1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kahvi

Kaksi uutta tutkimusta kahvin ystäville: Sydän ei kahvista pahastu mutta aivot kutistuvat liian monesta kupillisesta

Kahvin maine on parantunut tutkimus tutkimukselta. Joitakin vuosia sitten kahvi pääsi pois syöpävaarallisten aineiden listalta ja on nyt jopa jonkinmoinen terveysjuoma. Liika on silti liikaa ja voi lisätä dementian riskiä, sanovat tutkijat.

Suomalainen juo päivässä keskimäärin kolme kupillista kahvia, kertovat kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tilastot. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Jos rinnassa muljahtelee tai tuntuu siltä, että sydän hakkaa ylinopeutta tai jättää lyöntejä väliin, moni miettinee, onkohan tullut juotua liikaa kahvia. Terveysammattilaisetkin (siirryt toiseen palveluun) yleensä listaavat kahvin yhdeksi mahdolliseksi rytmihäiriöiden aiheuttajaksi.

Laaja yhdysvaltalainen tutkimus tuli toiseen tulokseen. Sen mukaan kahvi ei kohtuullisesti juotuna ole syypää rytmihäiriöihin vaan jopa auttaa hillitsemään niitä.

Jama Internal Medicine (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että päivittäinen lisäkupillinen vähentää kolme prosenttia eteisvärinän eli flimmerin ja muidenkin rytmihäiriöiden riskiä. Flimmeri on niistä yleisin.

Kalifornian yliopistossa (siirryt toiseen palveluun) San Franciscossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin satojentuhansien ihmisten kahvinkulutuksen vaikutusta sydämen sykkeeseen. Seuranta kesti neljä vuotta, ja tuloksista puhdistettiin muun elämäntyylin ja terveyden vaikutukset.

– Kahvi on useimmille ihmisille kofeiinin päälähde. Sillä on maine rytmihäiriöiden aiheuttajana tai pahentajana. Me emme löytäneet mitään näyttöä sellaisesta. Päätelmämme on, että kahvista varoittelu tässä suhteessa on todennäköisesti perusteetonta, sanoo kardiologian professori Gregory Marcus.

Käsitys on peräisin vanhoista tutkimuksista, joissa oli pienet otokset; yhdessäkin tutkittiin pelkästään mieslääkäreitä, Marcus kertoo.

Hänen johtamassaan tutkimuksessa oli mukana 386 258 kahvinjuojaa brittiläisestä UK Biobank -tietokannasta. (siirryt toiseen palveluun) Heidän keski-ikänsä oli 56 vuotta, ja naisia oli hieman enemmän kuin miehiä. UK Biobankiin on talletettu tietoa puolen miljoonan ihmisen terveydestä ja geeniperimästä.

Joillakuilla on kahvikissan perimä

Tutkimuksessa ennakoitiin tulevien rytmihäiriöiden todennäköisyyttä kahdella tavalla: siitä, mitä ihmiset kertoivat kahvinjuonnistaan, ja mendelistiseksi satunnaistamiseksi kutsutulla menetelmällä, jossa etsitään ihmisten geneettisen vaihtelun syy-yhteyksiä heidän terveyteensä.

Osa ihmisistä on perinyt tietyn maksaentsyymin geenin kaksinkertaisena. Perimä panee heidän aineenvaihduntansa käsittelemään kofeiinia keskimääräistä rivakammin. Tällaisilla "nopeilla metaboloijilla" kofeiini häviää elimistöstä muita vauhdikkaammin.

Geenihavainnon takia tutkijoille tarjoutui tilaisuus testata kofeiinin ja rytmihäiriöiden suhdetta tavalla, joka ei riippunut ihmisten omasta raportoinnista. Sellaisesta koituu havainnointitutkimuksissa usein hämminkiä.

