1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kausityö

Marjatilojen kausityön valvonta on hidasta ja kestää pahimmillaan vuosia – suurimmat ongelmat liittyvät palkanmaksuun

Kausityötä valvotaan marjatiloilla vuosittain. Itä-Suomessa suurimmat ongelmat liittyvät puutteelliseen tuntikirjanpitoon. Työnantaja ei pysty maksamaan työntekijälle oikeaa palkkaa, jos tehtyjä työtunteja ei tiedetä.

Kausityöntekijät pakkaavat vadelmia torimyyntiin Jokiniemen marjatilalla Suonenjoella. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Marjatilojen kausityön valvonnassa löytyvien laiminlyöntien selvittäminen kestää pahimmillaan jopa vuosia.

Tarkastuskäynnille lähdetään usein tilalta työskentelevän kausityöntekijän yhteydenoton tai muualta tulleen vinkin takia. Tänä kesänä käydään läpi tiloja, joista vinkattiin viime vuoden puolella.

– Toki joka vuosi tarkastuksen kohteeksi pyritään ottamaan myös uusia tiloja, joita ei ole ennen tarkastettu, ja joista ei ole tullut yhteydenottoja aviin, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Merja Laakkonen kertoo.

Laakkonen kuvaa, miten koko prosessi yleensä etenee:

  • Kun tarkastaja toteaa tilalla laiminlyöntejä, viljelijälle annetaan kehotus tai muu velvoite korjata asiat kuntoon. Seuraava tarkastus tehdään kuitenkin usein vasta seuraavana kausityökautena eli vuoden kuluttua seuraavana kesänä.
  • Tilanteen selvittämiseen kuluu oma aikansa. Työntekijöitä haastatellaan useaan eri otteeseen. Työnantajalle annetaan aikaa korjata tarkastuksessa löytyneet epäkohdat kuntoon.
  • Jos epäselvyydet tilalla jatkuvat, voidaan viljelijälle joissain tapauksissa määrätä uhkasakko. Tämäkin saattaa siirtyä vielä seuraavalle vuodelle.
  • Aikaa saattaa siis kulua jopa kolme vuotta ennen kuin asia saadaan hoidettua loppuun.
  • Vielä kauemmin aikaa kuluu, jos uhkasakko ei tehoa ja asia etenee käräjille.

Itä-Suomessa tiloja kiertää kolme uutta tarkastajaa

Työsuojelutarkastajat vierailevat tänä kesänä useammalla kausityöntekijöitä palkkaavalla tilalla kuin aikaisemmin Itä-Suomessa. Aluehallintovirastoon on palkattu kolme uutta tarkastajaa, jotka ovat aloittaneet työnsä Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä.

Mikkelissä tammikuun lopussa työn aloittanut Rita Soive aloitti tarkastukset toukokuussa. Soive on jo lyhyen kokemuksen perusteella huomannut, että lähes kaikki kysyvät tarkastuksen alussa, miksi se tehdään juuri omalla tilalla ja tarkastetaanhan myös muita tiloja.

– Ettei valvonta koske vain heitä, Soive kertoo.

Aina tarkastaja ei löydä työnantajaa. Paikalla saattaa olla perheenjäsen tai pelkästään työntekijöitä. Työntekijöiden kohtaaminen on ollut Soivesta mukavaa, vaikka aina ei olekaan kunnolla yhteistä kieltä.

Tilojen työntekijät suhtautuvat valvontakäynteihin yleensä varautuneesti ja haastattelujen kautta ei tule paljon tietoa.

Vuosikymmeniä työtä tehnyt venäjänkielentaitoinen Laakkonen on kehittynyt vuosien varrella erottamaan puhuuko työntekijä avoimesti. Joskus työntekijöitä on selvästi käsketty puhua tietyt asiat tai pyydetty välttelemään vastaamista.

Ylitarjastaja Merja Laakkosta harmittaa, että kausityöntekijät eivät välttämättä tiedä koko kauden aikana, millaista palkkaa he kulloinkin saavat työstään. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Työtuntien kirjaaminen ei suju kaikilta työnantajilta

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen puheenjohtaja Veijo Karkkonen on viljellyt marjoja Savossa jo 42 vuotta. Tuona aikana tilalle on tehty kolme kertaa työsuojelutarkastus. Viimeisin tällä viikolla.

