1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. videopeliteollisuus

World of Warcraft -pelin kehittäneen yhtiön johto sulki silmät työntekijöiden raiskausvitseiltä – miksi pelialalla kytee seksismiä?

World of Warcraft -pelin kehittäjää Activision Blizzardia syytetään työsyrjinnästä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Syytösten takia jotkut pelaajat ovat peruneet tilauksen. Toiset järjestivät satojen hahmojen protestin pelin sisällä.

Suurpeliyhtiö Activision Blizzard osti suositun Candy Crush -pelin vuonna 2015. Yhtiö on myös kehittänyt Call of Duty -pelin. Kuva: AOP

Maailman suurimpiin peliyhtiöihin lukeutuvaa Activision Blizzardia vastaan on nostettu raskaat syytteet työsyrjinnästä ja seksuaalisesta häirinnästä.

Activison Blizzard tekee Suomessakin suosittuja videopelejä kuten Call of Duty, World of Warcraft, StarCraft ja Diablo. Sen pelejä pelaa yli sata miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Yritys työllistää 9 500 ihmistä.

Kalifornian oikeudenmukaiseen työllisyyteen ja asumiseen erikoistunut viranomainen (DFEH) haastoi pelifirman oikeuteen kaksi vuotta kestäneen tutkinnan seurauksena.

Asiakirjojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan Activision Blizzard on maksanut naispuolisille työntekijöille vähemmän palkkaa kuin miehille, ja naistyötekijät ovat joutuneet usein seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Työpaikan miehet ovat muun muassa vitsailleet raiskauksista ja kommentoineet avoimesti naistyöntekijöiden ulkonäköä.

DFEH:in selvityksen mukaan yksi Activision Blizzardin työntekijä teki itsemurhan työmatkalla, jossa yhdellä yhtiön työntekijöistä oli mukanaan seksileluja.

Activision Blizzard -peliyhtiön johto ja henkilöstöosasto tiesivät, että yhtiössä esiintyy työsyrjintää, seksismiä ja seksuaalista häirintää, mutta eivät puuttuneet pitkään aikaan tilanteeseen. Kuva: Michael Nelson / EPA

DFEH vertasi yhtiön työkulttuuria miesopiskelijoiden veljeskuntiin. Veljeskunniksi kutsutaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa olevia opiskelijajärjestöjä. Niitä on arvosteltu esimerkiksi elitismistä ja seksismistä.

DFEH:in mukaan Activision Blizzardin johtoryhmä sivutti toistuvasti työntekijöiden valitukset sopimattomasta yrityskulttuurista.

Pelifirma kiistää väitteet

Myrskyn silmään joutunut yhtiö kiistää väitteet (siirryt toiseen palveluun) syrjinnästä ja seksuaalisesta häirinnästä. Yhtiön johdon mukaan DFEH:in kuvaukset yhtiöstä eivät ole ajantasaisia.

Yhtiö puolustautuu sillä, että osa DFEH:n kuvaamista tapauksista oli tapahtunut kymmenen vuotta sitten. Yhtiö on johdon mukaan tehnyt merkittäviä muutoksia työkulttuuriin ja lisännyt monimuotoisuutta johtoryhmässään.

Suomalainen tutkija katsoo, että yhtiö teki virheen yrittäessään aktiivisesti kiistää syytökset.

– Jos työntekijät sanovat, että asiaa ei ole hoidettu ja tekevät siitä jopa lausunnon, silloin ei voi sanoa, että kaikki on hyvin, sanoo Taina Myöhänen, We in Games Finland -järjestön puheenjohtaja ja pelialan tutkija Tampereen yliopistosta

Yli 2 000 Activison Blizzardin työntekijää on allekirjoittanut avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun), jossa tuomitaan ylimmän johdon lausunnot ja vaaditaan tunnustamaan työpaikalla kytevä syrjintä.

Myöhäsen mukaan Activision Blizzardin tapauksessa on poikkeuksellista se, että viranomainen nosti kanteen eivätkä työntekijät.

Usein kaltoinkohdelluksi joutuneet työntekijät joutuvat itse puolustamaan oikeuksiaan. Esimerkiksi vuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun)Riot Games peliyhtiön viisi entistä työntekijää haastoi entisen työpaikkansa oikeuteen seksuaalisesta häirinnästä. Tuolloin firman työntekijät järjestivät ulosmarssin vastustustaakseen epäreilua työkulttuuria.