Seurannan aikana noin neljä prosenttia tutkimukseen osallistuneista sai rytmihäiriöitä. Geeneiltään ja siksi kahvimetabolismiltaan erilaisten ryhmien välillä ei havaittu eroa rytmihäiriöriskissä, ei edes heillä, joilla kyseisen geenin toiminta on häiriintynyt.

Tutkijat olisivat mielellään selvittäneet myös mahdollisia eroja suodatinkahvia hörppivien ja esimerkiksi espressoa siemailevien rytmihäiriöriskissä, mutta sellaiseen ei ollut käytettävissä pohjatietoja. Tässä valmistuu espressokupillinen baristojen kisassa Acehin kahvifestivaaleilla Indonesiassa viime maaliskuussa. Kuva: Hotli Simanjuntak / EPA

Vain kliininen satunnaistutkimus voisi lopullisesti osoittaa kahvin tai kofeiinin kulutuksen selkeät vaikutukset rytmihäiriöriskiin, tutkijat sanovat.

– Kahvin antioksidanteilla ja tulehdusta estävillä ominaisuuksilla voi olla merkitystä, ja myös jotkin kofeiinin ominaisuudet voivat suojata joitakin rytmihäiriöitä vastaan, arvelee Marcus.

Hän muistuttaa myös havainnoista, joita on alkanut kertyä kofeiinin ja etenkin kahvin suotuisista vaikutuksista muun muassa diabeteksen hillitsemisessä.

Kahvi pienentää aivojen volyymia

Hyvää asiaa voi olla myös liikaa, havaitsivat Etelä-Australian yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijat. Tutkimuksessa, joka kalifornialaistutkimuksen tavoin perustuu UK Biobankin dataan, päätellään runsaan kahvinjuonnin voivan lisätä pikku hiljaa muistisairauden riskiä.

37–73-vuotiaita tutkittuja oli 17 202. Heistä oli tiedossa kahvinkulutuksen lisäksi myös aivojen tilavuus ja monia terveyslukuja sekä sosiaalisia ja taloudellisia taustatekijöitä, joiden vaikutus tutkimustuloksiin pyrittiin eliminoimaan.

Tutkimus löysi dementiariskissä 53 prosentin eron ääripäiden välillä. Yhdellä laidalla ovat ne, joilta kahvia kuluu kuusi tai sitä useampi kupillinen päivässä, toisella ne, joille riittää kupillinen tai kaksi. Kahvi pienentää aivoja, tutkijat totesivat.

Aiemmissa tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että aivojen tilavuudella ja dementialla olisi yhteyttä. Osa tutkimuksista on jopa kumonnut sellaisen hypoteesin.

Myöskään tämä tutkimus ei ota kantaa siihen, mitä aivojen valkoisen tai harmaan aineen hupenemisesta tarkalleen seuraa aivojen toiminnalle tai ihmisen käytökselle.

Se kuitenkin tiedetään, että sekä harmalla että valkoisella aineella on merkitystä aistien toiminnalle ja motoriikalle. Lisäksi tiedetään, että aivoilla on taipumus kutistua, kun ihminen vanhenee, mikä joissakin tutkimuksissa on liitetty dementian puhkeamiseen.

– Havaitsimme toistuvasti, että runsas kahvin kulutus kulki selvästi käsi kädessä aivojen volyymin vähenemisen kanssa. Kuusi kupillista tai enemmän päivässä voi vaarantaa aivosairauksille, kuten dementialle ja aivoinfarktille, sanoo epidemiologi Kitty Pharm.

Hinta piristävästä vaikutuksesta?

Tutkijat myöntävät, että paljon lisätyötä on tarpeen sen selvittämiseksi, millä mekanismilla kahvi vaikuttaa aivosoluihin ja milloin vaikutus on negatiivinen, milloin positiivinen.

Kaikki kahvia juovat tietävät kokemuksesta yhden vaikutuksen: kahvi piristää. Virkeyden syynä on se, että kofeiini estää väsymystä säätelevän adenosiinin sitoutumista aivoissa reseptoreihinsa.