Karkkosen mielestä tarkastus tehtiin hyvässä hengessä. Hän lähetti aviin vielä lisätietoja, kuten työntekijäluettelon, sähköpostilla jälkikäteen.

Tarkastuspöytäkirja tulee hänelle aikanaan. Karkkonen uskoo, että jos tilanteessa olisi huomattu akuutteja ongelmia, niistä olisi sanottu heti paikan päällä.

Tarkastuksissa on ollut pääasia tutkia maksetaanko ulkomaisille poimijoille urakkapalkkaa ehtojen mukaisesti.

Itä-Suomessa marjanpoiminnan suurin epäkohta liittyy juuri työaikojen ja työtuntien kirjaamiseen. Jos työsuojelutarkastajat eivät tiedä todellisia tehtyjä työtunteja, ei pystytä luotettavasti arvioimaan onko palkkaus ollut työehtosopimuksen mukainen.

– Myös monelle työntekijälle palkan määrä tulee yllätyksenä, ylitarkastaja Laakkonen kertoo.

Tämä johtuu siitä, etteivät työnantajat perehdytä aina työntekijöitä urakkahinnoittelun perusteisiin. Lain mukaan työntekijälle kuuluu antaa myös palkkalaskelma kerran kuussa.

– Voi olla, että on viljelijöitä joiden joukossa tästä jonkin verran lipsutaan. Meillä tavoitteena on, että työehtosopimus ja siihen liittyvät asiat hallitaan, Karkkonen sanoo.

Jokiniemen marjatilan yrittäjän Veijo Karkkosen tilalla maksetaan urakkapalkkaa lähes kaikesta poimintatyöstä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Marjanviljelijäin yhdistyksessä pitkään mukana ollut yrittäjä arvelee, että kesäaikaan ongelmat syntyvät myös kiireestä.

– Kaikki jäsenet eivät ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti, Karkkonen sanoo.

Yhdistys tiedottaaa jäseniään ja järjestää koulutuksia. Myös työntekijöille on julkaistu oma poimijajaopas suomeksi ja venäjäksi.

Julkinen keskustelu palkanmaksusta on saanut viljelijät liittymään liittoon

Tarkastuksien kohteena ollut urakkapalkka on yksi syy, miksi kausityöntekijät ylipäätään tulevat Suomeen töihin. Urakkapalkkaa on maksettu jo vuosikymmenien ajan. Kaava, miten se lasketaan, löytyy maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksesta.

Aikoinaan alalla on elänyt uskomus, että urakkapalkkaa maksetaan pelkästään kerättyjen kilojen perusteella.

– Näin ei kuitenkaan ole. Jos työtunteja ei kirjata ylös, ei voi tietää muun muassa milloin pitää alkaa maksaa ylitöistä, selittää Maaseudun työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas.

Nybondas uskoo suurimman osan viljelijöistä hallitsevan oikean palkanmaksun ja muut työnantajan velvollisuudet.

Marjojen pakkaajille maksetaan Jokiniemen tilalla tuntipalkkaa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Marjatilojen palkanmaksu on ollut paljon esillä viime kesästä lähtien, kun tilojen suomalaiset työntekijät kertoivat kokemuksistaan julkisesti.

– Julkinen keskustelu on poikinut suoraan sen, että meillekin on tullut marjanviljelijöitä jäseniksi, Nybondas kertoo.

Liitto pitää jäsenensä ajan tasalla, mutta toki kaikki viljelijät eivät ole järjestäytyneitä. Osa on vasta aloittanut marjanviljelyn. Nybondas on kuitenkin huomannut nuorempien yrittäjien olevan aktiivisia selvittämään asioita. Vanhemmat sukupolvet toivovat helpotusta byrokratiaan.

Myös Nybondas toivoo, että pienyrittäjien kirjaukset saataisiin yksinkertaisempaan muotoon kuin mitä ne nyt ovat.

Aiheesta voi keskustella 30.7.2021 kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Yle tapasi Kiovassa Savoon marjoja poimimaan tulevan pariskunnan – "Unelmoimme muutosta Suomeen"

Marjatilallisia koulutetaan paremmiksi työnantajiksi – viime kesänä mansikanpoimijat nostivat esiin tilojen epäkohtia

Marjanpoimijat nukkuvat jopa navetoissa ja kylmäkonteissa – majoituksen minimitaso on selkeä, mutta silti osa tiloista alittaa sen