1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Punkstoo paisui musiikkialalla jopa koronaa suuremmaksi keskusteluksi – kysyimme, miten keikkapaikat aikovat kitkeä häirintää ja ahdistelua

Yksittäisten ihmisten valvominen suuressa yleisössä on lähes mahdotonta, joten on tärkeää että ilmoituskynnys on matala, sanovat keikkajärjestäjät. Järjestäjillä on vastuu tilojen turvallisuudesta, vaikka häirintää harjoittavat yksilöt.

Haastatellut keikkajärjestäjät aikovat ottaa nyt käydyn keskustelun vakavasti ja parantaa tilojensa turvallisuutta. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Musiikkialalla tapahtuva seksuaalinen häirintä on aiheena kytenyt viimeistään #metoo-kampanjasta lähtien, mutta vasta tänä kesänä keskustelu roihahti kunnolla liekkeihin. Anonyymi Punkstoo-niminen Instagram-tili jakoi kokemuksia punk-piirien ahdistelusta ja väkivallasta, mutta sen jälkeen keskustelu levisi nopeasti myös muihin genreihin.

Myös konkreettisia muutoksia on peräänkuulutettu ja luvattu: esimerkiksi moni keikkajärjestäjä ja bändi on viimeisen viikon aikana ilmoittanut sosiaalisessa mediassa, että häirinnälle, naisvihalle ja syrjinnälle on nollatoleranssi ja tilojen turvallisuutta halutaan lisätä.

Päivitysten kirjoittamisesta on kuitenkin vielä matkaa käytännön toimiin. Kysyimme festivaali- ja keikkajärjestäjiltä sekä Musiikkojen liitolta, mitä käytännössä voidaan tehdä, jotta häirintää ja väärinkäytöksiä saadaan kitkettyä alan tapahtumista

.

Mikko Merimaan mukaan on hyvä, että nyt käytävä keskustelu pakottaa jokaisen tarkastelemaan omaa toimintaansa, myös Tavastia-klubilla. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Helsingin Tavastia-klubin ohjelmavastaava Mikko Merimaa sanoo, että ilmiö on ollut puheenaiheena viime aikoina kaikissa alan tapaamisissa.

– Korona on jäänyt kakkoseksi. Ainakin oma fiilikseni on, että asia on otettu äärimmäisellä vakavuudella ja kaikki ovat sitoutuneita tekemään muutosta tilanteen parantamiseksi.

Tavastialla tilanteeseen aiotaan tarttua esimerkiksi parantamalla viestintää sen suhteen, kuinka ihmiset voivat toimia kohdatessaan häirintää sekä lisäämällä valvontaa.

Helsinkiläisten Lepakkomies- ja On The Rocks -baarien markkinointipäällikkö Kia Koistinen sanoo olevansa järkyttynyt ilmiön laajuudesta.

– Annamme kaiken tuen ihmisille, jotka ovat rohkeasti tulleet asian kanssa esiin ja aloittaneet keskustelun. Moni keikkapaikka on jo tehnyt konkreettisia toimenpideitä, että tiloista saadaan turvallisempia. Toki tässä on myös kyse ihmisten omasta käytöksestä, että he kunnioittavat muita ihmisiä tasa-arvoisesti, Kia Koistinen sanoo.

Koistisen mukaan aihe on mietityttänyt niin asiakkaita kuin henkilökuntaa, ja ideoita tilojen turvallisuuden lisäämiseksi on tullut paljon. Jatkossa turvallisen tilan ohjeet halutaan saada paremmin asiakkaiden tietoon, ja ohjeistukset on päivitetty myös esiintyjien kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Kia Koistinen sanoo arvostavansa todella paljon ihmisiä, jotka ovat nyt kertoneet kokemuksistaan. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Koistisen mukaan suurissa ihmismassoissa yksittäisten ihmisten valvominen ei ole mahdollista, joten toiveena on nimenomaan, että asiakkaat tulevat kertomaan henkilökunnalle, jos näkevät tai kokevat jotain.

– Henkilökunnalla on selkeä ohjeistus puuttua näihin tilanteisiin ja tarvittaessa poistaa asiakkaita, jos he eivät osaa käyttäytyä periaatteidemme mukaisesti.

Myös Jyväskylän Lutakon promoottori Raine Pulkkinen kertoo, että keskustelun myötä Lutakossa halutaan mahdaltaa ilmoituskynnystä entisestään. Pulkkinen myös kertoo, että häirintään puututaan aluksi puhumalla, mutta vakavammissa tapauksissa häiritsijä voidaan poistaa tilasta tai kutsua poliisi paikalle.

