1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. Vankityö

Kansallispuistot pyörivät vankivoimalla – kenttäpäällikkö Arto Pummila: "Ilman vankien työtä moni kansallispuisto jouduttaisiin sulkemaan"

Sadat vangit kunnostavat kansallispuistoja joka vuosi eri puolilla maata. Viime vuonna metsähallituksen työntekijät olisivat olleet helisemässä ilman vankityövoimaa. Esimerkiksi Sisä-Suomen puistoalueella kansallispuistojen kävijämäärä kohosi kolmanneksella.

Suomessa on tällä hetkellä 3000 vankia, joista 1000 on avovankiloissa. Sadat heistä työskentelevät vuosittain kansallispuistoissa, esimerkiksi täällä Pirkanmaan Helvetinjärvellä. Kuva: Yle / Ritva Tarkki

Vankien työllä on valtava merkitys Suomen kansallispuistoissa.

– Nuuksion, Seitsemisen ja Helvetinjärven kohdalla vankien tekemä työ on meille suorastaan elinehto. Resurssimme ovat sen verran rajalliset, että vaikka lisärahoitusta on saatu, ilman tätä vankityökuviota moni kansallispuisto jouduttaisiin sulkemaan, kertoo metsähallituksen kenttäpäällikkö Arto Pummila.

Ensisijaisia tehtäviä ovat polttopuiden ja jätehuollon järjestäminen. Ne hoituvat vankivoimin. Lisäksi reitit merkitään ja tarkastetaan. Keväisin kierretään katsomassa, että polut ovat auki ja kaatuneet puut raivataan tieltä. Kesällä uusitaan pitkospuita, rakennetaan siltoja ja korjataan rakennuksia.

– Tässäkin pojat ovat käyneet korjaamassa liiterin, eli lahonneet alimmat hirret on vaihdettu ja katto on uusittu,

Kansallispuistossa kaikki ovat ovat työtovereita keskenään. Kuvassa Metsähallituksen kenttäpäällikkö Arto Pummila (oik.) ja luontovalvoja Erkki Piilola, jolla on takanaan lähes vuosikymmen vankien työnohjaamista. “Jotain hyvää tässä vankityössä on tehnyt, kun kolme vuotta sitten tuli joulukortteja enemmän vangeilta kuin sukulaisilta.” Kuva: Mari Lukkari / Yle

Vuositasolla koko maassa kansallispuistojen ylläpitotöissä käy 300 – 400 vankia. Tyypillisesti yhden vangin työjakso kestää muutaman kuukauden.

Uudet ulkohuussit tarpeen

Koronan myötä suomalaiset löysivät kansallispuistoihin sankoin joukoin. Vuoden aikana kävijämäärä kasvoi esimerkiksi Sisä-Suomen kansallispuistoissa kolmanneksella, kaikkiaan 1,5 miljoonalla.

Pelkästään Seitsemisessä ja Helvetinjärvellä Pirkanmaalla kävijämäärä jopa tuplaantui, nousten Helvetinjärvellä yli 80 000:een. Se tarkoitti kansallispuistoille työmäärän kasvua polttopuihin ja jätehuoltoon liittyen.

Normaalit ulkohuussit eivät olleet enää ekologisia, sillä erottelevat kuivakäymälät eivät ehtineet toimia kompostoivina ja vaihtoastioiden määrä jouduttiin lisäämään merkittävästi. Hädän hetkellä vangit kutsuttiin talkoisiin.

– Nyt meidän vangit ovat olleet rakentamassa ulkohuusseja sellaisille paikoille, että säiliöauto pääsee ne tyhjentämään niin, ettei rasiteta paikallista luontoa, kertoo Vilppulan vankilan apulaisjohtaja Esa Suoranta.

Hän pitää yhteistyötä Metsähallituksen kanssa tärkeänä myös vankilan ja vankien näkökulmasta.

– Se on niin sanotusti kansallisomaisuuden ylläpitämistä, että ne kansallispuistot pysyy meidän käytössä. Samalla vanki pääsee tekemään merkityksellistä työtä ja kokemaan luonnon virkistävän ja eheyttävän vaikutuksen.

Esa Suoranta on Vilppulan avovankilan apulaisjohtaja. Arkkitehti Hugo Lindbergin suunnittelemassa, vuosina 1902 - 1907 nousseissa Jugend-tyylisissä rakennuksissa toimi vuoteen 1988 asti koulukoti. Kuva: Yle / Mari Lukkari

Suorannan mukaan Vilppulan vangit ovat vastanneet vessojen lisäksi siitä, että puistossa pääsee ylipäätään kulkemaan. Vankivoimin on uusittu pitkospuita ja siltoja

Viime vuonna Seitsemisessä oli Vilppulasta ryhmä tekemässä pärekattoja. Ja lista jatkuu.

