Hyppää sisältöön

Kyselytutkimus: Hyvin harva Rakkolanjoella asuva maksaisi vesistön kunnostamisesta – myöskään vesistön muutoksia ei osata arvioida

Vaikka Rakkolanjoen valuma-alueella asuvat pitävät tärkeänä vedenlaadun parantamista, veden riittävyyttä ja kalakantojen hoitoa, vesienhoitomaksun maksaminen ei innosta.

Rakkolanjoen alueella asuville kohdennettu kyselytutkimus on osa hanketta, joka tähtää Suomenlahden tilan paranemiseen itärajalla. Kuvituskuva. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Yli puolet Rakkolanjoen valuma-alueella asuvista ihmisistä ei halua avata omia kukkaronnyörejään vesistön tilan parantamiseksi.

Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) vastanneista vain seitsemän prosenttia olisi valmis maksamaan vapaaehtoista vesienhoitomaksua, jolla Lappeenrannasta Viipurin kautta Viipurinlahteen virtaavan Rakkolanjoen valuma-alue kunnostettaisiin tyydyttäväksi.

Maksuhalukkaiden vastaajien mielestä nykyisten sukupolvien tulee turvata riittävät ja puhtaat vesistöt myös tuleville sukupolville. Näistä vastaajista kaikilla oli korkeakoulututkinto.

Ne asukkaat, jotka olivat valmiina maksamaan vapaaehtoista vesienhoitomaksua, maksaisivat sitä noin 15–20 euroa vuodessa.

Vastaajien mukaan tärkeimpiä vesien hoitoon liittyviä asioita vedenlaadun parantaminen, veden riittävyyden turvaaminen joissa ja järvissä sekä vaelluskalojen nousu ja kalakantojen hoito.

Vastaajilta kysyttiin, onko alueen vesistöissä tapahtunut heidän mielestään viimeisen vuosikymmenen aikana muutoksia ja jos on, minkälaisia muutokset ovat olleet. Vastaajista suurin osa eli 51 prosenttia ei osannut sanoa onko muutoksia tapahtunut. Viidenneksen mielestä muutoksia on tapahtunut enimmäkseen huonompaan suuntaan ja hieman yli kymmenesosan mielestä parempaan suuntaan. Muutoksia ei ollut havainnut 15 prosenttia vastaajista.

Samankaltaisia tuloksia myös Virojoelta

Rakkolanjokeen on ohjattu Lappeenrannan kaupungin puhdistettua jätevettä vuosikymmenten ajan.

Vuotuinen hyöty Rakkolanjoen vesistön vedenlaadun paranemisesta olisi tutkimuksen tulosten perusteella asukkaille noin 197 000– 263 000 euroa ajanjaksolla 2021–2027.

Rakkolanjokea koskevaan kyselyyn saatiin 242 vastausta eli vastausprosentti oli 24.

Rakkolanjoen vesistöalueen pinta-ala on noin 622 km2, josta 370 km2 on Suomen puolella.

Kysely toteutettiin osana SEVIRA-hanketta (siirryt toiseen palveluun), joka tähtää Suomenlahden tilan paranemiseen itärajalla parantamalla mereen virtaavia jokien kuntoa.

Hankkeessa on selvitetty Rakkolanjoen lisäksi Virojoen ja Sestrajoen tilannetta ja kartoitettu kansalaisten halua osallistua oman alueensa vesistöistä huolehtimiseen esimerkiksi kansalaisseurannalla.

Myöskään Virojoen alueella ihmiset eivät ole kovinkaan innostuneita seuraamaan vesien roskaisuutta, näkösyvyyttä, levä- ja jäätilannetta tai meduusojen määrää. Näistä kysyttäessä yli puolet vastasi varmasti tai melko varmasti ei.

Jo aiemmin on todettu, ettei itäiseen Suomenlahteen laskevien huonokuntoisten jokien kunnostaminen onnistu yksin viranomaisten voimin.

.
.