1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puolustusvoimat

Droonien halpa tekniikka "demokratisoi" tappamisen – sotataidon asiantuntija kysyisi myös siviileiltä, millaisia tulevaisuuden kriisit ovat

Robottilennokki eli drooni on esimerkki, miten siviili- ja sotilasalojen erilaiset kehityssuunnat yhdistyvät aseellisissa selkkauksissa. Maanpuolustuskorkeakoulun uusi apulaissotilasprofessori haluaa kuulla siviilien näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ranskalaiset sotilaat esittelevät pienten robottilennokkien torjumiseen tarkoitettuja aseita Ranskan kansallispäivän paraatissa heinäkuussa 2019. Kuva: Ian Langsdon / EPA

Tokion olympialaisten avajaisia juhlisti liki parin tuhannen robottilennokin eli droonin upea parvi ja valoshow. Mutta droonien parvella voi saada aikaan kauneuden lisäksi myös tuhoa aseellisissa selkkauksissa, esimerkiksi räjähteiden kuljettajina.

Drooni on siviilikäyttöön levinnyt keksintö, joka toimii toisin käytettynä myös aseena.

Maanpuolustuskorkeakoulun tulevaisuuden sotataidon apulaissotilasprofessorina aloittava Antti Paronen kehottaa sotilaita lisäämään keskustelua siviilien kanssa. Näin sotilaat pystyisivät paremmin ennakoimaan tekniikan kehitystä ja tulevaisuuden kriisien luonnetta. Parosen määräaikainen tehtävä alkaa maanantaina.

– Meillä sotaväen parissa ollaan jossain määrin varsin homogeenisia [tasalaatuisia] ajattelijoita. Innovaatioyhteistyöllä voisi rakentaa ennusteita ja skenaarioita. Vuoropuhelu toisi erilaisia, ehkä villeimpiäkin ajatuksia tullessaan, Paronen perustelee.

Droonit "demokratisoivat" tappamisen

Jatketaan vielä drooneista.

Asevoimilla eri puolilla maailmaa on ollut pitkään käytössään järeitä robottilennokkeja. Siviilimaailmaan syntyneet droonit ovat puolestaan pieniä, ja niitä ohjaavat ohjelmistot, joita jokainen – myös terroristi – osaa käyttää.

– Tätä voisi kutsua tappavuuden "demokratisoinniksi". Esimerkiksi terroristeilla on mahdollisuus käyttää laitteita ja ohjelmistoja, joita viranomaiset eivät aiemmin välttämättä osanneet torjua, Antti Paronen kiteyttää.

– On syntynyt ruohonjuuritasolta ylöspäin kumpuava tekninen kehitys niin ohjelmistojen kuin välineistöjenkin osalta. Ja sitä hyödynnetään innovatiivisella tavalla, erityisesti muiden kuin valtioiden käymissä sodissa.

Paronen kuitenkin toppuuttelee, ettei tämänkaltainen drooni-terrorismi ole merkittävä uhka Suomessa. Ja toisaalta hän muistuttaa: perinteinen sodankäynti ei ole maailmasta hävinnyt minnekään.

Puolan armeija esitteli vuonna 2016 sen käyttöön tulevia drooneja. Kuva: EBU/TVP, Puola.

Teknologia on päässyt kuskin paikalle

Drooni-esimerkissä siviiliteknologia oli kuskin paikalla.

Siksi Antti Paronen haluaisi, että vastaavat oivallukset ja asioiden yhdistely uudella tavalla kantautuisivat tulevaisuudessa nopeasti myös sotilaiden korviin.

Syykin on selvä: jotta sotilailla olisi parempi mahdollisuus ennakoida, minkälaisia tulevaisuuden kriisit ja aseelliset selkkaukset ovat.

Drooneja voisi kutsua tappavuuden "demokratisoinniksi".

Antti Paronen, apulassotilasprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu

Yksi versio drooneista ovat robottiaseet. Niitä kutsutaan myös autonomisiksi aseiksi. Räjähteellä lastattu drooni ei tarvitsisi enää ihmistä ohjaamaan. Droonien parvi toimisi taistelutilanteessa itsenäisesti.

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston saaaman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan itsenäisesti toimivia sotadrooneja on mahdollisesti jo käytetty taistelussa Libyassa vuonna 2020.

Tieteiskirjailijatkin pyydettiin avuksi luomaan uhkakuvia

Antti Parosen tutkimus- ja opetusala on tulevaisuuden sotataito. Sotataito on sodan kaltaisen tilan tai sodan voittamisen taitoa.

Perinteisesti on ajateltu, että sotimisen taito ja sen ymmärtäminen kuuluu vain sotilaille. Paronen haluaa katsoa asiaa paljon laajemmin. Hän kertoo esimerkin Ranskasta.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) pari vuotta sitten Ranskan puolustusvoimat oli kutsumassa tieteiskirjailijoita miettimään kehityskulkuja, miten jokin selkkaus voisi edetä, mitä yllätyksiä voisi tulla.

Tämänkaltaiseen keskusteluun sotilaiden kanssa Antti Paronen haluaisi Suomesta reserviläisiä, mutta myös muita kansalaisia, tutkimuslaitoksia ja järjestöjä. Tulevaisuuden sotimisen ymmärtäminen ja oivallukset eivät synny vain kasarmilla.

Kyse ei ole pelkästään teknisten harppausten ennakoinnista. Kysymys voisi olla myös siitä, miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa kriiseihin.

Kansainvälisestä terrorismista väitellyt sotatieteiden tohtori Antti Paronen aloittaa Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessorina elokuussa. Kuva: Sini Järnström / Yle

Keskustelut olisivat osa kokonaismaanpuolustusta

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori luonnehtii ajatteluaan kokonaismaanpuolustukselliseksi. Kysymys olisi Puolustusvoimien järjestämästä siviili- ja sotilasalojen yhteistyöstä Suomen puolustuksessa.

Työelämässä olevat, innovaatioiden parissa työskentelevät voisivat käydä keskustelua Puolustusvoimien kanssa.

– Se, jos mikä, olisi isänmaallinen teko.

Yksi kumppani voisi olla Reserviupseeriliitto. Kyse voisi olla seminaareista tai muista keskustelutilaisuuksista.

Parosen hahmottamassa mallissa ei ole kysymys perinteisestä aseiden tai laitteiden kehittämisestä, vaan oivalluksista ja ideoinnista sekä mahdollisten kriisien kehityskulkujen hahmottamisesta.

Sotilaiden tarvitsemien laitteiden tuotekehitys on eri asia kuin Parosen tarkoittama keskusteluyhteys.

Puolustusvoimilla on ollut jo ennestään laitteisiin ja ohjelmistoihin teknistä kehitystyötä yritysten kanssa. Esimerkit vaihtelevat kuljetuskonteista yhteysradioihin. Ja aseostot ovat sitten vielä asia erikseen.

Toki hyvässä lykyssä toimiva keskusteluyhteys siviilimaailmaan voisi johtaa paitsi parempaan kriisien ennakointiin, myös varusteiden kehittämiseen.

Antti Paronen naurahtaa, että kyse on tavallaan ristiriitaisesta tavoitteesta.

– Päästäisiin vaikeasti ennakoitavien kehityskulkujen ennakointiin.

Voit keskustella tulevaisuuden kriisien ennakoimisesta maanantaihin 2.8. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Elon Musk: Droonit tulevat, hävittäjät ovat pian menneisyyttä