1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Digiloikka

Digiloikka kuormitti yliopistojen lehtoreita: opetus ja tutkimus kärsivät – nyt Itä-Suomen yliopisto palkkaa opiskelijoita apuopettajiksi

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa runsaasti kontaktiopetusta etenkin alkuvaiheen opiskelijoille. Tavoitteena on kasvattaa opiskelijat yliopistoyhteisöön sekä saada heidät muuttamaan opiskelupaikkakunnille Kuopioon ja Joensuuhun. 

Yliopistot ja korkeakoulut ovat ryhtyneet toimiin helpottaakseen kuormittuneiden opettajien taakkaa. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Koronapandemiasta johtuva nopea siirtyminen etäopetukseen on ollut rankka sekä opettajille että opiskelijoille. Siirtymävaihe perinteisistä massaluennoista kohti monimuoto-opetusta ja digipedagogiikkaa on yhä käynnissä.

Teknologian haltuunotto opetuksessa on aiheuttanut osalle opettajista suuria vaikeuksia, mikä on esimerkiksi aiheuttanut laatueroja kurssien väleillä.

Yliopistot ovat reagoineet tilanteeseen eri tavoin.

Itä-Suomen yliopistossa tähän siirtymävaiheeseen on reagoitu muun muassa palkkaamalla osa-aikaisesti viisi opettajaa vertaistueksi ja 43 opiskelijaa opetusavustajaksi.

Opetusavustajia on ollut yliopistolla aiemminkin tarpeen mukaan, mutta ensi syksynä heitä työskentelee jokaisella laitoksella erilaisilla ja vaihtelevilla tehtävänkuvilla.

– Opetusavustaja voi työskennellä joko opetuksen tai tutkimuksen apuna. He tekevät sellaisia kevyempiä töitä, jotka vapauttavat opettajan aikaa muuhun, kertoo yliopistonlehtori Tuula Honkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Uudenlaisten opetustapojen haltuunotto on vienyt monien yliopistonlehtorien aikaa, jolloin myös tutkimus on voinut kärsiä.

– Tämä jakaa opettajakuntaa. Etenkin nuorilla perheellisillä tutkijoilla on varmasti ollut haasteita löytää aikaa tutkimukselle, mutta osa taas on kokenut etätyön tuonen rauhaa, toteaa yliopistonlehtori Helena Kantanen.

Itä-Suomen yliopisto seuraa koronan osalta aluehallintoviraston ohjeita ja rajoituksia ja reagoi tarvittaessa niihin. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Itä-Suomen yliopisto palaa kampukselle – mutta ei entiseen opetustyyliin

Itä-Suomen yliopistossa palataan tämän hetkisen suunnitelman mukaan syksyllä kampukselle ja niin sanotusti koulun penkille.

Jatkossa yliopisto-opetus on yhä useammin monimuotoista ja jopa monipaikkaista.

– Opetusjärjestelyt ovat muuttuneet. Kullekin opintojaksolle mietitään sille parhaiten sopivat opetusmuodot. Opetus on usein verkko- ja monimuotopedagogiikkaa ja voi sisältää siis kontaktiopetusta, verkko-opetusta ja itseopiskelua, toteaa Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Opetushenkilökunnan työmäärä yksittäisen kurssin tai opetustilanteen osalta on saattanut kasvaa. Tässä apuun tulevat opetusavustajat.

– Jos meillä on niin sanottu hybridiopetuksen tilanne, jossa opetetaan sekä luokassa että toiset ovat etänä, niin se on hyvin haasteellinen opettajalle. Siihen tarvitaan joku sparraaja varmistamaan, että teknologia toimii, kertoo yliopistonlehtori Helena Kantanen.

Yliopistolla puhutaan nyt digipedagogiikasta ja vuorovaikutteisuudesta.

