1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hyönteiset

Hyönteisten elinympäristöjä parannetaan polttamalla metsää luonnonsuojelualueilla – katso videolta, mitä hyönteislajeja tarttui pyydyksiin Lapissa

Metsähallitus tekee Sallan ja Sodankylän alueella hyönteisselvityksiä pyydysten avulla. Pyydyksiä on viritettynä Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosiin, Kaitamaan ennallistamispolttokohteelle.

Eerikki Rundgren on kokemassa hyönteispyydyksiä.
Runkoikkunapyydyksillä on helpompi kerätä hyönteisnäytteitä kuin haavilla, kertoo Eerikki Rundgren Metsähallituksen Lapin Luontopalveluista.

Eerikki Rundgren saapuu Sodankylän Kaitamaahan kokemaan hyönteispyydyksiä. Pyydyksille päästyään hän irrottaa pyydyksestä purkin, jossa hyönteiset ovat. Rundgren kaataa purkista enimmät sadevedet pois ja ottaa repusta pihdit, joilla etsii hyönteisiä.

Luonnonsuojelualueilla on tehty ennallistamispolttoja, joiden tarkoitus on parantaa joidenkin kovakuoriaisten ja hyönteisten elinympäristöjä. Osa näistä hyönteisistä on uhanalaisia.

Sodankylässä, Luirojoen varrella Kaitamaassa on pohjoisen suurin yksittäinen polttokohde. Alueella poltettiin kesän alussa noin 140 hehtaaria metsää.

Nyt alueella on kymmenen hyönteispyydystä, joilla on tarkoitus kartoittaa alueen hyönteislajistoa (siirryt toiseen palveluun). Kartoitusta tekee suunnittelija Eerikki Rundgren Metsähallituksen Lapin Luontopalveluista.

– Toivomuslistalla olisi, että poltto houkuttelee alueelle hyönteisiä, jotka ovat riippuvaisia palaneesta, vanhasta puusta, Rundgren kertoo.

Nykyään maastopalot saadaan tukahdutettua niin hyvissä ajoin, ettei palanutta puumateriaalia pääse luonnollisesti syntymään hyönteislajiston vaatimalla tavalla. Tämän vuoksi ennallistamispoltot ovat hyönteislajiston kannalta tärkeitä.

Pyydykset tarkistetaan noin kuukauden välein, ja tuolloin pyydyspurkki vaihdetaan. Pyydysten lisäksi hyönteisiä kartoitetaan ja havainnoidaan myös yksinkertaisesti paljain silmin.

Pyydyksen paikka ratkaisee, mukana myös ripaus onnea

Pyydyksiin on hyönteisten lisäksi päässyt paljon sadevettä ja puista pudonneita roskia, kuten kaarnaa ja neulasia. Niiden seasta hyönteisten löytäminen paljaalla silmällä voi olla vaikeaa.

Heinäkuussa tarkistuksen yhteydessä pyydyksistä löytyi polttokohteille tuttuja hyönteisiä, kuten mustajäärä. Mustajäärä on pitkulan mallinen, musta kovakuoriaislaji. Tämän yksilön tuntosarvet ovat noin kolmanneksen ruumiin pituudesta.

Joidenkin jäärien tuntosarvet voivat olla yli ruumiin mitan. Kuva: Janica Gauriloff / Yle

Järeään mäntyyn kiinnitetystä pyydyksestä löytyi pihkapallojen lisäksi harvinainen jättipuupistiäisnaaras. Naaraaksi yksilön tunnistaa takaruumiin kärjessä olevasta piikistä. Laji on suomen suurin pistiäislaji, mutta täysin harmiton ihmisille.

– Puupistiäisen pistin ei ole kuin myrkkypistiäisen myrkkypistin, vaan se on puupistiäisen munanasetin, Rundgren kertoo samalla, kun käy löydöksiä läpi paikan päällä.

Jättipuupistiäinen on Suomen suurin pistiäislaji. Kuva: Janica Gauriloff / Yle

Toinen tavallista erikoisempi löydös oli kimalaiskuoriainen, joka ei normaalisti viihdy polttokohteissa. Laji on väritykseltään kuin kimalainen, ja se matkii kimalaista suojautuakseen vihollisilta. Kimalaiskuoriainen viihtyy kukkien läheisyydessä ja tästä syystä on odottamaton näky polttokohteilla.

Kimalaiskuoriaisten koko voi vaihdella paljonkin yksilöiden kesken. Kuva: Janica Gauriloff / Yle

Myös muita suurikokoisia hyönteisiä pystyi tunnistamaan jo paikan päällä, mutta suuri osa hyönteisistä nähdään ja tunnistetaan vasta mikroskoopin alla syksyn ja talven aikana.

Seurantaa tehdään myös muualla kuin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Pyydyksiä on Keski- ja Itä-Lapissa, Sallan ja Sodankylän alueilla yhteensä 42.

Alueen hyönteisistä on aikaisemmin tehty kartoituksia vain vähän. Ennallistamispolttojen hyönteiskartoitus on osa EU:n rahoittamaa Beetles LIFE -projektia.

Eerikki Rundgren kertoo hyönteiskartoituksesta Janica Gauriloffin haastattelussa.