– Kaikki pentagonin muotoiset grillit on täällä suunniteltu ja valmistettu. Jos niitä löytyy, voisi niihin pistää “made in Vilppula”-lätkän. Samoin opaskyltteihin, joiden teko onkin loputon urakka kun niitä uudistetaan ja rakennetaan uusia. Ison työn ovat tehneet, Suoranta kiittelee.

Parempi palkka ja työ luonnon keskellä

Vilppulan avovankilassa kansallispuistotyöt ovat kovin haluttuja. Siihen on monta syytä. Kansallispuistoissa työtä ei tehdä vankilalle vaan metsähallitukselle. Sen lisäksi, että työpäivä on aamusta iltaan vankilan ulkopuolella, myös palkka on parempi. Työstä maksetaan melkein viisi euroa tunnilta kun normaalisti vangin tuntipalkka on 1,05 euroa.

– Se on huomattava ero ja rahalle on tarvetta, sillä vankilan puolesta tarjoamme vain lounaan. Muun ruokailun vanki hoitaa itse, Suoranta kertoo.

Ilmajoella syntynyt Juha-Jaakko Hemminki on yksi Vilppulan avovankilan vangeista, joka käy töissä Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa. Niihin hän kulkee omalla autolla ja lähtö vankilalta on joka aamu kello 6:30. Takaisin vankilalla täytyy olla viimeistään kello 18:00.

Monen Vilppulan vangin tavoin myös Hemmingillä on takanaan pitkä tuomio. Vuonna 2014 tehty tappo vei miehen aluksi hoitoon Niuvanniemen oikeuspsykiatriseen sairaalaan. Neljän vuoden jälkeen hänet siirrettiin suljettuun vankilaan, joita mies kiersi eri puolilla maata. Lopulta, noin vuosi sitten, hän pääsi Vilppulan avovankilaan.

Vanki Juha-Jaakko Hemminki ajaa mönkijällä polttopuita Seitsemisen taukopaikalle. Vilppulan avovankilan rakennuksilla on hänelle suuri merkitys. “Ne on aika ylevöittäviä. Oon aiemmin entisöinyt museoviraston hommina vanhoja rakennuksia ja sieltä se on varmaan se innostus noihin vanhoihin rakennuksiin ja rakennustekniikoihin on tullut.” Kuva: Yle / Mari Lukkari

– Ei näitä voi edes verrata toisiinsa, voi liikkua vankilan alueella vapaasti ja kauppaan pääsee. Ylimahtava paikka, Hemminki kuvailee.

Vuonna 1977 syntynyt Hemminki on tehnyt töitä 10-vuotiaasta lähtien. Kaivinkonehommia, metsähommia ja navettahommia.

Vilppulan vankilassa hän aloitti kiinteistöhuollossa ja pesulassa, jonka pomo hoiti Metsähallituksen hommia. Luonnossa liikkumaan tottunut Hemminki kysyi pääsisikö mukaan.

Ja hän pääsi.

– Mieli on paljon virkeämpi kun saa olla luonnossa ja tehdä koko päivän töitä.

"Yksikin kaveri kuiville on miljoonan euron säästö”

Metsähallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyö alkoi vuosituhannen alussa. Myös Metsähallituksessa mähdään vankityön merkitys muutoinkin kuin kansallispuistojen kannalta.

– Kyllä tämä merkitys siinä vankeusrangaistuksen loppuvaiheessa on todella suuri, Arto Pummila aloittaa.

Ensimmäiset vangit olivat Nuuksiossa 2004 ja sittemmin toiminta on laajentunut ympäri maata. Tänä aikana vankeja on työskennellyt Metsähallituksella tuhansia. Pummila on nähnyt konkreettisesti sen mikä ympäristön vaikutus ihmiseen voi parhaimmillaan olla.

– Moni saa täältä keinoja täyttää päänsä muullakin kuin aineilla. Ja jos ajatellaan hyväksyttävyyttä, että vangit tulee sovittamaan tekojaan kansallispuistoon pitämällä reiteistä huolta, taukopaikoista huolta, rakenteista huolta, niin onhan se ihan älyttömän hieno juttu.

Seitsemisen kansallispuistossa on myös lampaita. Vankien tehtävänä on muiden töiden lisäksi antaa niille vettä. Kuva: Yle / Mari Lukkari

Hänen mukaansa vankityö on äärimmäisen tärkeää myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Se on myös osa Metsähallituksen yhteiskunnallista vastuullisuutta.

– Jos saadaan nostettua yksikin kaveri kuiville, niin se on vähintään se miljoonan euron säästö yhteiskunnalle. Eli tässä vaiheessa kun he ovat vapautumassa, heihin kannattaa todella satsata paljon.

Vuoden päästä Hemminki on vapautumassa vankilasta ja suunnitelmat ovat selvillä. Metsähommat jatkuvat, muun muassa.

– Sitten kun tuosta portilta ensi vuonna lähden, niin aluksi menen pohjoiseen kahdeksi viikoksi, sitten pidän viikon lomaa ja sitten mulla on neljä eri työpaikkaa. Rakennuksia ja metsähommia.