Myös Activision Blizzardin tapaus on herättänyt huomiota. World of Warcraft -pelin pääsuunnittelija Jeremy Feasel ja monet muut ilmoittivat 23. heinäkuuta j (siirryt toiseen palveluun)ättävänsä tulematta töihin (siirryt toiseen palveluun) osoittaakseen solidaarisuutta häirinnän kohteeksi joutuneille naisille. World of Warcraft -pelin pelaajat järjestivät protestin pelissä (siirryt toiseen palveluun).

Pelialaa ohjaa valkoinen mies

Activision Blizzardin tapaus ei ole ensimmäinen kerta, kun pelialan seksistisiä käytäntöjä tuuletetaan.

Vuonna 2019 #metoo-kampanjan inspiroimana kymmenet naiset puhuivat Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) pelimaailman pimeistä puolista. He kertoivat, kuinka miesjohtajat ovat vähätelleet naisten työtä, kuinka naistyöntekijöitä on painostettu seksiin, kiusattu ja kohdeltu halventavasti.

Myöhäsen mukaan osittain pelialan ongelmat johtuvat siitä, että ala on nuori ja miesvoittoinen. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkijan mukaan pelifirmojen johto koostuu samankaltaisista valkoisista miehistä, jotka eivät ole kokeneet syrjiviä rakenteita. Siksi näille ihmisille myös rakenteiden näkeminen voi olla vaikeaa.

Esimerkiksi pienet peliyhtiöt syntyvät usein samanmielisen kaveriporukan aloitteesta, Myöhänen havainnollistaa. Silloin koko työkulttuuri voi rakentua pienen porukan tapojen ympärille.

Isoissa yhtiöissä tilanne on usein parempi. Niissä on usein myös laadittu ohjeita siitä, miten kollegoille on sopivaa puhua ja mistä asioista voi huomauttaa.

Toksinen pelikulttuuri voi siirtyä työkulttuuriin

Lisämausteen pelialan työkulttuuriin tuo se, että tyypillisesti pelialalle hakeutuvien intohimo on pelit ja pelaaminen.

Videopelien pelaaminen on perinteisesti ollut miesten harrastus. Viime vuosina julkiseen keskusteluun on noussut naisten kohtaama epäasiallinen käytös nettipeleissä.

Moni pelaamista harrastava nainen on kertonut seksistisen kielenkäytön, vähättelyn ja solvauksien olevan verkkopeleissä yleistä.

We in Games -järjestö on osallistunut ohjeiden laatimiseen, jotta seksuaalista häirintää voitaisiin kitkeä muiden muassa pelimessuilla. Kuva: AOP

– Jos on intohimoisia pelaajia, pelikulttuuri saattaa seurata mukana työkulttuuriin. Tämä on myös se, mihin me yritämme puuttua, Myöhänen sanoo.

We in Games -järjestö pyrkii tukemaan hankkeita, joissa yritetään tunnistaa ja kitkeä toksista kielenkäyttöä ja kulttuuria pelaajayhteisöissä, jotta se ei pääsisi pesiytymään pelialan firmoihin.

Myöhänen myöntää, että järjestö ei pysty vaikuttamaan kaikkiin pelaajayhteisöihin. Se on kuitenkin yhdessä muiden Suomen pelialan järjestöjen kanssa laatinut ohjeistuksen pelialan yrityksille ja pelialan tapahtumiin seksuaalisen häirinnän kohtaamiseen.

Globaalisti Suomen pelialan tilanne näyttää hyvältä. Myöhänen kuitenkin arvioi, että Suomessakin voi olla useita ihmisiä, jotka eivät ole uskaltaneet kertoa ikävistä kokemuksistaan.

Siksi on tärkeää, että ongelmat tulevat julki ja seksuaalisesta häirinnästä ja seksistisestä työkulttuurista keskustellaan. Tämä voi herätellä myös muita firmoja kiinnittämään enemmän huomiota omaan työkulttuuriinsa.

– Vaikka en ole innoissani lukiessani näitä juttuja, olen iloinen siitä, että asiat nostetaan julkiseen keskusteluun. Jos ongelmat jäävät kahvipöytäkeskustelujen tasolle, se ei vie asioita eteenpäin.

30.7 klo 10.39 Juttua korjattu. Riot Gamesin viisi entistä työntekijää haastoi entisen työpaikkansa oikeuteen, ei Kotakun.

Miten peleissä ja pelialalla sinusta suhtaudutaan naisiin ja miten pelikulttuuria voi kehittää? Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 saakka.