1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. veneily

Saaristomerelle iski vuosisadan ruuhka – venepaikkaa jaksetaan odotella tuntikaupalla, vaikka toisessa suunnassa olisi väljää

Suomenlahti on harvojen veneilijöiden lomakohde. Itäistä Suomenlahtea pidetään vieraana, kapeana ja kivikkoisena, jossa on vähemmän satamia ja vähemmän nähtävää. Suomenlahdelle päätyneet kehuvat välitöntä tunnelmaa ja väljyyttä.

Veneilykesä ruuhkauttaa satamat Saaristomerellä - Suomenlahden perukoilla ajellaan tyhjillä väylillä
Veneilykesä ruuhkauttaa satamat Saaristomerellä - Suomenlahden perukoilla ajellaan tyhjillä väylillä

Heinäkuun lomasesongilla veneitä on ruuhkaksi asti etenkin Nauvon ja Korppoon eteläpuolella.

– Harva veneilijä lähtee Helsingistä itään. Suurin osa lomaansa merellä viettävistä suuntaa Hankoniemen ohi Saaristomerelle ja Ahvenanmaalle. Hanko on todella vilkas hot spot, sanoo Nauvon merivartioyksikön varapäällikkö Ville Venho Länsi-Suomen merivartiostosta.

Matkaveneily painottuu Saaristomerelle.  Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Sama viesti välittyy myös Saariston satamat -facebook-ryhmästä, jossa suurin osa veneilijöistä kertoo suuntaavansa keulan kohti Saaristomeren kansallispuistoa ja Ahvenanmaan saaristoa.

Suomenlahden suuntaa ryhmässä kommentoidaan muun muassa näin:

"Oikea saaristo alkaa Hangosta länteen. Ei tulisi mieleenkään suunnata itään."

"Satamia ja palveluita on vain murto-osa Saaristomeren tarjonnasta."

"Suomenlahti on kivikkoinen ja kapea. Länteen riittää vettä ja saaristoa."

Veneilijöiden määrä on kasvanut Suomessa kahden koronakesän aikana huomattavasti. Veneitä myydään ennätysvauhtia. Merivartioston meripelastustehtävät ovat lisääntyneet yli viidenneksellä, joten vesiliikenteen määrän arvioidaan kasvaneen samassa suhteessa.

Kiinnostus kotimaan matkailuun, veneilyn suosion kasvu ja lämmin kesä on lisännyt liikennettä merellä. Kuva: Minna Kaipainen / Yle

Suomenlahden väljyys yllättää

Hurjasti lisääntyneen veneilyn vuoksi Saaristomeren satamat ovat niin täynnä, että se aiheuttaa vaikeuksia jopa siellä toimiville yrittäjille. Esimerkiksi kuivakäymälät ovat täyttyneet ja makeasta vedestä on ollut pulaa. Harmia on aiheuttanut myös imutyhjennyslaitteiden epäkunto. Suosituimmissa vierasvenesatamissa laituripaikan vapautumista voi joutua odottamaan jopa tunteja.

Lue lisää: Varsinais-Suomen vierasvenesatamissa ruuhkia, ongelmana paikoin isot paatit

Ruuhkat ovat vaikuttaneet siihen, että veneilijät hakevat tietoa luonnonsatamista. Harva kuitenkaan lähtee tungosta pakoon Suomenlahdelle, vaikka siellä tilaa ja satamapaikkoja riittäisi.

Espoon kotisatamasta matkaan lähtenyt vihtiläinen Janne Pohjalainen on ensimmäistä kertaa veneellä Porvoon itäpuolella. Tähän saakka hän on purjehtinut Saaristomerellä ja Ruotsin saaristossa.

Janne Pohjalainen on kotoisin Iitistä, mutta purjehtii ensi kertaa Kymenlaakson puolella. Maissa hänestä on mukava kuulla tuttua murretta. Kuva: Antro Valo / Yle

Kotkan Sapokassa yöpynyt Pohjalainen on yllättynyt, kuinka laitureilla ja erityisesti väylillä on ollut hyvin tilaa.

– On ihan hämmästyttävää ollut, että eihän tuolla juuri muita ole näkynyt, ihmettelee Pohjalainen.

