1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhakijat

Hotellirakennus täyttyi turvapaikanhakijoista kuusi vuotta sitten – nyt sieltä kannetaan kaikki tavarat ulos

Maahanmuuttovirasto ilmoitti maaliskuussa sulkevansa Imatran vastaanottokeskuksen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut Suomessa koronapandemian takia. Keskuksen asiakkaat muuttavat muihin vastaanottokeskuksiin ja yksityismajoituksiin.

Imatran vastaanottokeskus pian tyhjillään – viimeiset asiakkaat lähtevät elokuun alussa
Imatran vastaanottokeskus pian tyhjillään – viimeiset asiakkaat lähtevät elokuun alussa

Imatran vastaanottokeskuksen pihalla on hiljaista. Ihmisiä ei näy juuri missään, sen sijaan pihan täyttävät vaihtolavat. Lavoilla on tavaraa laidasta laitaan; pöytiä, tuoleja ja kaappeja, tavallista kodin irtaimistoa.

Hiljaisuus tiivistyy entisen hotellirakennuksen sisällä. Vielä vähän aikaa sitten tässä asui hieman yli sata turvapaikanhakijaa. Nyt huoneet kumisevat tyhjyyttään, talossa on enää kymmenkunta asukasta – kohta ei enää yhtään.

Imatran vastaanottokeskus on ollut niin sanottu odotusajan keskus, jonne turvapaikanhakijat tulevat transit-keskuksista. Transit-keskukset on tarkoitettu ensisijaisesti uusille maahan tulleille turvapaikanhakijoille. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Maahanmuuttovirasto ilmoitti maaliskuussa sulkevansa Imatran vastaanottokeskuksen. Turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut sen jälkeen, kun koronapandemia alkoi Suomessa.

Myös Turun Halikossa sijaitsevan vastaanottokeskuksen toiminta lakkaa syyskuussa. Lisäksi seitsemällä muulla paikkakunnalla sijaitsevien keskusten asukaspaikat vähenevät.

Tarve loppui

Etelä-Karjalassa Imatran vastaanottokeskus perustettiin ripeästi loppuvuodesta 2015, kun Suomeen tuli vuoden aikana ennätysmäärä, yli 32 000, turvapaikanhakijaa. Keskus perustettiin hotellina toimineeseen, yksityisomistuksessa olevaan rakennukseen.

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jari Kähkösen mukaan Suomessa elettiin kuusi vuotta sitten hyvin erilaista aikaa kuin nyt.

– Silloin oli huomattavasti vilkkaampaa. Jopa Joutsenoon asti tuli omatoimisia turvapaikanhakijoita.

Vastaanottokeskus perustettiin Imatralle nopeasti. Kuva Imatralta marraskuulta 2015, kun vastaanottokeskus avattiin. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Kähkönen toimi vuosina 2009–2020 Imatran naapurikaupungissa, Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevan vastaanottokeskuksen johtajana. Turvapaikanhakijoita saapui vuonna 2015 Suomeen niin paljon, ettei kaikille riittänyt aluksi tilaa.

– Meillä oli Joutsenossa pihalla 4–5 talviasuttavaa Suomen Punaisen ristin telttaa, joissa majoittui kussakin parikymmentä henkilöä, Kähkönen muistelee.

Joutsenon vastaanottokeskuksella jouduttiin vuonna 2015 turvautumaan telttoihin, sillä turvapaikanhakijoita tuli maahan ennätyspaljon. Arkistokuva. Kuva: Vilma Hannén / Yle

Nyt tilanne on toinen. Kähkösen mukaan koronapandemian aiheuttamien matkusrajoitusten vaikutus näkyy selkeästi myös turvapaikanhakijoiden määrässä.

– Hyvin hiljaista on tällä hetkellä. Turvapaikkahakemuksia on selkeästi vähemmän kuin viime vuonna.

Tänä vuonna tammi-kesäkuussa Maahanmuuttovirasto kirjasi noin 1 000 turvapaikkahakemusta. Se on 600 vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Hakemusten määrän väheneminen näkyy myös vuositasolla. Kun vuonna 2020 turvapaikkahakemuksia oli reilut 3 200, oli niitä toissa vuonna yli 4 500.

Kähkösen mukaan nyt ollaankin lähestymässä vastaanottokeskusten ja turvapaikanhakijoiden määrässä aikaa ennen vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden aaltoa.

Monille haikea muutos

Imatran vastaanottokeskus on lähtemässä kaupungista lähes yhtä nopeasti kuin tulikin.

– Tavoitteenamme on että 9. elokuuta jälkeen täällä ei olisi enää ketään, ja sen jälkeen pääsisimme tekemään vielä viimeiset lopetustoimet, kertoo Imatran vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Kiinteistön siivous on sujunut Lauri Perälän mukaan odotettua nopeammin. “Henkilökunta on uurastanut vähän reilun viikon ja puolet noin 5000 neliön kiinteistöstä on jo tyhjennetty.” Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Imatran vastaanottokeskuksen asukkaat muuttavat Perälän mukaan eri puolille Suomea.

– Moni teki ratkaisun itse, kun kuuli, että keskus menee kiinni ja hankki niin sanotun yksityismajoituksen pääkaupunkiseudulta tai Etelä-Karjalasta. Siirsimme kootusti asiakkaita pääasiassa Joutsenon vastaanottokeskukseen ja esimerkiksi Kajaaniin sekä Mikkeliin.

Perälän mukaan asiakkaiden palveluiden siirtäminen uusille paikkakunnille on vastaanottokeskuksen sulkemisen haastavin osuus. Vuosien aikana on kertynyt valtavasti tietoa, jota tarvitaan palveluiden järjestämiseksi uusissa keskuksissa.

Myös asiakkaiden tapaaminen ja informointi tulevista siirroista vaati paljon aikaa.

– Erityisesti perheiden osalta paikkakunnan vaihto kouluineen ja työpaikkoineen on iso muutos. Moni asiakas oli myös kotoutunut ja tykästynyt Imatraan kaupunkina, eikä olisi mielellään jättänyt tuttua ympäristöä ja palveluita taakseen.

Vastaanottokeskuksesta on tyhjennetty reilun viikon aikana toistakymmentä vaihtolavallista jätettä. Kaikki käyttökelpoinen irtaimisto siirretään muihin vastaanottokeskuksiin. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Keskuksen paristakymmenestä työntekijästä vajaa puolet on löytänyt uuden työpaikan, osa taas käynnistelee työnhakua tai jatkaa opintojaan.

Ennustaminen vaikeaa

Imatran vastaanottokeskuksen vuokrasopimus päättyy syyskuussa. Keskuksen sulkemispäätöstä osattiin paikkakunnalla odottaa.

– Vaikka tieto keskuksen mahdollisesta lakkauttamisesta on seurannut mukana kaikki nämä vuodet, olemme kehittäneet aktiivisesti omaa toimintaamme ensimmäisestä päivästä lähtien. Toivon, että meiltä alkunsa saaneet kehitysajatukset ja vastaanottotyön toimintamallit jäävät perintönä kollegoiden käyttöön, johtaja Lauri Perälä toteaa.

Kiinteistössä toimi vuoteen 2015 asti hotelli Vuoksenhovi, jonka nimi on edelleen rakennuksen katolla. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkösen mukaan keskusten luonteeseen kuuluukin erilaisiin tilanteisiin sopeutuminen.

– Pyrimme siihen, että meillä ei olisi ylimääräistä, turhaa kapasiteettia täällä Suomessa. Toki tietty varautuminen on oltava, eikä toimintaa ajeta aivan nollille.

Kähkösen mukaan Suomessa seurataan nyt tiiviisti esimerkiksi Afganistanin ja Liettuan tilanteita.

– On vaikea sanoa mitään totuuksia, kun ei ole kristallipalloa, mutta ainakaan tällä hetkellä ei ole merkkejä siitä, että turvapaikanhakijoiden määrässä olisi tulossa radikaalia muutosta lähiaikoina.

Lue lisää:

Kaikki Kreikan pakolaisleireiltä Kotkaan tulleet alaikäiset saivat oleskeluluvan – yksikössä eletään tasaista arkea