1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. käsienpesu

Korona teki käsienpesusta rutiinia – nyt halutaan selvittää, toisivatko tekoäly ja konenäkö hyötyjä käsihygieniaan etenkin terveydenhuollossa

Sairaalamaailman käsihygieniakäytäntöjä on seurattu Etelä-Pohjanmaalla ja Ruotsin Västerbottenissa helmikuusta lähtien. Nyt tavoite on saada terveydenhuollon ammattilaiset, insinöörit ja ohjelmistokehittäjät, laitetoimittajat ja yritykset samaan pöytään miettimään, miten hyvät hygieniaratkaisut monistettaisiin kaikkien käyttöön.

Käsihygieniasta huolehtiminen on tullut pandemian myötä aiempaa helpommaksi myös julkisissa tiloissa. Etelä-Pohjanmaalla mietitään muun muassa, miten desipisteiden sijoittelu olisi jatkossa optimaalista. (Kuvituskuva) Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Käsihygienia on ollut tapetilla koko koronapandemian ajan. Se on edullinen ja tehokas keino torjua infektioita.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty käsihygieniaan liittyvää kehitystyötä yhdessä Ruotsin Västerbottenin toimijoiden kanssa.

Helmikuussa alkanut Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen koordinoima Handtag-esiselvityshanke päättyy nyt heinäkuun lopussa. Siinä esille nousseita ideoita käsihygienian merkityksestä pandemioiden torjunnassa on koottu loppuraporttiin.

Tavoite on saada erityisesti terveydenhuollon käsihygieniaratkaisuihin liittyvä innovaatiokehitystyö alulle uudelle rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tässä työssä halutaan hyödyntää muun muassa konenäköä ja tekoälyä.

Periaatteessa ihan yksinkertaista

Yle uutisoi viime viikolla, että kaupparyhmittymissä arvellaan käsidesipisteiden pysyvän kaupoissa koronapandemian jälkeenkin.

Samaa mieltä on Handtag-hankkeen vetäjä Jussi Rasku.

Rasku toteaa, että käsienpesun hyödyt ovat olleet meillä yleisesti tiedossa aina. Käsienpesu kuuluu kuitenkin niihin asioihin, jotka tiedetään, mutta joita on vaikea toteuttaa.

– Kaikki tietävät, että pitäisi liikkua ja olla aktiivinen, mutta silti on vaikea toimia niin. Käsihygienian kanssa on samoin.

Pandemian myötä käsienpesumahdollisuuksien saatavuus ja helppous ovat parantuneet huomattavasti.

Lue seuraavaksi: Monet putsaisivat kädet ennen ostoksille menoa myös koronan jälkeen – kysyimme kaupoilta, mitä käsidesipisteille tapahtuu, kun pandemia on ohi

Rasku muistuttaa, että ennen koronapandemiaa käsipesulle piti aina mennä kaupan vessaan. Vaivalloista, ajatteli moni – ja oliko vessan ripojen koskettelemisesta lopulta enemmän haittaa vai hyötyä.

– Kuka olisi uskonut, että hyvä käsihygienia tulee ruokakauppoihin. Ilman koronaa sitä ei olisi tapahtunut, Rasku naurahtaa.

Rasku toteaa, että kirjallisuudesta käy selvästi ilmi infektioiden leviämisen ja huonon käsihygienian välillä. Hän muistuttaa, että myös Maailman terveysjärjestö WHO pitää käsihygieniaa yhtenä helpoimmista ja kustannustehokkaimmista tavoista torjua infektioita.

– Käsihygienian merkitys ja toisten huomioiminen infektioiden torjunnassa on kaikilla edelleen mielessä. Tämä on uusi normaali, missä käsidesi ja hyvä käsihygienia ovat itsestäänselvyyksiä.

Käsihygieniaan kannustetaan usein tekstikyltein ja -ohjein. Onko tekstiohje aina kuitenkaan tehokkain, miettii Handtag-hankkeen Jussi Rasku. (Kuvituskuva) Kuva: Silja Viitala / Yle

Arkimaailmasta sairaaloihin

Käsienpesumahdollisuuksien tuominen ihmisten ulottuville toimii arkimaailmassa. Miksi siis ei sairaaloissa.

Raskun mukaan käsihygienia on Suomessa terveydenhuollossa hyvällä tolalla, mutta maailmalla käsidesiannostelijan tuominen sairaalahuoneessa tai -käytävällä kaikkien ulottuville on ainakin osin vähän uudempi juttu.

Handtagissa on pohdittu esimerkiksi sitä, miten käsidesiannostelijat saataisiin sijoitettua optimaalisesti parhaaseen paikkaan, miten mahdollisimman moni saataisiin käyttämään annostelijaa ja miten terveydenhuollon henkilökunta tiedostaisi parhaiten käsihygieniaan liittyvät riskit toiminnassaan.

