulospääsyyn on rokotteiden kautta, Leskinen sanoo.

Leskinen kiittelee kantahämäläisiä siitä, että ihmiset ovat ottaneet hienosti rokotteita.

– Kaikki rokotteet, jotka Kanta-Hämeeseen tulee, päästään pistämään saman tien. Niitä ei hyllyyn jää.