1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tunisia

Arabikevään mallimaa ajautui kaaokseen – mitä Tunisiassa on tekeillä, neljä kysymystä ja vastausta

Tunisian kolmen johtomiehen valtakamppailu on halvaannuttanut maan hallinnon. Presidentti pyrkii nyt laukaisemaan poliittisen solmun.

Presidentti Kais Saiedin kannattajia Tunisin kaduilla. Kuva: EPA

Pohjoisafrikkalaisessa Tunisiassa puhkesi sunnuntaina laajoja levottomuuksia.

Maassa on ollut usein erilaisia mellakoita ja mielenosoituksia, mutta tällä kertaa niillä oli huomattava poliittinen seuraus, sillä presidentti Kais Saied päätti erottaa maan pääministerin Hichem Mechichin ja keskeyttää parlamentin toiminnan 30 päiväksi.

Tunisian levottomuudet jatkuvat: Mielenosoitus ja kivien heittelyä parlamentin luona, Al-Jazeera kertoo poliisin tunkeutuneen toimitukseen

Tunisiassa käynnistyi kymmenen vuotta sitten arabikeväänä tunnettu vallankumousliike, joka epäonnistui kaikkialla muualla paitsi Tunisiassa. Maan demokratian tila parani, mutta poliitikot eivät ole kyenneet kohentamaan taloutta. Seurauksena on ollut jatkuvia protesteja.

1. Miksi Tunisiassa mellakoidaan?

Tunisian talous on erittäin huonossa tilassa, ja koronaepidemia on synkistänyt tilannetta entisestään. Maan virallisten lukujen mukaan 17,8 prosenttia väestä on työttömänä ja nuorista peräti 36 prosenttia, kertoo al-Jazeera-uutiskanava (siirryt toiseen palveluun).

Tunisialle tärkeä matkailu on romahtanut jo aiempien levottomuuksien takia, ja koronapandemia vei loputkin matkailijat.

Maan vienti ja ulkomaiset investoinnit eivät ole missään vaiheessa päässeet edes arabikevättä edeltävälle tasolle. Tunisian talouskasvu on ollut keskimäärin vaatimattomat 1,5 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna bruttokansantuote laski yhdeksän prosenttia.

Korruptio rehottaa hallinnon joka tasolla. Moni tunisialainen syyttää siitä poliittista eliittiä.

Al-Jazeeran arvion mukaan uusimmat mellakat ovat seurausta erityisesti nuorten kokemasta näköalattomuudesta. Maan tilanteeseen ei näytä tulevan minkäänlaista helpotusta.

Sunnuntaina mellakoita oli lukuisissa Tunisian kaupungeissa. Pääkaupungin Tunisin lisäksi kahakoitiin esimerkiksi Touzeurissa, Monastirissa, Sfaxissa, El Kefissä ja Soussessa.

Tunisian presidentti keskeytti parlamentin toiminnan ja irtisanoi pääministerin – parlamentin puhemies syyttää presidenttiä vallankaappausyrityksestä

Tunisian paikkakuntia, joilla viikonloppuna mellakoitiin. Kuva: Illusia Sarvas / Yle

Tunisiassa mellakoitiin myös tammikuussa. Tuolloin kadulla olivat erityisesti nuoret, jotka vandalisoivat kaupunkien keskustoja vastalauseena jatkuvalle poliittiselle pattitilanteelle.

2. Mikä on Tunisian poliittinen solmu?

Maan poliittinen umpisolmu henkilöityy kolmeen mieheen. He ovat presidentti Kais Saied, pääministeri Hichem Mechichi ja parlamentin puhemies, johtavan Ennahda-puolueen puheenjohtaja Rached Ghannouchi. Ennahda edustaa maltillista islamia.

Sitoutumaton presidentti Saied ei ole kyennyt yhteistyöhön pääministeri Mechichin kanssa. Vaikka Mechichillä on Ennahda-puolueen tuki takanaan, poliittiset uudistukset ovat olleet jäissä johtavien poliitikkojen välisen epäluottamuksen takia.

Tunisian presidentti Kais Saied. Kuva: Mohamed Messara / EPA

Hallinnon riitely heijastuu esimerkiksi neuvotteluihin, joita käydään ulkomaisten luotottajien kanssa. Tunisia voisi saada neljä miljardia dollaria lainaa Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, mutta neuvottelut junnaavat, kertoo Al-Jazeera. Tunisian jo ennestään heikko luottoluokitus uhkaa laskea.

Hallituksen pyrkimykset koronapandemian lievittämiseen ovat myös olleet sekasortoisia ja tärkeä syy protesteihin. Täyden rokotesuojan on saanut vasta noin seitsemän prosenttia maan 11,7-miljoonaisesta väestöstä.