Hän on seurannut sosiaalisesta mediasta sitä, miten Saaristomerellä satamat ovat täynnä ja veneitä on laitureissa kiinni kahdessa rivissä.

– Tilanne tuntuu täältä käsin katsottuna ihan epätodelliselta, sanoo Janne Pohjalainen.

Puolustusvoimien käytössä ollut Kotkan Rankki on ollut matkailukäytössä vuodesta 2015. Kuva: Minna Kaipainen / Yle

Helsinkiläinen Minna Kaijanranta kiersi perheineen itäisen Suomenlahden kohteita Suomen rannikkotykistön historian hengessä. Venekunta kertoo olleensa kaksi yötä Kotkan Rankissa vanhalla kasarmilla. Laiturissa oli vain muutama vene heidän lisäkseen.

– Saaristomerellä tuskaillaan, ovatko satamat täynnä ja mahtuuko vielä. Itään mahtuu, eikä tarvitse ihmetellä. Liikennettä on vähän. Ei väsy käsi muita merellä liikkujia moikkaillessa, naurahtaa Kaijanranta.

Idässä matkailijaa odottaa leppoisa ilmapiiri

Suomenlahden suunnakseen valinneet veneilijät kehuvat rentoa meininkiä.

Järvenpääläinen Arttu Laattala on kiertänyt Helsingin lähisaaria ja Saaristomerta 15 vuotta. Tänä kesänä suunnaksi valikoitui itä, eikä hän ole katunut.

– Laitureilta puuttuu älämölö-jengi. Veneessä soi musiikki, mutta laiturit on rauhallisia. Ihmiset on välittömämpiä, ja palvelu on leppoisampaa, hehkuttaa Arttu Laattala.

Arttu Laattalan mielestä on pötypuhetta, että Suomenlahdella ei olisi riittävästi satamapalveluita ja nähtävää. Kuva: Antro Valo / Yle

Kotkan Sapokan satamassa Laattala viihtyy purjeveneineen kaksi yötä ja suuntaa sen jälkeen takaisin kotiin päin. Hän aikoo vielä palata Suomenlahdelle loppukesästä.

Vanhat tottumukset ja juurtuneet mielikuvat vetävät Saaristomerelle

Jussi Ojala on Kotkan Sapokan vierasvenesatamassa kymmenen vuoden tauon jälkeen. Yleensä matkat suuntautuvat Helsingistä länteen. Itään päin purjehtiminen on harvinaista.

– Luulen, että se johtuu ihan vanhoista tottumuksista. Ei siinä mitään järkisyitä varmaan ole, miettii kippari Ojala.

Jussi Ojala vieraili talvella Merikeskus Vellamossa, ja päätti sen perusteella palata kesällä Kotkaan purjehtien. Kuva: Antro Valo / Yle

Samassa laiturissa kiinnittyneenä oleva Janne Pohjalainen arvelee, että purjehtijapiireissä on mielikuva, että hyvät purjehdusvedet löytyvät Saaristomereltä.

– Tänä kesänä tehtiin rohkea päätös ja lähdettiin itään päin. Meidän mielestä purjehduksen yksi pointti on koluta uusia paikkoja, joissa ei ole ennen käynyt, perustelee valintaa Pohjalainen.

Lue lisää: Veneen ruoriin saa tarttua melkein kuka vaan ja se näkyy nyt laineilla – alan konkarit kuvailevat menoa jo lähes villiksi länneksi

Merenkurkun saaristossa Vaasan ja Raippaluodon edustalla on enää yksi venetankkausasema – kaksi asemaa lakkautettiin ennen kesää

Merten valtateillä on nyt vilkasta – venepoliisilla apuna 20 vesijettiä, merivartiosto huolissaan vuokraveneilijöiden taidoista

Veneilyn suosio roimassa kasvussa, mutta vaikutukset luontoon ovat osittain mysteeri – esimerkiksi järvien roskaantumista ei seurata lainkaan

Venäjän rajan pitäisi olla kiinni suomalaisilta – Saimaan kanavaa pitkin kuitenkin pääsee: "Koska rajoituksia ei ollut, jatkoimme matkaa"