– Tietämys yksin ei riitä, mutta hyötyä siitä on. Myös sosiaalinen paine ja toimintakulttuuriseikat nousevat tärkeiksi. Yritämme miettiä käyttäytymisen muuttamisen kautta, millaisia vaikuttimia ihmisillä on.

Sosiaalista painetta luo esimerkiksi käsidesipiste, johon ohjataan näkyvästi lattiassa olevilla tarroilla.

Jos opastus on hyvin näkyvä, vaatii pokkaa, että pisteen ohi kehtaa kulkea käsiä desinfioimatta.

– SIlloin rikot jotain sosiaalista sopimusta. Se, että teet niin kuin muutkin, on tehokas keino, kun pitää muuttaa ihmisen käyttäytymistä.

Tavoite on kuitenkin, että kaikki vaikuttaminen ei tapahtuisi negatiivisen kautta.

Onhan se vähän surullista, että pelko korreloi hyvän käsihygienian kanssa. Että meidät pitää säikytellä toimimaan oikein.

Jussi Rasku

Ohjelmistoalan ammattilainen toivoo, että esimerkiksi pelillistämisen kautta löydettäisiin positiivisen kannustamisen keinoja.

– Onhan se vähän surullista, että pelko korreloi hyvän käsihygienian kanssa. Että meidät pitää säikytellä toimimaan oikein.

Konenäkö ja tekoäly avuksi

Raskun mukaan tekoäly, konenäkö ja muut teknologiset ratkaisut voisivat auttaa terveydenhuollossa monin tavoin.

Hoitotilanteiden riskihetkien kartoitus, mielikuvaharjoitukset mitä tapahtuu, jos käsiä ei desinfioi ja esimerkiksi potilasriskin ennustaminen ovat ilmaan heiteltyjä ideoita.

– Region Västerbottenilla on ollut kiinnostusta esimerkiksi potilaan riskitason ennustamisesta koneoppimisen ja tekoälyn avulla. Jos voitaisiin ennustaa potilaaseen liittyvä, huonon käsihygienian aiheuttama riski ja jollain tavalla tehokkaasti viestiä siitä, se ehkä auttaisi kohdistamaan terveydenhuollon henkilöstöresursseja tehokkaammin.

Käsien desinfiointiin voidaan kannustaa mm. käyttämällä hyväksi sosiaalista painetta. Handtag-hankkeessa toivottiin, että vaikuttamiseen löytyisi myös positiivisia keinoja. (Kuvituskuva) Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Tai toinen esimerkki:

Jos perinteistä ohjaustarraa ei voitaisi liimata sairaalan lattiaan eikä henkilö jostain syystä huomaisi käsidesipistettä, voitaisiin lattiaan heijastaa ohje, joka seuraisi henkilöä ja opastaisi hygieniapisteelle.

– Automaattisella suunnittelulla on paljon annettavaa, mutta ei kannata hirttäytyä siihen, että kaikkien ratkaisujen pitäisi olla korkeata teknologiaa. Monesti haasteet ovat pitkälti ihmisongelmia ja silloin ratkaisujenkin pitää olla ihmisläheisiä, Rasku sanoo.

"Jokun pitää tehdä miettimistyötä"

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on Raskun mukaan jo ilmaissut halunsa olla mukana Handtagin jatkohankkeessa.

Mukaan lienevät lähdössä myös Region Västerbotten, Uumajan yliopisto ja yliopistollinen keskussairaala, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja ehkä myös Oulun, Tromssan ja Luulajan yliopistoja.

Jonkun pitää tehdä sitä miettimis- ja kehittämistyötä. Vaikka sairaalat hyötyisivät siitä suuresti, heillä on operatiiviset tehtävät, jotka vievät valtaosan ajasta.

Jussi Rasku

Jussi Raskun mukaan sairaaloilla on tarve kehittää uutta, etenkin kun tekoälyn, konenäön ja vaikka robotiikan avulla voidaan tarjota entistä parempia ratkaisuja infektioiden torjuntaan.

– Jonkun pitää tehdä sitä miettimis- ja kehittämistyötä. Vaikka sairaalat hyötyisivät siitä suuresti, heillä on hoitoon liittyvät tehtävänsä, jotka vievät valtaosan ajasta.

Jos jatkohanke saa rahoituksen, tavoite on saada samaan pöytään terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat, insinöörit, laitetoimittajat…

– Ja esimerkiksi start up -yritykset. Tarvitsisimme jonkun, joka vie ratkaisut eteenpäin niin, että niistä tulee monistettavia, Rasku sanoo.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 27. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Konenäkö laski käsidesin käyttäjät sairaalapäivystyksessä ja kaupassa – yli kolmannes jättää huuhteen välistä, vaikka näytöllä vilkkuu kehotus

Roope Lipastin kolumni: Käsidesin maailmanennätys

4-vuotias Elli Talsi on ahkera käsidesin käyttäjä – hänellä on tärkeä viesti kaikille suomalaisille

Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä