1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. alkuperäiskansat

Saamelaisella Ara Aikiolla on kahdet juuret: "Kanadan intiaanilasten joukkohaudat koskettivat perhettäni"

Utsjoella asuva Ara Aikio kuuluu isän puolelta Kanadan alkuperäiskansaan, äidin puolelta saamelaisiin. Kanadan intiaanilasten joukkohaudat koskettivat syvästi Aikiota: intiaanipäällikköisä ja sisarukset kävivät samaa koulua.

– Kesällä löydetyt joukkohaudat ovat vain pisara meressä, Ara Aikio sanoo. Kuva: Pasi Peiponen Yle

Ara Aikio nieleskelee.

Hän kertoo todella järkyttyneensä äskettäin löydetyistä intiaanilasten joukkohaudoista Kanadassa.

– Ensimmäistä kertaa todella ymmärsin, mitä ovat joukkohaudat, Aikio sanoo.

Ara Aikiolla on suomalaisittain todella harvinainen side Kanadan tapahtumiin.

Kesän aikana Kanadassa on löytynyt jo kolme suurta joukkohautaa.

Haudat sijaitsevat lähellä alkuperäiskansojen lapsille tarkoitettuja sisäoppilaitoksia.

Ara Aikion isä ja osa sisaruksista kävivät Kamloopsin sisäoppilaitosta.

Alueelta löydettiin kesän alussa 215 alkuperäiskansoihin kuuluvan lapsen joukkohauta.

– Haudassa on luultavasti yksi minun setäni, Aikio kertoo liikuttuneena.

Aikio kuuluu isänsä puolelta alkuperäiskansaan shuswapeihin.

Heimo on asunut Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa maan länsirannikolla.

Ara Aikion intiaaninimi on Ihlimcum - englanniksi Clear Head. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Ara Aikiolla on erittäin harvinainen sukutausta – kahden vähemmistökansan juuret.

Utsjoella kasvanut Aikio kuuluu taasen äitinsä puolelta saamelaisiin.

Ara Aikio työskentelee saamenkielisessä päiväkodissa Utsjoella. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Aikion edesmennyt isä oli merkittävä intiaanipäällikkö Kanadan alkuperäiskansojen parissa. Hän teki elämäntyönsä intiaaniyhteisöjen yhdistäjänä ja puolustajana.

Ara Aikio kertoo olevansa elossa oleviin Kanadan sisaruksiinsa jatkuvasti yhteydessä.

He ovat kertoneet kokemuksistaan Kamloopsin sisäoppilaitoksessa.

Kamloopsin sisäoppilaitos toimi 1890-1969. Kuva: EPA-EFE /National Centre for Truth and Reconciliation

– Mitä isäni näki siinä koulussa oli kauhea nälkä! Isän sanoin: nälkää pystyi koskettamaan, Aikio kertoo.

Aikion isä on kertonut, että Kamloopsin sisäoppilaitoksen pahin vitsaus nälän lisäksi oli nöyryytys.

Katolisen kirkon papit antoivat intiaanilapsille uudet nimet ja identiteetit. Pitkät hiukset leikattiin pois.

– Sen koulun tarkoituksena oli pestä pois meidän kulttuuri ja kieli.

Aikion isän kertoman mukaan hän ei oppinut koulussa viidessä vuodessa edes kirjoittamaan omaa nimeään.

– Koulussa oli myös väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapset otettiin kouluun väkisin lainsäädännöllä, Aikio muistuttaa koulun synkimmästä puolesta.

Ara Aikion mukaan hänen isänsä ja sisaruksensa olivat selviytyjiä, vaikka kantoivat läpi elämän vaikeita traumoja koulusta.

Aikion vanhemmalle siskolle oli tärkeintä, että nuorin veli on saanut olla Suomessa.

– Koulun kirous ei ole minun elämää, ja minä olen sentään saanut elää ihmisenä, Aikio sanoo.

Saamelainen äiti ei halua muistaa kouluaikaansa

Myös Suomella on oma menneisyytensä oman alkuperäiskansan, saamelaisten, kohtelussa.

Koulukokemukset ovat kipeitä muistoja vanhempien saamelaisten parissa.

Ara Aikion äiti, Maria Sofia Aikio, kävi alakoulunsa Utsjoella 50-luvulla.

Koulussa saamea ei saanut puhua.

– Epäiltiin, että puhuttiin mitä opettajien korvat eivät saaneet kuulla, Maria Sofia Aikio kertoo.

– Kyllä saamen puhumisesta rangaistiinkin sitten monella tapaa.

– Koulun vaatimukset olivat suomalaisia. Saamelaislapsille opetettiin, etteivät nämä osaa yhtään mitään, Maria Sofia Aikio muistelee. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Maria Sofia Aikio kertoo, ettei halua muistella kouluaikojaan.

– Minä olen taitava häiventämään epämiellyttäviä asioita.

Aikion mukaan moni samanikäinen saamelainen kantaa kouluaikojen kokemuksia edelleen elämässään ja myös unissa.

– Ne eivät ole ole riemastuttavia, sen sijaan kärsimyksiä ja painajaisia.

– Mutta niistä pystyy kyllä selviämään. Mielenlujuutta tarvitaan, ettei päästä kaikkia ajatuksiansa irti, Maria Sofia Aikio sanoo.

Riittääkö anteeksipyytäminen?

Kanada on selvittänyt jo aiemmin omassa totuuskomissiossaan (v. 2008-2015) intiaanilasten koulujen asuntolaoloja.

Tänä kesänä löydetyt intiaanilasten joukkohaudat ovat herättäneet keskustelun, pitäisikö totuuskomissio perustaa uudelleen.

Kanadan valtio oli antanut alkuperäiskansojen lasten sisäoppilaitokset katolisen kirkon vastuulle.

– Valtio laiminlöi valvomisen, eikä välittänyt, että olisi valvottu, Ara Aikio sanoo.

Voidaanko tällaisia historian käsittämättömiä julmuuksia sitten antaa anteeksi?

– Osa kansastani on sitä mieltä, että näitä tapahtuneita ei voida pyyhkiä pois. Me emme haluta unohtaa, Ara Aikio sanoo.

– Tämä on pitkä prosessi, mutta jos näistä halutaan päästä yli, tärkeintä olisi, että Kanadan hallitus ja myös kirkko ottavat vastuun siitä.

Ara Aikio heimonsa ja sukulaisten parissa Kanadassa vuonna 2011. Kuva: Ara Aikion kotialbumi

Suomen oma hanke saamelaisten totuuskomissiosta on edennyt hitaasti vuodesta 2017 lähtien kahden hallituksen aikana: Sipilän ja Marinin.

Totuus- ja sovintokomission tehtävänä on selvittää, miten Suomi on kohdellut saamelaisia historian eri vaiheissa.

Marinin hallituksen on tarkoitus nimetä jäsenet komissioon tämän vuoden aikana.

Mitä äiti-Aikio toivoo totuuskomissiolta?

– En toivo ainoastaan anteeksipyyntöä, se on hyvä ele, mutta pitää olla myös toimenpiteitä niiden asioiden korjaamiseksi. Se on valtiovallan tehtävä, Maria Sofia Aikio sanoo.

Lisää aiheesta illan A-studiossa tänään keskiviikkona 28.7. Vieraana teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti Helsingin yliopistosta, Diakin lehtori Ville Päivänsalo ja jälkikoloniaalisen kirjallisuuden dosentti Raita Merivirta Turun yliopistosta.
A-studio klo 21.05 TV1 :sellä ja Yle Areenassa.