1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. eläimet

"Näin isoa en ole koskaan nähnyt" – Kaisa Nyberg löysi purjehdusretkellä luurangon, joka sai asiantuntijatkin ymmälleen

Nyberg ei päässyt retkikumppaninsa kanssa yhteisymmärrykseen lajista, joten hän joukkoisti asian Twitteriin. Asiantuntijat arvioivat, että luuranko kuuluu jollekin vesilinnulle, mutta varmuutta asiasta ei toistaiseksi ole.

Kaisa Nyberg löysi kummallisen luurangon Aspön saaresta Paraisilta. Kuva: Kaisa Nyberg

Kaisa Nyberg vietti 21. heinäkuuta kesäpäiväänsä Saaristomerellä purjehtien. Yksi etapeista oli Aspön saari Paraisilla, jossa hän kohtasi yllättävän näyn: pitkulainen ja tunnistamaton luuranko.

– Olen kova liikkumaan luonnossa. Vastaan on tullut hirvieläinten sarvia ja lintujen kauloja, mutta näin isoa en ole koskaan nähnyt. Luuranko oli jalkani pituinen.

Nybergin koira kummasteli kalliolla loikoillutta rankaa. Outo löytö sai myös Twitter-käyttäjät ymmälleen. Yksi veikkasi lohikäärmettä ja jakoi lyhyen Game of Thrones -videon vastauksensa yhteyteen. Kuva: Kaisa Nyberg

Alkoi heti arvuuttelu siitä, minkä eläimen jäänteet mahtaisivat olla kyseessä. Nyberg on nähnyt lähistöllä usein hylkeitä, joten ensimmäinen ajatus oli se. Toinen nopeasti mieleen tullut vaihtoehto oli turska tai jokin muu isompi kala.

Seurueessa ei päästy asiasta kuitenkaan yhteisymmärrykseen.

Kysytään yleisöltä

Lauantaina 24. heinäkuuta Nyberg katseli kuvia uudestaan ja päätti joukkoistaa ongelman muille ratkaistavaksi. Hän jakoi kuvat Twitterissä ja pyysi valistuneita arvioita – olihan hänellä runsaasti luonnossa vapaa-aikansa viettäviä ystäviä.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Arvauksia tuli läjäpäin. Hylje, pyöriäinen ja hauki olivat suosittuja veikkauksia. Mainittiinpa kieli poskessa myös krokotiili, alien ja Iku-Turso, jopa ikoninen Tyrannosaurus rex.

– Sitten muutama henkilö pohti, että olisiko se kuitenkin jokin pitkäkaulainen lintu, kuten joutsen. Olimme katsoneet kuvaa väärin päin. Pitkä osa olikin kaula eikä pyrstö, ja toinen pää, jota luulimme kallon osaksi, olikin lantio, Nyberg kertoo.

Samaan päätelmään tuli tviitin alla myös muun muassa Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

– Olisiko kuitenkin tuo päänomainen itseasiassa lantio. Silloin kallo puuttuu toisesta päästä ja ajatuksiin tulee joku pitkäkaulainen lintu, kuten vaikka joutsen, hän kirjoitti.

Asiantuntijat: Joutsen kävisi järkeen

Kysyimme asiaa lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemeltä. Hän tarkasteli kuvia kymmenisen minuuttia ja kertoi sitten oman valaistuneen arvionsa.

– En ole mikään luurankoasiantuntija, mutta jos pitäisi jotain arvata, niin sanoisin, että on se joutsen.

– Kaularanka on niin pitkä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon lintuihin ja rengastukseen erikoistunut intendentti Jari Valkama on samoilla linjoilla.

– Koko ja muoto viittaisivat tosiaan joutseneen. Todennäköisimmin ehkä kyhmyjoutsen, joka on tuolla alueella selvästi laulujoutsenta yleisempi, ainakin pesimäaikaan, hän sanoo.

Myös Valkama painotti, ettei arvio ole varma.

Emeritusprofessori: Todennäköisemmin jokin muu

Yle sai myöhemmin lauantaina yhteyden Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolaan.

Kuvien perusteella lintu ei ole joutsen, hän sanoo.

– Joutsenilla pitäisi olla 23 kaulanikamaa, ja tällä luurangolla niitä on mielestäni vain noin 18. Tämän perusteella luuranko sopisi paremmin merihanhelle tai merimetsolle.

Luurangon alkuperä saattaa jäädä kuitenkin ainakin jossain määrin hämärän peittoon. Nyberg jätti jäännökset saareen, sillä ne eivät olisi mahtuneet kunnolla veneeseen.

Nyberg tulkitsi luurankoa aluksi niin, että sen pitkä osa on pyrstö, ja toinen pää kallon osa. Myöhemmin tuli läpimurto, kun keskustelijat ehdottivat pyrstön olevan sittenkin kaula. Kuva: Kaisa Nyberg

Voit keskustella aiheesta 25.7. kello 23:een saakka.

Juttua päivitetty 24.7. kello 17:40: Lisätty emeritusprofessori Esa Hohtolan kommentti.