Tutkijat puntaroivat, viekö juuri se vähitellen aivoilta volyymia, vaikka välitön vaikutus on mieluinen. Vai tulevatko seuraukset mutkan kautta, esimerkiksi siitä, mitä kahvi tekee verenkierrolle, pohditaan Nutritional Neuroscience (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Tästä se lähtee, kahvin tie kahteen miljardiin kuppiin joka päivä. Suurimmat kahvintuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia. Tämä kuva on Keniasta. Kuva: WorldFoto / AOP

Kahvilla on ollut historiansa aikana välillä hyvinkin musta maine sekä terveyden että moraalin heikentäjänä. Omat lukunsa ovat luonnon köyhtyminen kahvinviljelyn vuoksi ja ihmisoikeusrikkomukset, joita kahvin takia tehdään edelleen, kun kahvipapuja poimitaan orjatyönä (siirryt toiseen palveluun).

1990-luvun alussa Maailman terveysjärjestö WHO antoi terveysvaroituksen: kahvi saattaa aiheuttaa syöpää. Kahvi päätyi karsinogeenisten aineiden listalle sillä perusteella, että muutamien tutkimusten perusteella kahvilla näytti olevan yhteys virtsarakon syöpään.

Vuonna 2016 WHO:n syöpätutkimusjärjestö IARC pyörsi päätöksensä ja ilmoitti, ettei kahvin syöpävaarallisuudesta ollut pätevää tutkimusnäyttöä, ei virtsarakon eikä muidenkaan syöpien suhteen, ja joskus jopa päinvastoin. Kahvi nimittäin näyttikin vähentävän maksa- ja kohtusyövän riskiä.

Vuosi sitten The New England Journal of Medicine (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistiin meta-analyysi, jossa yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijat vetivät yhteen 95 siihenastista tutkimusta kahvin, kofeiinin ja terveyden yhteyksistä.

Tutkimusten perusteella kahvi voi antaa suojaa sydäntauteja, diabetesta ja joitakin syöpiä vastaan, kunhan kulutus pysyy kohtuullisena. Liiallisesta kulutuksesta voi olla unettomuuden ja hermostuneisuuden kaltaisia seurauksia, jopa ahdistuneisuutta.

Suomalaiset juovat edelleen eniten kahvia koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna, vaikka koronapandemia on vähentänyt kulutusta kahviloissa ja työpaikkojen kahviautomaateilla. Kokonaiskulutus supistui Suomessa viime vuonna seitsemän prosenttia eli 9,3 kiloon henkeä kohden. 

Meta-analyysissä kohtuullisen kulutuksen rajapyykiksi osoittautui 400 milligrammaa kofeiinia, joko kahvista tai muista juomista. Kioskikupillisina mitattuna se tarkoittaa neljää tai viittä, hieman vajaina muumimukillisina samoin.

Kofeiini ei kuitenkaan näytä olevan kahvin terveellisyyden syy, sillä muut kofeiinipitoiset juomat eivät tepsi samalla tavalla.

Tutkijoilla ei ole varmaa selitystä kahvin voimalle, mutta joillakin jäljillä he ovat. Kahvissa on yhdistelmä magnesiumia, kaliumia ja B-vitamiinia. Niiden on osoitettu alentavan elimistön hapettumisstressiä ja tehostavan metabolismia.

Katso Yle Areenasta:

Dokumentti: Teen ja kahvin tie Eurooppaan. Tee, kahvi ja kaakao ovat nykyisin jokaisen aamiaispöydän suosikkeja, mutta asia ei aina ole ollut näin. Dokumentti palaa 300 vuoden taakse aikaan, jolloin näitä kolmea kasvia alettiin viljellä eteläisellä pallonpuoliskolla Euroopan tarpeisiin. Tarina teestä, kahvista ja kaakaosta on myös tarina orjuudesta, teollistumisesta ja globalisaatiosta.