Lue lisää: Suomen punk-piirien ahdistelusta ja häirinnästä käynnistyi iso keskustelu – "Genren arvomaailman takia luulisi, ettei häirintää tapahdu"

Lue lisää: Punkstoo toi musiikkialan ahdistelun päivänvaloon, mutta perässä seurasi kritiikki – mitä anonyymista someaktivismista tulisi ajatella?

Lue lisää: Ei riitä, ettei itse raiskaa tai ahdistele – pitkän linjan muusikko Satu Kuru vaatii vastuuta erityisesti cis-miehiltä punkstoo-keskustelussa

Keikkajärjestäjät odottavat LiveFin-yhdistyksen ohjeistusta, joka toivottavasti antaa lisää työkaluja häirinnän estämiseksi ja siihen puuttumiseksi. Kuvituskuva Lepakkomies-baarista Helsingistä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

"Festivaalien täytyy tehdä kaikkensa"

Qstockin festivaalijohtaja Mikko Forstén korostaa, että jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen myös festivaaleilla. Qstock järjestetään Oulussa tulevana viikonloppuna.

Forstén kertoo, että Qstockissa on festivaaleilla töissä päivystävä virantoimituksessa oleva poliisi, joka reagoi häirintään ja mahdollisiin rikoksiin. Niistä voi ilmoittaa myös festivaalin henkilökunnalle tai ensiapupisteeseen.

– Ahdistelu- ja väkivaltatapauksia on tullut meidän tietoomme todella vähän niin festivaalin aikana kuin asiakaskyselyssäkin, jossa asiasta suoraan kysytään. Tapauksia siis ei juuri ole ollut tai sitten niistä ei ilmoiteta, Forstén kirjoittaa.

Hänen mukaansa festivaalien ja klubien täytyy nyt tehdä kaikkensa, jotta seksuaalista häirintää ja väkivaltaa saadaan mahdollisimman hyvin ehkäistyä

.

Muusikkojen liiton tekemän tutkimuksen mukaan liiton jäsenistä naiset olivat kokeneet huomattavasti enemmän seksuaalista ahdistelua kuin miehet. Kuvituskuva Lepakkomies-baarista Helsingistä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Muusikkojen liitolta ohjeistus tulossa

Muusikkojen liiton varapuheenjohtaja ja Freelancemuusikot -yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lehti sanoo, että liitolla on ollut jo jonkin aikaa tiedossa, että alalla tapahtuu seksuaalista ahdistelua.

Muusikkojen liitto teki vuonna 2018 kyselyn, jossa kartoitettiin liiton jäsenten kokemaa seksuaalista ahdistelua. Vastaajista yhteensä 36 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää, mutta vastaukset erosivat merkittävästi vastaajan sukupuolen perusteella. Naisista 51 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää ja miehistä 20 prosenttia.

– Muutama vuosi sitten vielä kyseenalaistettiin, onko seksuaalista häirintää alalla ollenkaan. Nyt käytävä keskustelu todistaa, että sitä on ja siitä on päästävä eroon, Lehti sanoo.

Tutkimuksen jälkeen liitto alkoi yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa työstää ohjeistusta seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja estämiseksi. Ohjeistus on edelleen kesken, koska koronapandemia on vienyt liitolta niin paljon resursseja.

– Siihen täytyy saada nyt vauhtia, koska keskustelu on pinnalla olisi hyvä saada konkreettisia ratkaisuja, miten häirintää saadaan kitkettyä.

Omaa ohjeistustaan on tekemässä myös musiikkitapahtumien järjestäjien liitto LiveFin.

Nyt julkisuudessa olleilla tileillä myös monet yleisön jäsenet ovat kertoneet muusikoiden tekemistä väärinkäytöksistä. Muusikoiden liiton varapuheenjohtajan mukaan kaikkia koskevat samat säännöt: muiden rajoja pitäisi kunnioittaa ja häiritsijä on aina häiritsijä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Häirinnästä eroon pääseminen vaatii Lehden mukaan esimerkiksi koulutusta siitä, miten häirinnän tunnistaa ja kenelle siitä voi ilmoittaa ja että prosessi asian selvittämiseksi on selvä kaikille.

Nyt keskustelun aloittaneilla sometileillä monet ovat kertoneet tulleensa yleisön jäseninä häirityksi muusikon toimesta. Miten liitto suhtautuu jäsentensä väärinkäytöksiin?

– Näissä tapauksissa on aina häiritsijä ja häiritty. Säännöt ovat samat kaikille, vaikka edustamme muusikoita. Häirintä on aina vakavaa, mutta meidän kannaltamme se tuntuu vielä vakavammalta, jos häiritsijä on muusikko. Loppupelissä on kyse siitä, että ihmiset kunnioittavat toisiaan ja toisensa rajoja, Lehti sanoo.