Viime viikolla hallitus avasi rokotukset kaikille yli 18-vuotiaille muslimien eid al-adha -juhlan ajaksi. Seurauksena oli kaaos ja kahakointia, sillä tarvikkeet loppuivat ihmisten rynniessä rokotettaviksi, kertoo Britannian yleisradio BBC (siirryt toiseen palveluun). Presidentti erotti terveysministerin ja antoi koronarokotukset armeijan hoidettaviksi.

3. Mitä Tunisiassa tapahtuu seuraavaksi?

Sunnuntaina ja maanantaina maassa oli laajoja levottomuuksia ja eräät poliitikot, kuten Ennahdan johtaja Ghannouchi, yllyttivät kansaa kaduille protestoimaan presidentin toimia vastaan. Samalla presidentti Saiedia kannattava väki tuli kaduille, jolloin seurauksena oli näiden ryhmien välisiä kahakoita.

Armeija levittäytyi kaupunkeihin estämään kahakointia. Armeija kuuluu perustuslain mukaan presidentin käskyvallan alle, ja se on noudattanut lakia.

Presidentti Saied uhkasi maanantaina, että "jos joku ampuu kadulla yhdenkään laukauksen, armeija vastaa luotisateella". Laukauksia ei ole ammuttu.

Presidentti Kais Saiedin kannattajia Tunisin kaduilla 25. heinäkuuta 2021. Kuva: EPA

Tänään tiistaina Ennahda julkaisi tiedotteen, jossa se kehottaa jäseniään olemaan ryhtymättä mielenosoituksiin, jotta tilanne ei kärjistyisi.

Kaikki odottavat nyt, keitä Saied nimittää johtaviin virkoihin, jotta hallinto saadaan taas käyntiin. Tämän jälkeen puolueet alkavat ottaa kantaa uusiin henkilöihin ja mahdollisiin toimenpide-ehdotuksiin.

Erotettu pääministeri Mechichi ei todennäköisesti nouse protestoimaan kohtaloaan. Hän kertoi jo maanantaina hyväksyvänsä kenet tahansa presidentti päättääkään nostaa uudeksi pääministeriksi.

Mechichillä on ollut Ennahda-puolueen tuki, mutta jo heinäkuun alussa Tunisiassa alettiin keskustella pääministerin vaihtumisesta. Ennahda julkaisi tiedotteen, jossa toivottiin maahan vahvaa hallitusta. Tiedotteessa ei enää puhuttu sanallakaan pääministeri Mechichistä, kertoo Arab Weekly -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Jos presidentin päätökset eivät miellytä, puolueet saattavat nostaa esiin presidentin toimien mahdollisen laittomuuden. Maan perustuslaki on epätarkka, eikä sen perusteella voi suoraan sanoa, oliko presidentillä tarkalleen ottaen oikeus hajottaa parlamentti. Ennahda-puolue on jo syyttänyt presidenttiä vallan anastamisesta.

Tunisian armeijan joukot vartioivat suljetun parlamenttitalon ympäristöä Tunisissa 26. heinäkuuta. Paikalle kerääntyi mielenosoittajia sen jälkeen, kun presidentti Kais Saied ilmoitti irtisanovansa pääministerin ja jäädyttävänsä parlamentin toiminnan. Kuva: STR / EPA

4. Miksi Tunisiaa pidetään arabikevään mallimaana?

Monessa arabimaassa nähty kansannousu, arabikevät, käynnistyi Tunisiasta tammikuussa 2011, kun korruptioon kyllästynyt katukauppias teki polttoitsemurhan.

Tästä alkaneiden mielenosoitusten seurauksena Tunisian itsevaltainen presidentti Zine el-Abidine Ben Ali luopui vallasta. Arabikevät siis tuotti Tunisiassa tulosta toisin kuin muissa vastaavanlaisen kansannousun kokeneissa maissa, kuten Egyptissä, Jemenissä ja Syyriassa.

Tunisian demokratian tila on vallankumouksen jälkeen suhteellisen hyvä verrattuna moniin muihin arabimaihin. Puolueita on tosin runsaasti, mikä hankaloittaa yhteisten päätösten tekoa.

Demokratian kohentumisen myötä Tunisian toivottiin kehittyvän myös taloudellisesti, mutta korruptio ja hallinnon heikkous ovat tehneet toiveet tyhjäksi.

Tunisian hallitukset ovat olleet heikkoja ja lyhytikäisiä. Vuoden 2011 jälkeen maassa on ollut yhdeksän hallitusta.

Lue lisää:

Al-Jazeera: Tunisia: Protests over moribund economy spread to a dozen cities (siirryt toiseen palveluun)