– Emme me palaa vanhaan, se on ihan selvä. Totta kai me pyrimme täysillä hyödyntämään kaikki nämä korona-aikana hankitut teknologiset valmiudet ja kehittämään niitä edelleen, Kantanen pohtii.

Flippaus on yksi uusista opetustavoista, jolloin opiskelija käy itsenäisesti läpi teorian ja aihetta syvennetään lähiopetuksessa esimerkiksi ryhmissä.

Yliopistonlehtori Helena Kantasen mukaan massaluentojen aika on ohi, koska ne voidaan yhtä hyvin pitää verkossa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Alkuvaiheen kontaktiopetuksella houkutellaan opiskelijat yliopistopaikkakunnalle

Muutoksesta huolimatta Itä-Suomen yliopistossa niin sanottua lähi- tai kontaktiopetusta on edelleen suurin osa.

– Suurin osa opetuksesta on kontaktiopetusta etenkin ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoiden osalta, toteaa akateeminen rehtori Määttä.

Yliopistoilla elää edelleen huoli siitä, muuttavatko opiskelijat pysyvästi opiskelupaikkakunnilleen ja kasvavat näin osaksi opiskelijayhteisöä ja akateemista maailmaa.

– Me tietenkin toivomme, että opiskelijat muuttavat varsinkin opintojen alkuvaiheessa Kuopioon ja Joensuuhun, toteaa Määttä.

Aihe jakaa opiskelijoiden mielipiteitä; osa haluaisi opiskella etänä ja toisille lähiopetus ja opiskelijaelämä ovat tärkeitä.

– Opiskella voi nykyisin monella tavalla riippuen opintojen vaiheesta ja opintoalasta. Esimerkiksi harjoittelua ei voi tehdä etänä, eivätkä lääkärit voi opiskella etänä, toteaa Tapio Määttä.

– Totta kai tuemme myöhemmässä vaiheessa olevien opiskelijoiden siirtymää työelämään, se on meidän tehtävä.

Yliopistossa on myös opintoja, jotka voi suorittaa kokonaan etänä.

Opetusavustajien palkkaus syyslukukaudeksi aiheuttaa muutaman sadantuhannen euron kustannuksen. Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määtän mukaan opetuksen digitalisoituminen on pitkällä aikavälillä jopa 10 miljoonien eurojen investointi yliopistoille ja korkeakouluille. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP

Opiskelijoita on kuultu esimerkiksi tuhansien tekstiviestien avulla

Rehtori Tapio Määtän mukaan opiskelijoita on kuultu herkällä korvalla opetuksen suhteen.

– Opiskelijapalautteen mukaan verkko-opetuksen laatu on vaihdellut suuresti, mikä on ymmärrettävää, koska siirtymä etäopetukseen oli äkillinen.

Opintopistekertymien mukaan etäopetus on sopinut osalle opiskelijoista paremmin kuin aiempi opetustapa. Osa opiskelijoista taas kärsii kontaktien puutteesta.

– Etäopetus lähti sujumaan alkupaniikin jälkeen hyvin. Meille ylioppilaskunnassa on toiveena, että korona-aikojen käytännöistä otetaan hyvät puolet käyttöön, toteaa ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantuntija Pekka Koivaara.

Yliopiston tuki opiskelijoiden suuntaan saa kiitosta. Yliopisto muun muassa lähetti kaikille 12 000 opiskelijalle tekstiviestin, jolla kartoitettiin ongelmia.

– Yliopisto reagoi hyvin, ja tarttui korjaamaan ongelmat, jos niitä löytyi.

Aiheesta voi keskustella 27.7. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Korkeakouluopiskelijat ovat jaksamisensa äärirajoilla: "Korona tappaa paljon enemmän kuin tiedämmekään – se tappaa naurun, se tappaa hymyn"

Itä-Suomen yliopistossa aloittaa syksyllä lähes 3 000 uutta opiskelijaa – uusi lukukausi pyritään aloittamaan ilman rajoituksia