1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuritapahtumat

Vuosi sitten purkutalo muuttui taidekeitaaksi ja houkutteli Keravalle yli 30 000 ihmistä – nyt talo on taas täynnä uutta taidetta, mutta kävijät harvassa

Taiteen kotitalo oli tarkoitus purkaa, mutta mitään ei ole tapahtunut, joten suosittu näyttely päätettiin rakentaa uudelleen. Noin 85 prosenttia teoksista on uusia. Monissa teoksissa näkyy koronan jättämät arvet.

Keravan purkutaidetalo täyttyi taiteella jo toisen kerran
Keravan purkutaidetalo täyttyi taiteella jo toisen kerran

Viime kesänä yli 30 000 ihmistä kävi ihastelemassa Keravan Ahjossa sijaitsevaan kerrostaloon tehtyä purkutaidetta. Projektin piti olla kertaluonteinen, sillä kaupungin omistama talo on menossa purettavaksi.

Lopullista purkupäätöstä ei ole kuitenkaan vielä annettu, ja niinpä Purkutaide-kollektiivi päätti toteuttaa saman projektin uudelleen. Nyt viisikerroksisen kerrostalon seiniä koristaa uudet taideteokset, joita on ollut tekemässä yli 80 taiteilijaa.

Uusittu näyttely aukesi heinäkuun puolivälissä, noin kaksi viikkoa myöhemmin kuin oli tarkoitus. Avautuminen viivästyi viime metreillä byrokratian vuoksi: avajaisten kynnyksellä tuli ilmi, että purkukuntoinen kerrostalo vaati vielä käyttötarkoituksen muutoksen (siirryt toiseen palveluun) ennen näyttelyn avaamista tälle kesälle.

Espoolainen Sheikki on yksi Taiteen kotitalo 2021 -näyttelyn taiteilijoista. Taiteilijan oma Mercedes-Benz on osa hänen toteuttamaansa teoskokonaisuutta. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Avajaisajankohdan muuttuminen saattaa olla yksi syy siihen, miksi näyttelyn jonot eivät ole vielä ensimmäisten kahden viikon aikana olleet lähelläkään viime kesän tasoa. Vuosi sitten osa näyttelykävijöistä joutui jonottamaan jopa kolme tuntia päästäkseen sisään. Purkutaide-kollektiivin taiteellisen johtajan Jouni Väänäsen mukaan kävijöitä on nyt ollut reilut 300 per päivä.

– Yleisökapasiteettia saatiin tälle vuodelle nostettua niin, että sisällä voi olla kerralla 65 ihmistä, kun viime vuonna luku oli 50. Myös tällä on vaikutusta siihen, että jonot ovat nyt lyhyempiä, Väänänen sanoo.

Kantava teema syntyi itsestään

Sisällä taiteen kotitalossa tunnelmat ja tunnetilat vaihtelevat voimakkaasti huoneesta toiseen kuljettaessa. Viiteen kerrokseen levittäytyvässä näyttelyssä ei ole ennalta sovittua yhtenäistä teemaa, vaan kaikilla mukaan kutsutuilla taiteilijoilla on ollut vapaat kädet.

Väänäsen mukaan tämän vuoden kokonaisuutta leimaa kuitenkin koronapandemia ja sen vaikutukset kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kohtaan.

Tämä näkyy erityisesti vaikkapa Jani-Pekka Hiltusen ja Tommi "Sellekhanks" Mustaniemen teoksessa We Lost. Kyseessä on audiovisuaalinen kokonaisuus, jossa junttaava teknomusiikin soi, ja seinälle heijastettu video tykittää tekstejä kulttuurialan epätoivosta ja koronavuoden tuomista menetyksistä.

Tai Juho Jusslinin teoksessa Pääministerin kanslia, jossa Sanna Marinin siluettikuva on yhdistetty sapluunatekniikalla muun muassa Pyhään Luciaan, kukkahattutädin hahmoon sekä Yhdysvaltain Capitol-kukkulan valtauksessa esillä olleeseen QAnon-shamaaniksi kutsuttuun Jake Angeliin.

Plan B -nimisen taiteilijan teoksessa ihmisoikeudet on tallottu maahan ja itsevaltaiset johtajat kuten Aljaksandr Lukašenka, Vladimir Putin ja Kim Jong-un nostavat maljaa.

Timo Laitinen kävi tutustumassa entiseen asuntoonsa Keravan purkutalossa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Näyttelykävijöiden joukossa on Timo Laitinen, joka tutkii tarkkaan paitsi näyttelyä, myös itse rakennusta. Tähän on syynsä: Moukaritie 4:ssä sijaitseva purkutalo on Laitisen entinen koti.

– Muutin täältä pois 26 vuotta sitten. Minun kämppäni oli kaikista pimein koppi neloskerroksessa. Tämä oli jo silloin hirveä, harmaa rötiskö, Laitinen kertoo.

Hän saapui paikalle silkasta uteliaisuudesta kuultuaan, että purkutalossa järjestetään taidenäyttely myös tänä vuonna.

– Viime vuonna tämä jäi väliin, mutta nyt oli pakko tulla, kun talo on vielä pystyssä. Todella hienosti tehty kokonaisuus, hän luonnehtii.

Jatkosuunnitelmia ja ristiriitoja

Nyt toista kertaa toteutettava Taiteen kotitalo on Jouni Väänäsen luotsaamaan Purkutaide-kollektiivin kymmenes toteutus. Siis kymmenes rakennus tai muu urbaani hukkatila, josta tehdään taiteellinen näyttelykokonaisuus.

Jatkoakin on luvassa, sillä Keravan kaupunginhallitus päätti toukokuussa (siirryt toiseen palveluun), että Kerava lähtee ensimmäisenä kuntana Suomessa systemaattisesti tarjoamaan tyhjillään olevia kiinteistöjä taide- ja kulttuuritoimijoille.

Väänänen pitää tätä erinomaisena, sillä yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hyvin jo tähän asti ja päässä on paljon suunnitelmia purkutalokonseptin kehittämisestä eteenpäin.

Asetelmaan liittyy kuitenkin myös ristivetoa: Luvattomasta seinien maalaamisesta alkanut graffitikulttuuri nauttii nyt kaupungin päättäjien luottamusta. Marginaalista on tullut valtavirtaa.

Väänänen on asetelmasta hyvin tietoinen ja paljastaa välillä yön hiljaisuudessa pohtivansa asiaa.

– Olen touhunnut graffitien parissa neljännesvuosisadan ajan. Jossain vaiheessa uraani uskoin, että paras tapa on mennä omin luvin tekemään teoksia. Tai jos tarvitaan talo käyttöön, niin vallataan se.

Väänäsen mukaan ikä ja kokemus ovat tuoneet ymmärrystä myös virallisempia toimintatapoja kohtaan. Esimerkiksi suurelle yleisölle tarkoitetun ja hyvin organisoidun purkutaidenäyttelyn järjestäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä.

– Tavallaan diggailen ja arvostan myös sitä perinteistä toimintatapaa, mutta sillä metodilla näyttely olisi ohi jo ennen kuin sitä ehditään järjestää.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 30. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Törkykuntoon rapistuneesta kerrostalosta kuoriutui purkutaiteen paratiisi: tällaiselta näyttää graffiteilla verhoiltu entinen vuokratalo

Mollattu kaupunki on tämän hetken suosikkikohde, johon moni suuntaa somen rohkaisemana – Keravalla on vuosia ollut huono maine, muuttuuko se nyt?

Purkutaide valtasi hotelli Helkan: remontissa oleva hotelli täyttyi tägeistä, graffiteista ja maalauksista