1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Saksa

Merkelin historiallinen valtakausi päättyy – mitä uusi aika tarkoittaa Suomelle ja Euroopalle?

Suomi on tottunut saamaan EU-kannoissaan tukea Saksalta. Mutta jatkuuko yhteistyö, kun liittokansleri vaihtuu syyskuussa? Asiantuntijoiden mukaan Angela Merkel on kasvattanut Saksan painoarvoa ja Euroopan vakautta poikkeuksellisen pitkällä valtakaudellaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vaalikampanjakiertueellaan kesällä 2013. Merkelin toiminta eurokriisin johdossa nosti hänen suosiotaan kotimaassa. Kuva: Michael Kappeler / EPA

Syyskuussa koittaa yhden aikakauden loppu, kun 16 vuotta Euroopan unionin suurinta valtiota johtanut Angela Merkel jättää paikkansa.

Kristillisdemokraattinen liittokansleri on poliittinen jättiläinen, joka on ohjannut maataan ja siinä sivussa koko Eurooppaa läpi eurokriisin, vuoden 2015 turvapaikkakriisin, koronakriisin ja koko ajan paisuvan ilmastokriisin.

Kysyimme Ulkopoliittisen instituutin tutkijalta Tuomas Iso-Markulta, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtajalta Timo Miettiseltä sekä Hybridikeskuksen johtajalta Teija Tiilikaiselta, mitä Saksan vallanvaihdos tarkoittaa Euroopalle ja Suomelle.

Saksan talouslinja ja pienten kuunteleminen miellyttävät Suomea

EU-politiikassa on tärkeää löytää samanmielisiä, mielellään vaikutusvaltaisia kumppaneita. Suomessa on mielellään sanottu, että olemme samoilla linjoilla juuri Saksan kanssa.

Ehkä selkein yhtäläisyys Suomen ja Saksan linjoissa liittyy euroalueen talouspolitiikkaan, asiantuntijat toteavat. Saksa on usein kannattanut tiukkaa budjettikuria ja puolustaa vapaita sisämarkkinoita, mikä sopii Suomelle hyvin.

Mailla on kuitenkin painotuseroja, toteaa Tuomas Iso-Markku.

Saksa on usein ollut Suomea valmiimpi tekemään kompromisseja pitääkseen euroalueen yhtenäisenä. Tämä on nähty myös koronakriisissä, kun Merkel kampanjoi ympäri Eurooppaa puolustamassa yhteistä velanottoa.

Astetta ehdottomampi Suomi on kuitenkin on hyötynyt läheisistä väleistään Saksan kanssa, Teija Tiilikainen toteaa.

Eurokriisin aikana Suomen annettiin neuvotella poikkeusjärjestely, jossa se lainasi rahaa Kreikalle ainoastaan vakuuksia vastaan.

Angela Merkelin noustessa Saksan liittokansleriksi Suomessa kuunneltiin HIMin Wings of a Butterflyta ja luovittiin Thaimaan tsunamin jälkimainingeissa. Kuvassa Merkel ja sosiaalidemokraattisen puolueen tuolloinen puheenjohtaja Matthias Platzeck skoolaavat vaalivoiton kunniaksi toukokuussa 2005. Kuva: EPA / Tim Brakemeier

Saksa on ollut myös Ranskaa kiinnostuneempi kuuntelemaan pienten jäsenmaiden toiveita ja rakentamaan laajoja kompromisseja.

Tätä selittää raadin mukaan Saksan keskeinen sijainti sekä historian painolasti, joka on saanut saksalaiset puolustamaan maanosan yhtenäisyyttä.

Suomea ja Saksaa on erityisesti Ukrainan kriisin jälkeen yhdistänyt myös tiukka suhtautuminen Venäjään.

– Eurooppalaiset johtajat ovat tottuneet siihen, että jos Venäjän kanssa on ongelmia, Merkel on se, joka ottaa puhelimen kauniiseen käteen, toteaa Timo Miettinen.

– Me emme ole NATO:n jäsen, ja meillä on lisäksi vaikea turvallisuuspoliittinen ympäristö. Siksi tarvitsemme yhteistä ulkopolitiikkaa erityisen paljon, toteaa Teija Tiilikainen.

Merkel on tehnyt Saksasta kokoaan suuremman

– Yleensä yksittäisten henkilöiden nostaminen poliittisen muutoksen ajureiksi on liioittelua, sanoo Timo Miettinen.

– Mutta Merkelin kohdalla asiaa ei voi kieltää, hän jatkaa.

16 vuoden kokemus on eurooppalaisittain ainutlaatuinen. Saksan sana painaa joka tapauksessa, koska se on väkiluvultaan ja taloudeltaan Euroopan unionin suurin. Merkelin kokemus on kuitenkin kasvattanut Saksa merkitystä Euroopassa entisestään.

Merkeliä pidetään käytännönläheisenä realistina, joka on pystynyt mukautumaan vallitseviin oloihin ja etsinyt vakauttavia yhteisiä ratkaisuja.

Kolikon kääntöpuolella häntä kuitenkin on kritisoitu visioiden puutteesta. Kritiikki on yltynyt sen jälkeen, kun vuonna 2017 Ranskan johtoon nousi ideamoottorina tunnettu Emmanuel Macron.

Merkel kohtasi tiukkaa arvostelua päätettyään ottaa vastaan Unkariin juttuneet turvapaikanhakijat vuonna 2015. Kuva: EPA / Sebastian Kahnert

Mitä väliä Merkelin seuraajalla on?

Kisa seuraavasta liittokanslerin paikasta tiivistyy todennäköisesti kristillisdemokraattien Armin Laschetin ja vihreiden Annalena Baerbockin välille.

Vaikka syyskuussa Saksan johdosta katoaakin suuri määrä kokemusta ja näkemystä, pitää raati molempia vaihtoehtoja kohtuullisen varmoina ja vakaina.

Heidän suurin Eurooppa-poliittinen eronsa liittyy hieman yllätyksettömästi ilmastoon.

Vihreät olisivat valmiimpia tekemään suuriakin ilmastoinvestointeja, kun taas kristillisdemokraatit suhtautuvat kalliisiin ja kunnianhimoisiin hankkeisiin varovaisesti.

Haastajapuolueen Baerbockilla on liikkumavaraa tuoda pöytään uusia avauksia, kun taas Laschet on profiloitunut Merkelin perinnön jatkajaksi.

Sillä, kumpi näkemys pääsee Saksassa vallalle, voi olla seurauksia koko Euroopalle.

Vielä ehdokkaiden kantojakin tärkeämpää Suomelle ja Euroopalle voi kuitenkin olla henkilökemia.

Hallitusten välinen yhteistyö on viime vuosina korostunut eurooppalaisessa politiikassa, toteaa Timo Miettinen.

Siksi on erityisen tärkeää, kuinka Saksan tuleva liittokansleri tulee juttuun Ranskan presidentin kanssa.

Ranska-Saksa-yhteistyö ohjannee Euroopan unionia jatkossakin, ja sen toimivuus nojaa vielä Saksan vaalejakin enemmän Ranskan ensi vuoden presidentinvaaleihin.

Lisää aiheesta:

Euroopan varovainen valtias kompastui sooloiluun – Pakolaiskriisi ravisuttaa Angela Merkelin uraa

Analyysi: Merkelin jälkeinen aika on myös EU:lle hyppy tuntemattomaan

Mistä maailma puhuu -podcast: Miksi Angela Merkel on erinomainen korona-ajan johtaja?

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 31.7. saakka.