1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Virologian professori Olli Vapalahti: Vielä ei ole rajoitusten poistamisen aika

Suomessa raportoitiin lauantaina 570 uutta koronatartuntaa, mikä on kesän korkein päiväkohtainen luku. Pandemian ajan on spekuloitu, jääkö koronavirus yhteiskuntaan pitkäksi ajaksi tai jopa pysyvästi.

Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti toivoo, että suomalaiset ottaisivat koronarokotteen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomen johtaviin virologeihin kuuluva Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti ei usko, että koronarajoituksia on tässä epidemiatilanteessa syytä ryhtyä poistamaan.

Suomessa raportoitiin lauantaina 570 uutta koronavirustartuntaa, mikä on tämän kesän korkein päiväkohtainen luku. Viimeisten kahden viikon aikana on kirjattu 4 386 tartuntaa, mikä on 1 690 enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana.

– Deltavariantti tarttuu herkästi ja kohtaamisia, tapahtumia ja juhlia järjestetään enemmän. Tilannetta on hankalampi kontrolloida, toteaa Vapalahti.

Vapalahti huomauttaa, että Suomessa on yhä runsaasti ihmisiä, jotka ovat toista tai jopa ensimmäistä koronarokoteannosta vailla.

Koronarokotteen ensimmäisen annoksen on THL:n mukaan saanut noin 3,6 miljoonaa ihmistä eli 64,9 prosenttia Suomen väestöstä. Toisen annoksen on saanut 30,9 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 1,71 miljoonaa ihmistä.

Kuitenkin tartuntamäärät ovat kasvussa.

– Kysymys kuuluu, voidaanko tämän tilanteen kanssa elää, että tartuntaluvut kasvavat. Jos tartunnat lisääntyvät, niin näillä rokotuskattavuusluvuilla ennemmin tai myöhemmin myös rajoituksia joudutaan lisäämään, jottei tilanne käy hankalaksi sairaalakuormituksen kannalta, Vapalahti arvioi.

Esimerkiksi HUS-alueella sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä ei ole neljännessä aallossa kasvanut samassa suhteessa tartuntojen kanssa. HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvelikin keskiviikkona Ylelle, että tartuntalukujen seuranta tulee jäämään vähemmälle merkitykselle, kuin sairaanhoidon kuormituksen seuranta.

Olli Vapalahti on sitä mieltä, että tartuntaluvut ovat kuitenkin yhä hyvä mittari kertomaan muun muassa tartuntariskistä reaaliaikaisesti, vaikka vakavien infektioiden seurannan merkitys vähitellen korostuukin.

Lisärajoitukset voivat tulla tarpeeseen

Pandemian ajan on spekuloitu, jääkö koronavirus yhteiskuntaan pitkäksi ajaksi tai jopa pysyvästi. Sen myötä on myös pohdittu, milloin rajoituksia ryhdytään lieventämään tai kokonaan poistamaan.

Virologian professori Olli Vapalahti ei usko, että tämän aika on vielä.

– Epidemiaa voidaan yhä hallita rajoituksin, enkä usko, että vaihtoehto rajoituksille on se, että viruksen voidaan vapaasti antaa lehahtaa.

Hän uumoilee, että rajoituksia voidaan joutua vielä jopa kiristämään.

– Ikävä kyllä myöhään ravintoloissa kokoontumiset ovat sellaisia tilaisuuksia ja paikkoja, joissa virus voi levitä, ja siten varmaan ensimmäisenä listalla.

Lisäksi Vapalahden mielestä rajoituksia tulisi harkita tehtäväksi etupainotteisesti.

– Jos tartuntamäärät ovat suuria, tartunnanjäljitys ruuhkaantuu ja eristyksiä sekä karanteeneja tarvitaan niin paljon, että se haittaa yhteiskunnan toimintaa. Jos rajoitteita tehdään, ei ole mielekästä odottaa, että tartuntaluvut vielä kasvavat. Tällöin toimien teho vähenee, sillä virus on jo päässyt leviämään laajalle.

Vapalahti uskoo myös, että yhtenä vaihtoehtona joudutaan todennäköisesti pohtimaan erilaisten "koronapassien" roolia yhteiskunnan auki pitämisessä.

Voit keskustella aiheesta 25.7. kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Koronapandemia ei ota loppuakseen, ja se väsyttää ja kiukuttaa – ihmisten motivaatio rajoituksiin alkaa olla koetuksella, uskovat asiantuntijat

Koronalle tietämättään altistuneet on yhä tärkeää saada selville – tartuntatautilääkäri: "Kaikki sairastuneet eivät halua kaikkia menojaan selvittää"

Tartuntamäärä kasvaa Euroopassa ja siihen on THL:n mukaan syytä varautua Suomessakin – viruksen ja rokotuksien kilpajuoksu määrittää syksyn suunnan