1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. matot

Lahoavasta mattolaiturista syntyi iso kiista – pesuvedet valuvat suoraan vesistöön, mutta eripura kunnostamisesta alkoi jo

Lappeenrannan kaupungin mukaan huonokuntoisen mattolaiturin käyttö ei ole enää turvallista, kun matonpesijältä meni jalka laiturin läpi. Osa kaupunkilaisista kannattaa legendaarisen laiturin kunnostamista.

Suljettu matonpesulaituri Lappeenrannan Halkosaaressa. Laituri kelluu vedessä ja seisontatynnyreiden kannet ovat paikallaan.
Halkosaaren mattolaiturin nostalgisuus vetoaa moniin lappeenrantalaisiin.

Aivan Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitseva Halkosaaren perinteinen mattolaituri on merkittävä osa kaupungin historiaa. Yli sadan vuoden ajan tässä on pesty mattoja suoraan Saimaassa, seisomalla mattolaiturin reunoilla olevissa tynnyreissä.

Muut kaupungin vanhat mattolaiturit on jo poistettu käytöstä tai muutettu nykyaikaisiksi, vesijohtoveden varassa oleviksi matonpesupaikoiksi.

Halkosaaren mattolaituria on kunnostettu vuosittain, ja viime vuoden kunnostustöiden yhteydessä sen katsottiin kestävän ainakin vuoden 2022 loppuun asti.

Kesäkuussa Halkosaareen suunnanneita matonpesijöitä kohtasi kuitenkin ikävä yllätys: kulku mattolaiturille oli estetty portein ja laituri suljettu pysyvästi.

Tällaiset kyltit ovat vastassa Halkosaaren mattolaiturille pyrkiviä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrannan kaupungin mukaan sulkemisen syy on yksinkertainen. Huonokuntoisen laiturin käyttö ei ole enää turvallista.

– Alkukesästä siellä sattui ikävä tapaturma, jossa henkilön jalka meni laiturin kannesta läpi. Totesimme, että parempi sulkea paikka, sanoo Lappeenrannan kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.

Samalla loppuu ikivanha tapa pestä mattoja Saimaassa.

Halkosaaren mattolaiturilla on Lappeenrannassa pitkät perinteet. Museoviraston arkistokuva on vuodelta 1958. Kuva: Matti Poutvaara / Museovirasto

Lappeenrannan kunnossapitopäällikkö Topi Kankaan mukaan laiturin käyttö olisi joka tapauksessa loppunut ensi vuoden lopussa kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien takia.

Vuonna 2019 tehdyssä Lappeenrannan kaupungin ympäristömääräyksessä (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että "mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistönkuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa."

– Moni ajattelee ympäristöasioissa, että mitä minun pieni tekoni vaikuttaa. Ympäristösuojelun kannalta tämä on viesti siitä, että jokainen voi tehdä ympäristön eteen asioita, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Sara Piutunen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.

Halkosaaressa mattoja on pesty tynnyreissä seisomalla. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Sara Piutusen mukaan Halkosaaren alueelta ei ole otettu vesinäytteitä, koska päätösten taustalla on laajempi ajatusmaailma.

– Koko Pien-Saimaa ei pilaannu matonpesusta, mutta sillä on paikallisia, pienempiä vaikutuksia. Mäntysuovassa on esimerkiksi aineita jotka voivat kulkeutua kalojen kiduksiin. Myös yleisen viihtyvyyden kannalta on kivempi, ettei siellä tarvitse tulevaisuudessa lillua mäntysuopavedessä, jos laiturit päätetään korjata.

Näkemykset eivät kohtaa

Osa lappeenrantalaisista on Sara Piutusen kanssa eri mieltä ympäristövaikutuksista. He haluaisivat jatkaa mattojenpesua vesistön äärellä ja kunnostaa Halkosaaren mattolaiturin entiseen loistoonsa.

Reilun parin kilometrin päähän Lappeenrannan keskustasta Korkkitehtaan rantaan on kerääntynyt helteisestä säästä huolimatta kymmenkunta ihmistä pesemään mattoja. He harjaavat mattoja maan päälle rakennetuissa nykyaikaisissa pesukaukaloissa.

Korkkitehtaan ranta on yksi neljästä Lappeenrannan kaupungin käytössä olevista matonpesupaikoista. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Anna-Kaisa Makkonen on paikalla ensimmäistä kertaa.

– Aiemmin olen käynyt Halkosaaressa. Maailma muuttuu, mutta olen hieman surullinen Halkosaaren puolesta, koska se on historiallinen paikka.

Myös Eki Elsilä on harmistunut.

– Olemme vaimon kanssa pesseet mattoja Halkosaaressa, siitä on tullut jokakesäinen perinne. Nyt sinne ei pääse, ja se harmittaa, hän huokaa.

Elsilä ei ole ajatuksineen yksin. Halkosaaren mattolaiturin suojelemiseksi perustetun adressin (siirryt toiseen palveluun) on allekirjoittanut tähän mennessä reilut 300 ihmistä. Heidän mielestään perinteinen pesupaikka on tärkeä osa kaupungin kulttuuria.

Adressin perustanut Riina Huoso on käynyt Halkosaaressa lapsuudesta asti perheensä kanssa.

– On aina ollut kesän kohokohtia, kun pääsee mattolaiturille pesemään mattoja, nauttimaan auringosta, rupattelemaan kuulumisia ja pulahtamaan uimaan. Koen, että Halkosaari on myös monelle muulle lappeenrantalaiselle tärkeä kesäperinne sekä kesänviettopaikka.

Huoso toivoo kaupungin huomioivan, että paikan ylläpitäminen tukisi ihmisten hyvinvointia ja toisi monille iloa.

– Tämä on enää harvoja kaupungin tarjoamia ilmaisia paikkoja, joihin ihmiset voivat kokoontua yhteen varallisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai uskontoon katsomatta.

Jukka Nakari haaveilee, että Halkosaareessa voitaisiin tulevaisuudessa järjestää vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten pienimuotoisia konsertteja ja teatteriesityksiä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Näkyvyyden lisäämiseksi asialle perustettiin myös oma Facebook-ryhmä. Ryhmän perustaja, lappeenrantalaislähtöinen Jukka Nakari ihmettelee erityisesti kaupungin ympäristönsuojelunäkökulmaa.

– Kun mietitään meidän lähikaupunkeja, Imatraa ja Kotkaa, siellä ei ole mitään tietoa mattolaiturien purkamisesta. Ympäristötutkimukset, mitä näistä on tehty, osoittavat, että mäntysuovan vaikutus on plus miinus nolla.

Halkosaaren laiturien säilyttämisestä on vireillä myös valtuustoaloite. Ennen valtuustoaloitteen käsittelyä laiturin kohtalosta ei tehdä lopullisia päätöksiä.